Ealli arkiiva

Duorastat dmu 10.00

  • 29 min
  • 16 d

Ealli arkiiva.

Sändningar

  • to 26.3.2020 10.00 • Yle Sámi Radio

Avsnitt

  • Gáppe-Jovnna, Jouni Aikio, 5-oasát radiosáttaráiddu njealját oassi. Dás maŋisboahtti, siidaguoimmit, vivva, mannji ja eváhkoustit muittašit fearániid Gáppe-Jovnnain. Mielde sáddagis Matti Valle (Jurpmu-Máhtte) Anni Marja Jomppanen (Rántel Ánne-Márjá), Senja Aikio (Bátnejávri), Fredrik Soukka (Alavieska), Kaarin Valle (Gáppe-Jon Káre) ja Sammeli Valle (Jurpmu-Sámmol). Doaimmaheaddji: Niilo Aikio (Jávrri-Johán Niillas). Sáddejuvvon 1. geardde juovlamánus 1992

  • Ealli arkiiva.

  • Dán nuppi oasis Gáppe-Jovnna Káre ja Gáppe-Jovnna Jovnna (Uhca-Jovnna) muittašeaba. Dán oasis lea sáhka das makkár návdebivdi Gáppe-Jovnna lei. Gullat maiddái boazolágas man Gáppe-Jovnna ovttas siidaguimmiin Jomppá-Johániin evttohii jagis 1951 bálgosiid ovttastussii, das muitala Ánne-Márjá Jomppanen, čállosa lohká Inger-Mari Aikio. Doaimmaheaddji: Niilo Aikio

  • Vuosttas oassi viđaoasát sáttaráiddus mii muitala Gáppe-Jovnnas. Gáppe-Jon Jovnna ja Gáppe-Jon Káre muittašeaba áhčiska. Rántel Ánne-Márjá muittaša siidaguoimmis ja Guovža-Sámmol Máhtte maid muitá beakkán boazosápmelačča. Gáppe-Jovnna lea riegádan Dievjjás Ohcejogas 9.3.1875.

  • Gullat ságaid mat leat sásddejuvvon Sámi radios skábmamánu 4. beaivve 1975. Fáddan lei vuos máilmmi álgoálbmogiid čoahkkin Port Albernis Kanáda Vancouver guovllus. Sulo Lemet Aikio raporta Københávnnas. Nubbin lea sáhka jagiid 1972 ja 1973 boazojámuin. Juhani Nousuniemi finai Buksajávrri bigálusas Gálddoaivvi bálgosis ja jearahalai Ásllat Ánde Länsman ja jearahalai dasto Oarje-Anára bálgosa boazoisida Juhán-Ánde Näkkäläjärvi. Loahpas Máret-Kirste Vuolab raporta sámekulturbeivviin Kárášjogas.

  • Sámedikki rahpandoaluin Ohcejotnjálmmis 1.4.2000. Jienat ávvudemiin skuvlaguovddážis ja dásseválddi presideantta Tarja Halonen jearahallan. Doaimmaheaddjit Kaisa Vuolab ja Jouni Aikio, jietnateknihkkár Vasko Jefremoff. Arkiivaprográmma lea čohkkejuvvon njuolggo sáddagis 1.4.2000 ja báddejuvvon osiin. Jearahallamiin rahpanfeastta maŋŋá Inga Guttorm, Per Gunnar Guttorm já Áile-Risten Holmberg.

  • Uhca-Čálku, Uula Länsman Ohcejogas merkui dárkket dálkkiid ja lávii einnostit dan vuođul maid oaidná eatnamis, áimmus ja luonddugáhppálagain.Okta mearka lei dát man oinnii bohccuid njuovadettiin: Go lea boahtimin muohtahis dálvi de leat bohcco gápmasat snávgadat (njárbadat). Dán radioságastallamis lea sáhka maid das man dihte dahje man ovdasii rievssahat seivvodit sogiin, maid nástiin ja balvvain sáhttá oaidnit ja man heajos mearka lea dat go bohcco čoarvvit vilggodit. Dát radioságastallan lea gullon Sámi radios juovlamánus 1982. Uhca-Čálkku jearahallá Ovlina-Issát, Iisko Sara

  • Rájá-Hánsa, Hans Halonen muittaša áhčis ja bargguid suinna ovttas sihke iežas eallima reaŋgan. Muittašeamit Vuolle-Deanus, Njuorggámis ja Fanasgiettis. Doaimmaheaddji: Jávrri-Johán Niillas, Niilo Aikio. Sáddejuvvon Sámi radios vuosttas geardde 16.6.1997

  • Vuorkásagat Johkamohki márkaniin. Vuos jietnabihtáš jagis 1975, Deatnogátte Nuorat márkaniin. Dasto Ruoŧa Sámiradio programma 5.2.1987, doaimmaheaddjin leaba Nils Henrik Sikku ja Harry Johansen, mielde ee. Sámi álbmotallaskuvlla duodjeoahpaheaddji Per Olav Utsi ja 10-jahkásaš Elle-Máret Gárasavvonis, son lea vuovdimin čiŋaid. Loahpas Kalle Mannela raporta Johkamohki márkaniin 5.2.2010, Jouni Aikio jearahallá.

  • Vuosttasin jienat guolásteaddjiid čoahkkimis Ohcejotnjálmmis, fáddan lea lassánan astoáigge luossabivdu Deanus ja maid dat dagaha, Uhca-Hánsa, Hans H. Laiti ja Ásllat-Ovllá Lukkari sáhkavuoruin bihtát. Dasa laktasa jearahallan mas gullat Páve-Niillasa Sirpmás, Nils Pavelsen Varsi oaiviliid bivodhálddašeamis.
    Nubbin Ásllat-Niillas, Niiles Laiti ovttas bártniinnis lea ceggemin fanasduddjonhálla Nuvvosis.
    Loahpas Áillohaš, Nils Aslak Valkeapää muitala das mo sápmelaččat čoahkkanit Johkamohkis ráhkkanit álgoálbmogiid máilmmičoahkkimii Kanadai.
    Doaimmaheaddjit: Juhani Nousuniemi ja Sulo Lemet Aikio

  • Sámi ságat prográmma jagis 1971. Álgu suomagillii, loahppa sámegillii. Ságastallan ja aviisaid čállosat kulturvahkus ja sámeservviid čoahkkimis ja sámekulturvahkus mii lei Roavvenjárggas guovvamánus 1971. Dan oktavuođas čoahkkanedje báikkálaš sámesearvvit ja sápmelaččat ságastallat sámiid guovddášsearvvi dárbbus. Suomagielat ságastallan gullon vuos Lapin alueradio Pohjoisen parlamentti -prográmmas 27.2.1971. Mielde: dálolaš Jouni Vest Ohcejoga gieldda bealis (Biennaš-Jon Jovnna), oahpaheaddji Nils Henrik Valkeapää, oahpaheaddji Iisko Sara, leanačálli Oula Näkkäläjärvi, magister Samuli Aikio. Nubbin áššin lea dat go Ruoŧa Sámis 42 siidda dahje čearu leat jagis 1970 stevdnen Ruoŧa stáhta eanavuoigatvuođaid dihte. Ruoŧa sámiid riikkasearvvi várreságadoalli Per Idivuoma jearahallan, son lei sámeservviid guossin Roavvenjárggas. Doaimmaheaddji: Sulo Lemet Aikio

  • Sámi ságat 13.11.1973 doalai sisttis jienaid sámekulturvahkus Helssegis dan skábmamánus. Dás leat jearahallojuvvon duojár Karen Jomppanen, dáiddár ja boazobargi Nikolaus Skum, Sámi čuvgehussearvvi ovddasteaddjit Johannes Helander ja Samuli Aikio, girječálli Kirste Paltto, juoigit Ellen Ánne Buljo, Anders Gaino ja Susanne Hætta Sara. Kulturvahku oktavuođas leat maid báddejuvvon dán golmma juoigi luođit. Doaimmaheaddji: Sulo Lemet Aikio

Klipp

  • Kommemaainâs Postâ-Maartist.

Lyssna också