Puheen Aamu

PK Keräsen musiikkitestamentti on "sokerista, amerikkalaista, miljoonan dollarin hommaa"

  • 7 min
  • tillsvidare

Lempimusiikkiin on säilöttynä koko eletty elämä. Tunneside on niin vahva, että musiikkia käytetään esimerkiksi muistisairauksien hoidossa. Musiikki ei paranna, mutta se kuntouttaa.

Yksi käytännön ongelma muistisairaiden hoidossa on ikäpolvikuilu. Mitä kuunneltiin ennen, ketkä olivat suosikkiartisteja? Tämä kuilu taittuu musiikkitestamentilla. Sen avulla voi kertoa, mikä on itselle tärkeää musiikkia.

22 Pistepirkon kitaristi-laulajan, ja nyt myös sooloartistin, PK Keräsen musiikkitestamenttivalinta vie muistoissa kauas lapsuuteen, musiikkiin, joka on "sokerista, amerikkalaista, miljoonan dollarin hommaa".

Puheen Aamussa muistellaan myös putkivahvistimen surinaa sekä Kokko-Jussia, joka oli merkittävä vaikuttaja PK Keräsen musiikkiin tutustumisen tiellä.

Puheen Aamussa toimittajana Juhani Kenttämaa ja Anna Cadia.

Sändningar

  • on 29.1.2020 16.00 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Henkirikoksen uhreina kuolee Suomessa arviolta sata henkilöä joka vuosi. Noin tuhat uutta ihmistä joutuu surevan omaisen asemaan.

    Dokumenttiohjaaja John Websterin elokuva "Silmästä silmään" nostaa esille menetyksen kanssa elävät läheiset. Julkisuus puhuu kyllä rikoksista ja niiden tekijöistä, mutta läheisten kokemuksista kerrotaan vain vähän. Me emme tiedä, millaista on elää menetyksen kanssa. Elokuvassa apua haetaan kohtaamalla rikoksen tekijä.

    Henkirikoksen tapahduttua elämä muuttuu dramaattisesti. Kaikki alkaa ja kaikki pysähtyy suruviestin saamiseen. Läheisen kannalta merkittävää on se, miten se tehdään, ja jätetäänkö omaiset suruviestin jälkeen yksin. Kriisiavun tarve alkaa heti.

    Läheisen kuolema tuo elämään surun, epäuskon ja trauman. Webster sanoo oppineensa, että suru ja sureminen on hyvä asia ja luonnollinen tapa päästä eteenpäin. Kun läheinen kuolee muun kuin väkivallan kautta, suruun on aikaa. Kun läheinen kuolee väkivaltaisesti, alkaa prosessi, jossa suru joutuu väistämään. Oikeusprosessi voi kestää useita vuosia, haavat revitään auki kerta toisensa perään. Median huomio pahentaa kokemusta. Moni läheisensä väkivaltaisesti menettänyt oppii elämään surematta ja lukitsee kipeät asiat pois. Arjen alla on käsittelemätön suru.

    "Silmästä silmään" seuraa kolmen omaisen ja kolmen rikoksentekijän prosessia hakea apua surun kohtaamiseen restoratiivisesta dialogista, joka johtaa henkirikoksen tekijän kohtaamiseen kasvokkain. Omaisen mielessä pyörivät kysymykset eivät jätä rauhaan, jälkikäsittely antaa mahdollisuuden vastauksiin. Kaikille tapa ei sovi, vaaditaan rohkeutta kohdata ehkä vaikein ja kipein asia elämässään, kohdata läheisensä surmaaja. Tekijälle dialogi on mahdollisuus pyytää anteeksi.

    John Webster kiittää dokumenttinsa päähenkilöitä rohkeudesta. Hän sanoo, että omaisten keskeinen tunne on yksinäisyys ja yksin jääminen. Tukipalveluja ei juurikaan ole. Omainen kohtaa myös sosiaalisen yksinäisyyden. Meidän on vaikea kohdata ihmistä, joka on kokenut läheisen menettämisen henkirikoksen kautta.

    Omaisten asemassa on useita epäkohtia. Yksi on kärsimyskorvaukset. Jos henkirikoksen tekijä on varaton, uhrin omaisten tulee itse hakea korvauksia esimerkiksi ulosmittauksen kautta. Muutama euro korvauksena läheisen kuolemasta on irvokasta.

    Puheen Aamussa toimittajana Juhani Kenttämaa.

  • Puheen Aamun Koronapuhelu kaukomaille -sarjassa kysytään, mitä korona-arkeen kuuluu eri puolilla maailmaa.

    Italiassa koronapoikkeustila on kestänyt jo yli kuukauden. Epidemian alku osui lomasesongin aikaan, jolloin liikkumisrajoituksia ja suosituksia pysyä kotona ei otettu vakavasti. Nyt kaupassakin käydään lupalapun kanssa.

    Serralunga D'Alban kylä Piemonten alueella Pohjois-Italiassa on keskiaikainen, mutta sen elämässä on palattu kivikaudelle, sanoo kylässä asuva Riikka Sukula.

    Etäkouluun siirtyminen on Italiassa tapahtunut yllättävän sujuvasti, vaikka oppilailla on Suomea vähemmän tietokoneita, eikä edes puhelin ole yhtä yleinen kuin meillä.

    Toimittajina Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa.

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon seurassa.

    Henkirikoksen uhreina kuolee Suomessa vuosittain noin 100 ihmistä. Jokaista uhria jää kaipaamaan joukko ihmisiä, joiden suru sekoittuu syytöksiin ja epätoivoon. John Websterin ohjaama dokumentti  "Silmästä silmään" kertoo näiden rikosten uhrien omaisista, heistä, jotka yrittävät päästä kiinni traumaan kohtaamalla henkirikoksen tekijän.

    silmastasilmaan.fi -kampanja tähtää henkirikosten uhrien omaisten aseman parantamiseen Suomessa.

    Ohjaaja John Webster vieraana Puheen Aamussa kello 9.
    Silmästä Silmään Yle Areenassa 30.3. ja TV1:ssä 2.4.

    Koronapuhelu kaukomaille soitetaan kello 7.40. Euroopan maista koronapandemia on koitetellut kovimmin Italiaa. Arkea Piemontessa kuvaa viinitilallinen Riikka Sukula.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Puheen Aamun Koronapuhelu kaukomaille -sarjassa kysytään, mitä korona-arkeen kuuluu eri puolilla maailmaa.

    Maanantaina 30.3. Moskovan asukkaat määrättiin ulkonaliikkumiskieltoon. Pietarissa vastaavaa määräystä ei ole, mutta sosiaalisten kontaktien välttäminen on tuttua sielläkin.

    Perinteisesti keväisin Pietarin puistot ovat olleet suljettuna kunnossapitotöiden vuoksi. Tänä keväänä asukkaat toivovat, että puistot pidettäisiin auki ulkoilulle.

    Puhelimessa on Suomen Pietarin-pääkonsulaatin lehdistövirkamies Anna Laine.

    Toimittajina Anna Cadia, Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon seurassa.

    Puheen Aamussa käynnistyy tänään uusi sarja Koronapuhelu kaukomaille. Koronaepidemia muuttaa arkea eri puolilla maailmaa.
    Tänään puhelimeen vastaa Suomen Pietarin pääkonsulaatin lehdistövirkamies Anna Laine.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Muurahaiskeko on kuin Kiina pienoiskoossa. Väkeä on paljon ja keon puhtaana pitäminen on tärkeää. Taudit on syytä pitää loitolla. Sairas muurahainen välttää muiden kohtaamista, se jopa poistuu keosta, jotta ei sairastuttaisi muita. Muurahaisten pesät ovat eristyksissä muista. Niillä on oma reviiri, muurahaisten maailmassa ei matkusteta maakunnasta toiseen.

    Keoista löytyvä puiden pihka ei ole siellä sattumalta. Muurahaishappoon sekoitettuna pihkasta syntyy tehokas antimikrobinen aine. Jatkuvasti itseään pesevät muurahaiset keksivät myös sosiaalisen rokotteen eli laumasuojan kauan ennen ihmistä.

    Muurahaiskeko on superorganismi, jossa yksittäisellä muurahaisella ei ole roolia ilman isompaa kokonaisuutta. Keko on kuin ihmiskeho ja yksi muurahainen sen solu.

    Yhteiskunnallinen työnjako perustuu erikoistumiseen. Suurin osa soluista, työläiset, ovat merkittäviä elimistölle, mutta ne eivät lisäänny. Sukusoluja, koiraita ja kuningattaria, tarvitaan vähemmän, koska ne voivat keskittyä vain omaan rooliinsa.

    Muurahaiskeon jäsenet ovat sukulaisia keskenään. Työläinen voi uhrata itsensä kuningattaren hengen edestä, koska oma perimä edelleen jatkuu.

    Muurahainen on merkittävä osa ekosysteemiä ja yksi Suomen luonnon avainlajeja. Keko on monelle lajille elinympäristö, useiden kasvien siementen leviäminen on riippuvainen muurahaisista. Suomalainen metsä ei eläisi ilman muurahaisia.

    Vaihtolämpöiselle muurahaisille leuto talvi on ollut rankka. Nyt keväällä liikkeelle lähtiessään ne ovat nälkäisiä.

    Puheen Aamussa Suuren suomalaisen muurahaiskirjan kirjoittaneet apulaisprofesssori, tutkija Heikki Helanterä ja tiedetoimittaja Katja Bargum. Toimittajina Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon seurassa.

    Muurahaiskeossa on tarkka järjestys siitä, kuka tekee ja mitä. Kaikki perustuu sosiaalisiin rakenteisiin ja järjestykseen. Yhteen hiileen puhalletaan viimeiseen asti, muurahainen on valmis heittämään henkensä muiden hyväksi. Kuningattaren asema pesässä on kiistaton. Paljon muurahaisista on tiedetty, mutta jopa tutkijat olivat ihmeissään huomatessaan, että muurahaisilla on sisävessa.

    Puheen Aamussa kello 9 vieraana Suuren suomalaisen muurahaiskirjan tekijät tiedetoimittaja Katja Bargum ja tutkija Heikki Helanterä.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Koronavirus iskee kulttuuri- ja taidealaan kovaa. Moni toiminta on täysin seis, monen toimijan jatko on vaakalaudalla.

    Yle on avannut Yle Olohuone -konseptin, jossa kulttuuria ja taidetta tuodaan livenä suomalaisten koteihin. Mitä muuta voi ja pitää tehdä? Entä miten tällaisessa tilanteessa ideoidaan ja ollaan luovia ja palaako ala enää entiselleen?

    Puheen Aamussa vierain kulttuurin ja taiteen edunvalvojan, KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen sekä Ylen Urheilu- ja tapahtumatuotannon tapahtumapäällikkö Asta Kujala.

    Toimittajina Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa.

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Juhani Kenttämaan, Alina Kulon ja Kati Lahtisen seurassa.

    Koronavirus iskee kulttuuri- ja taidealaan kovaa. Moni toiminta on täysin seis, monen toimijan jatko on vaakalaudalla.
    Yle on avannut Yle Olohuone -konseptin, jossa kulttuuria ja taidetta tuodaan livenä suomalaisten koteihin. Mitä muuta voi ja pitää tehdä?

    Puheen Aamussa kello 9 vieraana Ylen tapahtumapäällikkö Asta Kujala ja Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Vastalääke.fi -sivuston missio on yleistajuistaa terveystietoa ja lääketiedettä. Yhdistyksen perustivat runsas vuosi sitten Turun lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat.

    Sivusto on saanut laajalti kiitosta. Maaliskuun alussa se palkittiin Vuoden journalistisena tekona 2019.

    Hyvältä kuulostavalle tarinalle on aina tilausta, mutta hyvältä kuulostava ei aina ole totta. Tarinallistetut uutiset myyvät, eivät vain terveysjournalimissa. Tieteellisen tiedon tarinallistaminen tai kansantajuistaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Tiede ei pyrikään tarjoamaan absoluuttisia totuuksia. Se tarjoaa parhaan sen hetkisen tiedon ja korjaa itseään uuden tiedon edessä. Oman elämänsä tiedegurut toimivat toisin. Heillä on aikaa ja resursseja panostaa brändiinsä, todelliset asiantuntijat käyttävät aikaa tutkimukseen, eivät somevaikuttamiseen.

    Huuhaa sinänsä ei ole lisääntynyt, sitä on ollut aina, mutta some helpottaa sen jakamista. Nyt se on läsnä kaikkialla. Mediakriittisyyttä ja tutkitun tiedon analyysiä tulisi opettaa jo alakoulussa ja sitäkin nuoremmille. Kriittisyyden opettaminen vasta myöhemmin on laastarilla ruhjeiden paikkaamista.

    Puheen Aamussa vieraina olivat Kristiina Makkonen ja Tatu Han Vastalääke ry:stä.

    Toimittajina Anna Cadia ja Juhani Kenttämaa.

  • Maailma puhuu nyt koronaviruksesta. Paljon on tietoa, paljon spekulaatiota, mutta paljon myös täysin huuhaaksi luokiteltavaa tahallistakin väärää tietoa. Salaliittoteoriat leviävät siinä missä todelliset uutisetkin.

    Virheellisiä terveysväittämiä vastaan taisteleva Vastalääke.fi-sivusto julkaisee tutkimukseen perustuvia mutta helppotajuisia artikkeleita tieteestä ja terveydestä.

    Puheen Aamuss vierailivat Vastalääke Ry:stä Tatu Han ja varapuheenjohtaja Kristiina Makkonen. Miten Vastalääke.fi on reagoinut koronaan? Entä mitkä lähteet ovat luotettavia seurata koronan kaltaisessa pandemiassa?

    Toimittajina Anna Cadia ja Juhani Kenttämaa.

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Juhani Kenttämaan ja Kati Lahtisen seurassa.

    Maailma puhuu nyt koronaviruksesta. Paljon on tietoa, paljon spekulaatiota, mutta paljon myös täysin huuhaahksi luokiteltavaa tahallistakin väärää tietoa. Salaliittoteoriat leviävät siinä missä todelliset uutisetkin.
    Eivätkä totuus ja huuhaa kamppaile vain koronan kohdalla.

    Ihmisten uskomuksilla pelaaminen ja sillä bisneksen tekeminen ei ole uutta, mutta miten toimii some-ajan käärmeöljybisnes. Miten kukin meistä voi olla huuhaan torppaaja?

    Puheen Aamussa kello 9 vieraana Vastalääke Ry:stä Tatu Han ja varapuheenjohtaja Kristiina Makkonen.Vastalääke.fi-sivusto palkittiin maaliskuun alussa Vuoden journalistinen tekona.

    WhatsApp: 040 163 8586

Klipp

  • Koronaepidemia on vaikuttanut myös dokumentin tekijän arkeen. Ohjaaja John Webster sanoo koronan vuoksi käyneensä elämänsä lyhyimmillä festareilla. Uuden, väkivaltaisesti läheisensä menettäneiden omaisten surusta kertovan "Silmästä silmään" dokumentin, kansainvälinen ensi-ilta oli festivaalilla Prahassa. Koko tapahtuma peruttiin 30 minuuttia Websterin saapumisen jälkeen.

    Seuraavan tämän päivän työelämää kuvaavaan Happy worker -dokumentin kuvausten piti alkaa huhti-toukokuussa. Nyt ne siirtyvät.

    Rajoittunut elämä on Websterille tuttu jo ennen koronapandemiaa. "Katastrofin aineksia" (2008) kertoi elämästä ilman öljyä. Kokeilu muutti kaksilapsisen perheen elämää. Isoin huomio Websterille oli se, että ihminen on sopeutuvainen, suuristakin muutoksista tulee arkea.

    John Webster vieraana Puheen Aamussa, toimittajana Juhani Kenttämaa.

  • Italiassa koronapoikkeustila on kestänyt jo yli kuukauden. Aluksi liikkumisrajoituksia ja suosituksia pysyä kotona ei otettu vakavasti, nyt kaupassakin käydään lupalapun kanssa.

    Etäkouluun siirtyminen on Italiassa tapahtunut yllättävän sujuvasti, vaikka oppilailla on Suomea vähemmän tietokoneita, eikä edes puhelin ole yhtä yleinen kuin meillä.

    Puheen Aamun Koronapuhelu kaukomaille -sarjassa kysytään, miten koronapandemiaan suhtaudutaan eri puolilla maailmaa. Puhelimessa on Serralunga D'Alban kylässä Piemonten alueella Pohjois-Italiassa asuva viininviljelijä Riikka Sukula.

    Toimittajina Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa.

    Kuva: AOP

  • Koronaepidemia on muuttanut ihmisten arkea eri puolilla maailmaa.

    Puheen Aamun Koronapuhelu kaukomaille -sarjassa kysytään, miten koronapandemiaan suhtaudutaan eri puolilla maailmaa.

    Puhelimessa on Suomen Pietarin-pääkonsulaatin lehdistövirkamies Anna Laine.

    Toimittajina Anna Cadia ja Juhani Kenttämaa.

    Kuva: Stanislav Krasilnikov / TASS

  • Nykypäivän ruokakaupassa mikään ei ole sattuman varassa. Kaikki se, mitä on tarjolla ja missä se on tarjolla, perustuu kuluttajien käyttäytymiseen. Erilaiset ostoskorit muokkaavat saman ketjun eri myymälöitä erilaisiksi. Myös mainonta eriytyy ja personoituu, jopa niin pitkälle, että kohderyhmä voikin olla vain yksi henkilö.

    Vuosia kauppa oli logistiikan pääte. Nyt on huomattu, että kaupan aukiolo onkin vain asiakaspalvelun alkupiste.

    Ruokakaupan trendeistä puhuttiin Puheen Aamussa, jossa haastateltavana oli markkinoinnin professori Lasse Mitronen Aalto yliopistosta. Toimittajina Juhani Kenttämaa ja Kati Lahtinen.

  • Ylen tv-uutiset syntyivät syyskuussa 1959, 60 vuotta sitten. Siitä hetkestä tähän päivään tekniikka on muuttunut, maailma on muuttunut ja tarjonnan määrä on muuttunut, mutta uutisen perustehtävä on edelleen sama. Tietomäärän kaaoksesta haetaan ja jäsennellään uutisiksi kirkkaita helmiä, kuvaa Yle Uutisten vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen.

    Tänä päivänä uutisia haastavat valeuutiset ja deepfake, joka mahdollistaa uskottavat vääristellyt videot. Ylen tehtävä on tehdä uutisia myös näistä ja osoittaa valeuutiset valheiksi.

    Uutisten laatu on parantunut, kirjo on laajentunut, uutiset ovat paremmin osa ihmisten arkea. Siilinjärven Eurojackpot-miljonäärikahvit ovat sekä tätä päivää että paluuta vanhaan: uutiset menevät ihmisten luo, kamera kiertää, niin kuin se teki 60 vuotta sitten. Jokisen mukaan uutisten ei pidä synnyttää uutisahdistusta, vaan kertoa myös miten me elämme, syömme, asumme.

    Puheen Aamussa toimittajina Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa.

  • Ihmisen luontosuhde on sanapari, jonka tasapaino ei toimi. Suhde vaatii kaksi toimijaa eikä luonto tarvitse ihmistä mihinkään. Se pärjää, vaikka meitä ei olisi. Luonnon ja ihmisen välit ovat kokonaisuus ja sitä kuvaa sana luontoyhteys.

    - Jos ajatellaan, että ihminen on osa luontoa, kuten minä ajattelen, niin meidän kaikki pahuutemme, rumuutemme, julmuutemme ja röyhkeytemme on myöskin osa luontoa, toteaa ihmiseen ja luontoon keskittyvän esseekokoelman "Villi ihminen ja muita luontokappaleita" kirjoittanut Riikka Kaihovaara.

    Kuva jylhästä, koskemattomasta luonnosta, josta ihminen voi löytää rauhan ja itsensä alkoi vahvistua samaan aikaan kaupungistumisen ja teollistumisen kanssa. Nykyinen romantisoitu kuva luonnosta perustuu söpöihin, pörröisiin eläimiin ja luonnon harmoniaan. Epäsiistit elementit ja julmuus rikkovat tätä kuvaa.

    - Juuri rumuudessa piilee luonnon viehättävyys.

    Kauneus ja ja luonnon hallitsemattomuus näkyy myös tuhon ja hylättyjen paikkojen estetiikassa. Sen minkä ihminen hylkää, sen luonto valtaa takaisin.

    Puheen Aamussa otettiin toisenlainen kulma keskusteluun ihmisen ja luonnon suhteesta. Riikka Kaihovaara oli Alina Kulon ja Juhani Kenttämaan vieraana.

  • Metsästys on raakaa peliä, se on tappamista, ruhoja, sisäelimiä. Julman ulkomuotonsa takana metsästyksen olemus on muutakin: se on suhdetta luontoon, ravintoon ja jopa itseensä. Näin ajattelee metsästä ja metsästyksestä kirjan kirjoittanut Aleksi Lumme.

    Ampuessaan eläimen kokee Aleksi Lumme vastuuta, haikeutta ja syvää yhteyttä luontoon. Itse metsästetty liha vetosi marketteja enemmän, jonka vuoksi Lumme syö nyt ainoastaan itse metsästämäänsä lihaa.

    - Tuntui, että markettikäyttäytymiseni oli epärehellisempää kuin se, että kohtaan itse ne suolet ja veren omin käsin. En missään määrin nauti siitä, mutta laitan itseni työntekomoodiin. Ammuin eläimen, ja nyt minun täytyy tehdä se työ loppuun asti.

    Aleksi Lumme vieraili Puheen Aamussa. Toimittajina Kati Lahtinen, Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

  • Tuomas Rajalan Isävuoro antaa vertaistukea miehille erosta selviytymiseen - sellaista, mitä kirjailija olisi itse kaivannut. Nuorena solmittu avioliitto ja ikävuodet saivat Rajalan kokemaan oman elämänsä vieraaksi. Rajala koki eropäätöksen jälkeen yksinäisyyttä, ja havaitsi miesten olevan erotilanteissa altavastaajan asemassa. Tutkimusten mukaan ero on miehille fyysisesti vaarallisempi, kuin naisille.

    - Vanhemmalla iällä miesten sosiaaliset kontaktit tulevat tutkimusten ja empiiristen havaintojeni mukaan puolison kautta. Tilanteeseen voi helposti ajautua, kun paineisessa elämässä etsii helpotusta arkeen.

    Puheen Aamussa keskusteltiin miehisyydestä, eroamisesta ja vanhemmuudesta. Tuomas Rajalaa haastattelevat Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

  • Ennen Pariisin Kevään 11-vuotista taivalta oli yhtye Arto Tuunelan sooloprojekti. Finnvox-studiolla työskennellyt Tuunela yhdisti päivätyönsä ja oman artistiuden kehittämisen. Nyt Pariisin Keväältä julkaistaan seitsemäs, Reuna-nimeä kantava studioalbumi.

    Puheen Aamu kysyi Arto Tuunelalta, kannattaako rokkitähteys, entä voiko pop-musiikilla muuttaa maailmaa?

    - Osa minusta on aina halunnut olla esiintyvä taiteilija ja rock-tähti. Toinen puoli ajattelee, että toivottavasti kukaan ei minua huomaa. Artistiura vaatii paljon työtä, mutta hetket joina luon jotakin uutta, tekevät siitä kaiken työn arvoista.

    Arto Tuunela vieraili Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan ja Anna Cadian haastateltavana.

  • Ilmastoaktivisti Greta Thunberg matkustaa New Yorkissa ja Chilessä pidettäviin YK:n ilmastokokouksiin Malizia II-purjeveneellä. Matka alkaa elokuun puolivälissä, perillä on määrä olla parin viikon päästä.

    Malizia II ei ole mikä tahansa paatti. Vastaavan veneen, Ariel II, omistava yksinpurjehtija ja lentokapteeni Ari Huusela sanoo, että matka Atlantin yli on kuin ajaisi kitarakopassa moottoritiellä.

    Veneen runko on kevlarilla vahvistettua hiilikuitua, siinä ei ole äänieristystä ja vessana toimii ämpäri. Merellä kuulosuojaimet, polvisuojat ja kypärä ovat tarpeen.

    Vene on vaatimattoman näköinen, mutta se on nopea, purjeveneiden Formula 1.

    Huuselan mukaan Gretan matka tulee olemaan ainutlaatuinen ja hän tulee muistamaan sen koko elämänsä.

    Ari Huuselan tapasi Puheen Aamun Juhani Kenttämaa.

    #puheenaamu

  • 20 vuoden takaisen musiikkivideon voi tunnistaa alleviivaavasta estetiikasta, mutta Oulun musiikkivideofestivaalien taiteellisen johtajan Anna-Mari Nousiaisen mukaan vuoden 2019 trendi on olemassa olevien trendien lomittuminen. Miten median murros on vaikuttanut videoiden löydettävyyteen, entä mikä tekee musiikkivideosta viraalimenestyksen?

    Audiovisuaalista kulttuuria ja kotimaista musiikkivideota juhlistavat Oulun Musiikkivideofestivaalit järjestetään 22.-25.8. Oulussa.

    Anna-Mari Nousiainen vieraili Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon haastateltavana.

  • Kun sydänlääkäri kertoi Taneli Roiniselle, että unelma olisi toteuttava nyt jos koskaan, lähti yksinpyöräilijä matkaan. Vuoristoteitä pitkin kulkenut reitti vei maailman ympäri käsittäen 38 maata ja 44 000 kilometriä. Taneli Roininen kertoi seikkailunhimon ja kestävien elintapojen olleen tärkeässä osassa unelman toteuttamisessa.

    Koskematon luonto, teiden pienentyminen ja ihmismäärän väheneminen tekee luonnosta kauniimpaa. Pitkälle ei tarvitse mennä, Lappi on yksi kiehtovimmista alueista.

    Puheen Aamussa koettiin yllätyselementti, kun seikkailijan matka jatkui haastattelusta kohti miehen omia polttareita.

    Taneli Roininen vieraili Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan, Anna Cadian ja Alina Kulon haastateltavana.

Lyssna också