Puheen Aamu

må 3.2.2020

  • 3 t 1 min
  • utgått

Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Juhani Kenttämaan, Alina Kulon ja Kati Lahtisen seurassa.
Uutistoimittajana Marija Skara.

WhatsApp: 040 163 8586

Sändningar

  • må 3.2.2020 6.59 • Yle Puhe

Avsnitt

  • Puheen pelipäivä - maailma paranee pelaamalla. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Juhani Kenttämaan. Alina Kulon sekä lukuisten vieraiden seurassa.
    Uutistoimittajana Jan Fredriksson.

    Koko Puheen Aamun lähetys kello 7-10 puhutaan pelaamisesta ja pelataan pelejä. Retropelipisteen tapahtumaan striimataan Yle Areenaan alkaen kello 8.

    Lähetyksessä on vieraana Pelikonsolien Kronikka podcast-sarjan toimittaja Antti Melkko. Konsoli kerrallaan sarja käy läpi laitteiden teknistä ja kulttuurillista historiaa. Sarja julkaistaan Yle Areenassa 21.2.

    Ata Tommiska on tuhannen pelikoneen mies. Hänen kotiaan koristaa, yhtä lukuunottamatta, kaikki unelmien laitteet. Atalla on yhteensä yli tuhat retrotietokonetta ja pelikonetta - ja pelit päälle.

    Mihin tarvitaan pelilehteä aikana, jolloin pelit ja peliyhteisöt ovat netissä? Tätä kysytään kello 8 kun vieraana on Pelaaja-lehden päätoimittaja Johanna Puustinen. Hän itse on ysärin pelaajasukupolvea.

    Pelikulttuuri on perinteisesti mielletty poikien ja miesten jutuksi. Tytötkin pelaavat, mutta tarvitsevatko he erityisesti heille suunnattuja pelejä. Vieraina geeksumman intoilun puolesta puhuvat Nörttitytöt Aino Harvola, Anne-Mari Haapsamo ja Vehka Hakonen.

    NES-konsoli tuli markkinoille Japanissa vuonna 1983, Euroopassa pari vuotta myöhemmin. AasiPelit kollektiiville NES on edelleen maailman paras konsoli ja siksi sille tehdään käsityönä uusia pelejä, esimerkiksi Suomi 100 -hengessä. Kello 9 vieraana Aasipelien Arto 4000 eli Arto Paappanen.

    Pelaaminen ei ole enää vain harrastus, monelle se on ammatti, jopa kotikoneen äärellä. Pelaaminen ei ole enää vain harrastus, monelle se on ammatti, jopa kotikoneen äärellä. Ammattistriimaajat Mikkis ja Rosie River vieraana kello 9.30.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Ylen suomenkielisten radioiden soundipäällikkö Petri Alanko on myös peliyhtiö Remedy Entertainmentin hovisäveltäjä. Hän vastaa Alan Wake-, Quantum Break- ja Control-pelien musiikista. Helmikuun puolivälissä Alanko palkitiin pelialan D.I.C.E Awards gaalassa Controlin alkuperäismusiikista.

    Pelissä tarina etenee pelaajasta riippuen aina vähän eri tavalla, yhtä tapaa edetä alusta loppuun ei ole. Pelin musiikin tulee sopia kaikkiin mahdollisiin satunnaisiin tapoihin pelata peli läpi. Kokonaisuuden osien tulee kuulostaa kokonaiselta erilaisin tavoin koottuna.

    Hyvä pelimusiikki toimii myös omana itsenään. Siinä tulee olla kiinnostavia ja merkityksellisiä pätkiä. Se ottaa hihasta ja kävelyttää muualle.

    Pelimusiikki ei voi vain alleviivata pelin toimintaa ja toisintaa ruudulla näkyvää. Alangon mukaan houkutteleva ja vinkkaava musiikki toimii paremmin. Jos elokuvakatsomossa saa kokea olevansa turvassa, pelatessa pienen välimatkan pelaajan ja ruudun välillä tulee olla tunneli toiseen maailmaan.

    Petri Alanko sanoo olleensa onnekas, säveltäjänä hän on päässyt pelin suunnittelupöytiin jo varhain. Maisemilla ja ympäristöllä, hahmoilla ja pahuuden manifestoitumisella, on merkitystä sille, millaista musiikki on. Miltä seinät ja tyhjyys kuulostaisivat jos rakennus olisi elossa? Mitä se tekee taajuuksille ja ääniaalloille, entä hengitykselle ja hengitettävälle ilmalle?

    Puheen Aamussa toimittajina Kati Lahtinen ja Juhani Kenttämaa.

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Juhani Kenttämaan ja Kati Lahtisen seurassa.
    Uutistoimittajana Jan Fredriksson.

    Musiikilla ja äänillä on tärkeä rooli pelin tunnelman luojina. Äänimaailma on tapa erottua joukosta, tunnusmelodiat palauttavat mieliin pelejä vuosikymmentenkin takaa. Petri Alanko on suomalaisen Remedy Entertainmentin pelisäveltäjä. Hän vastaa Alan Wake- ja Quantum Break -pelien musiikista.

    Pelimusiikin luonteesta, haasteista ja lumosta Puheen Aamussa kello 9. Vieraana pelisäveltäjä, nykyään Ylen suomenkielisten radiokanavien äänimaisemasta vastaava soundipäällikkö Petri Alanko.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Pelaaminen pystyy palvelemaan kaikkia psykologisia perustarpeitamme. Se tarjoaa yhteisöllisyyden, kyvykkyyden ja itsemääräämisen kokemuksia. Kun peli on ainoa paikka näiden kokemusten saamiseen, peli on liiankin iso osa elämää, sanoo Sosped-säätiön suunnittelija Helmi Korhonen.

    Viihde on ihmiselle hyväksi, mutta jatkuvasti viihteellä oleminen pahaksi, kuvaa puolestaan ContrAl Clinicsillä pelaamisen hoito-ohjelmaa kehittänyt psykologi Kim Josefsson.

    Mitään yksiselitteistä tuntimäärää ongelmapelaamisen määrittelemiseksi ei ole. Muutoinkin määritteitä ja nimiä on paljon. Pelaamishäiriö on luokiteltu addiktiohäiriöiden alle, mutta riippuvuus on sanana voimakas ja leimaava. Kim Josefssonin mukaan hyödyllisempää on puhua liiallisesta pelaamisesta.

    Pelaamisen välittömät haitat ovat pieniä, maksa ei tuhoudu, tili ei tyhjene. Ongelmallinen pelaaminen onkin kirjo erilaisia asioita. Kun sosiaaliset suhteet, koti, koulu tai työ kärsii, kun roskat jää viemättä ja uni jää vähiin, on syytä pysähtyä. Kun peliä ei saa sovitettua arkeen, on se ongelma. Yleensä taustalla on elämän muita haasteita ja peli on pakopaikka, joka tuo helpotusta huonoon oloon. Ongelmapelaaminen on yleensä seuraus, mutta välillä myöskin syy.

    Pelihäiriö ollaan nostamassa uudeksi diagnostiseksi kategoriaksi. Pelaajista pari prosenttia saa pelaamishäiriödiagnoosin, kymmenen prosenttia saa joitain pitkäkestoisempia haittoja. Pelkästä ääripäästä puhuminen ei kuitenkaan riitä.

    Yhteiskunnasta puuttuu ymmärrys ja sanasto peliongelmista puhumiseen. Korhonen ja Josefsson pitävät diagnostiikan saamista hyvänä, sillä se antaa yhteiset käsitteet ja rajat sille, mitä ongelmallinen pelaaminen on ja mitä se ei ole. Se velvoittaa julkista terveydenhuoltoa ja mahdollistaa tuen.

    Keskustelu pelaamisesta aloitettiin omilla pelikokemuksilla. Toimittajina Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa.

  • Valtaosa suomalaisista pelaa digitaalisia pelejä ainakin kerran vuodessa, 40 % vähintään kerran kuukaudessa. Silti keskustelu pelaamisesta on mustavalkoista ja huolipainotteista. Pelikasvatuksen tutkija, kasvatustieteen tohtori Mikko Meriläinen kaipaa keskusteluun moniäänisyyttä. Nyt halutaan yksinkertaisia vastauksia monikulmaiseen kenttään.

    Monta asiaa yritetään niputtaa yhteen, vaikka pelaaminen itsessään on jokaiselle omanlaisensa juttu jokaisen omassa elämäntilanteessa. Meriläinen peräänkuuluttaa pelisivistystä ja avointa suhtautumista pelikulttuuriin. Monimutkaista ilmiötä ei voi pakottaa yhteen muottiin, pelaaminen ei ole homogeeninen möykky.

    Mikko Meriläinen on Vuoden pelikasvattaja 2019. Yksinkertaistettuna pelikasvatus on kasvatuksen se osa, joka käsittelee pelaamista. Se tarkoittaa hyvän pelikulttuurin luomista, sitä että kasvatetaan pelaajia, jotka saavat peleistä paljon ja osaavat toimia pelimaailmassa kaikille hyvällä tavalla.
    Kuluttajuus ei tee asiantuntijaa. Tuhannet pelitunnit tai fanius ei tarkoita, että tietää kaiken pelaamisesta. Pelikasvatusta tarvitsevat kaikki, nörteistä niihin, joita koko pelaaminen ei kiinnosta. Pelaaminen ei ole marginaali-ilmiö ja siitä tietäminen on osa yleissivistystä.

    Vanhemman ja lapsen välisessä pelikasvatuskeskustelussa usein nousevat esille rajat ja ruutuaikasuositus. Aikaraja ei ole kasvattamista, sanoo Meriläinen. Pelaamista saa ja usein on tarpeellistakin rajoittaa, mutta ajatus kaikille sopivasta standardista on absurdi. Laajaa digitaalisen median kenttää ei pystytä kattamaan vain ajalla. Tarvitaan pohdintaa sisällöistä ja digitaalisessa maailmassa navigoinnissa tarvittavista taidoista. Yhdessä tekemistä ei voi purkaa tunteihin.

    Väitöskirjaa tehdessä tuore kasvatustieteen tohtori piti vartin Counter Strike -taukoja ja palasi taas teorian pariin. Tämän hetken suosikki on "sielua hivelevä ja sympaattinen" Untitled Goose Game. Siinä hanhi terrorisoi pientä englantilaista maalaiskylää. Pelaaja on tämä ilkikurinen hanhi.

    Puheen Aamussa toimittajina Anna Cadia, Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon seurassa.
    Uutistoimittajana Monna Tervo.

    Pelikasvatuksesta väitellyt tutkija Mikko Meriläinen on jo pitkään peräänkuuluttanut monipuolisempaa uutisointia peleistä ja pelaajista. Ongelma- ja haittakeskeinen keskustelu ei näe pelaamisen kaikkia puolia. Pelikasvatus on tärkeä osa pelaamista ilmiönä, mutta pelkkä rajoittaminen ei riitä. Väitöstutkimuksessaan Meriläinen painottaakin pelisivistyksen käsitettä. Tarvitaan kuuntelemista, keskustelemista, halua ymmärtää pelaamista laajemmin.

    Mikko Meriläinen Puheen Aamussa kello 9.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon seurassa.
    Uutistoimittajana Monna Tervo.

    Kiehtova, nopea ja intensiivinen pelimaailma vie mennessään, tasapaino pelin tarjoaman ja arkisen todellisuuuden väliilä voi hämärtyä, pelimaailmaan voi kadota. Pelkkä pelaamisen määrä ei kerro pelaamisen ongelmallisuudesta, mutta peliajan lisääntyessä kasvaa myös riski ongelmallisen digipelaamiskäyttäytymisen kehittymiseen.

    Puheen Aamussa kello 9 vieraana digipelihaittatyötä tehnyt ja erilaisia tuen muotoja ongelmallisesti digipelaaville kehittänyt Sosped-säätiön suunnittelija Helmi Korhonen sekä ContrAl Clinicsillä viihdepelaamisen hoito-ohjelmaa kehittänyt psykologi Kim Josefsson.
    Valmiita suomalaisia ohjelmia ei ole juurikaan ollut, joten työ on tehty alusta alkaen itse.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Sisäministeri Maria Ohisalo on entinen innokas pelaaja ja nykyinen retropelikeräilijä. Aikaa pelaamiselle ei löydy, mutta kotona on Nintendo-laitteet 8-bittisestä Wii-konsoliin sekä parinsadan pelin kokoelma. Suosikkipeli on The Legend of Zelda: A Link to the Past.

    Matkoillaan Ohisalo hakeutuu tuttuihin pelikauppoihin. Kotoa löytyy myös Speden speleistä tuttu nopeustestipeli. Se on ruostunut, sen maali on lohkeillut ja se haisee vähän vanhalle baarille. Aitoa retroa siis.

    Uudemman ajan peleistä Ohisalolle ovat tuttuja mm. Sims ja Democracy, jotka tulevat lähelle politiikan maailmaa. Lähemmäskin voisi tulla. Entä jos sosiaaliturvauudistamisen komiteatyön voisi muuttaa peliksi ja avata esimerkiksi Kelan monimutkaista luukulta toiselle labyrinttia pelin keinoin? Lisäksi Ohisaloa innostavat empatiapelit. Niissä voi olla maailmaa muuttava voima.

    Pitkään miehet suunnittelivat pelejä miehille. Sankari on ollut mies, pelastettava nainen. Maria Ohisalo pitää hyvänä viime vuosien Gamergate-pelikeskustelua, joka on saanut katsomaan pelejä uusin silmin. Jos vain yksi sukupuoli suunnittelee kaikkea ympärillämme olevaa, jää osa ihmiskunnan mielipiteistä ja ajatuksista näkemättä.

    Nuorelle Maria Ohisalolle Donkey Kongin varasto Rareware oli tie kielitaidon kohentamiseen, keräilyn hän kokee yhteisöllisenä harrastuksena. Peleissä on paljon hyvää. Mutta pelit myös imaisevat mukaansa. Yhä useammin ne, jotka auttavat rahapelaajia, auttavat myös muita pelaajia.

    Rahapelilainsäädännöstä vastaavassa sisäministeriössä ongelma on tuttu, samoin keskustelu siitä, miten monelle syrjässä olevalle pelit ovat joko pakoa todellisuudesta tai linkki ulkopuoliseen maailmaan.

    Puheen Aamussa selvisi millainen vaikutus maailman tunnetuimmalla putkimiehellä, Super Mariolla, on ollut sisäministeri Maria Ohisaloon.

    Toimittajina Juhani Kenttämaa, Anna Cadia ja Alina Kulo.

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon seurassa.
    Uutistoimittajana Monna Tervo.

    Helmikuun viimeisenä perjantaina 28.2. Yle Puheessa maailma paranee pelaamalla. Puheen Aamussa vietetään pelipäivää ja pitkin viikkoa otetaan ennakkoa peliteemaan.

    Viikon avaa tämän päivän vieras, sisäministeri Maria Ohisalo. Hän on kertonut intohimokseen retropelit.Jos politiikka on peliä, millainen peli se on.

    Sisäministeri Maria Ohisalo vieraana Puheen Aamussa kello 9.30.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Klassinen musiikki kantaa elitistisen ja vaikeasti lähestyttävän taidemuodon leimaa. Leima on turha, vakuuttavat luova johtaja, kolumnisti ja klasariin hurahtanut Jani Halme sekä kolmesta kapellimestariopiskelijasta kertovan dokumentin "Orkesterin edessä" ohjaaja Anna-Karin Grönroos.

    Jani Halme eli musiikitonta elämää 25-vuotiaaksi saakka. Hän ei omistanut levyjä, eikä kuunnellut musiikkia. Kahden keikan kokemuksella, Bon Jovi ja Guns N’ Roses, musiikki oli lähinnä ärsyttävää. Kunnes kohdalle osui Savonlinnan oopperajuhlat. Halmeen mukaan se oli menoa ensiaariasta lähtien. Kun vertailukohtaa mihinkään ei ollut, ei tarvinnut miettiä mikä on hienoa, mikä vaikeaa, mikä elitististä tai mitä kuuluu arvostaa.

    Grönroos oli hänkin orkesterimusiikkiummikko, mutta dokumentin tekeminen avasi uuden maailman.

    Klassista musiikkia ympäröi paksu salaisuuden verho. Halmeen kokemus on, että mikä tahansa taide on vaikeaa, jos siihen suhtautuu niin. Hän kysyy myös, miten paljon asioista pitää ymmärtää, jotta niistä voi pitää. Tarvitseeko ymmärtää jääkiekon kaikkia hienouksia voidakseen nauttia pelistä? Halme itse ei vaivaa päätään länsimaisen taidemusiikin lastilla. Häntä ei kiinnosta aikajana, tyyli tai säveltäjän elinvuodet. Harrastus itsessään on hemmottelukeino.

    "Orkesterin edessä" seuraa kolmea Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kapellimestariopiskelijaa kolmen vuoden ajan. Kapellimestarin työ ei ole vain teknistä infoa siitä, milloin orkesteri soittaa. Se on läsnäoloa, ja muiden innostamista parhaaseen suoritukseen. Samalla elokuva kertoo johtajuudesta. Se avaa pieneltä osin sitä, miten tismalleen samanlaiset musteläikät, nuotit, soitetaan eri tavalla eri kapellimestarin ohjauksessa.

    Elokuva näyttää suomalaisten kapellimestarien menestyksen salaisuuden. "Kapuluokka" pääsee viikottain johtamaan elävän orkesterin eteen. Muualla maailmassa vastaavaa ei ole. Grönroos sanoo, että kapuluokan olevan upean suomalaisen koulutusjärjestelmän kruununjalokivi.

    Puheen Aamussa toimittajana Alina Kulo ja Anna Cadia.

  • Suomen kansainvälisesti tunnetuin graffititaiteilija EGS on löytänyt uhanalaiseksi muuttuneesta lasinpuhalluksesta uuden ilmaisukeinon. Riihimäellä sijaitsevan Suomen Lasimuseon kevään näyttely "EGS - Writing Stories with Three Letters" esittelee tämän anonyyminä pysyneen taitelijan töitä.

    Graffitia on pidetty rikkovana voimana, lasi edustaa herkkyyttä. Lasi on myös virallisesti hyväksyttyä, vitriinissä esiteltävää taidetta. Siirtyminen graffitista kuvataiteeseen ja lasitaiteeseen on EGSin mukaan tapahtunut vuosien varrella. Tägit, yksittäiset kolme kirjainta jossain hylätyssä tilassa, eivät ole muuttuneet taiteeksi, mutta isona kokonaisuutena, toiston kautta, niistä on tullut performatiivista taidetta.

    Lasiset taideteokset tehdään tiimityönä. EGS itse muotoilee, puhaltajat puhaltavat. Lasin viehätys on siinä, että lopputulos on usein jotain muuta kuin mitä lähdettiin tekemään. Lasi, ei taiteilija, on prosessin mestari.

    Lasilta ja lasinpuhaltajilta EGS sanoo oppineensa nöyryyttä. Yhden onnistuneen kappaleen tekemiseen vaaditaan kymmenen ei onnistunutta. Ajassa, jossa kaiken saa hipaisemalla ja kotiovelle toimitettuna, on hyvä, että on asioita, joiden eteen joutuu hikoilemaan.

    EGSin näyttely avautuu Riihimäellä lasimuseossa. Kaupunki on merkittävä myös graffitin kannalta. Iso osa merkittävistä junagraffiteista on maalattu juuri Riihimäen ratapihalla. Se oli pääkaupunkiseudun nuorten yöllinen seikkailupuisto. Riihimäen näyttelyssä, ehkä muistona noilta ajoilta, on lasiset vilkkuvat poliisivalot.

    Lasi materiaalina on EGSille uusi. Yksi workshop sai rakastumaan ja mullisti elämän.

    Puheen Aamussa toimittajina Anna Cadia ja Juhani Kenttämaa.

  • Esikoiskirjailija Emmi-Liia Sjöholm on ollut yksi alkuvuoden puhutuimpia kirjailijoita. "Paperilla toinen" on omakohtainen, suora ja kaunistelematon teos, jossa kasvetaan tytöksi ja naiseksi - ainakin siinä kasvetaan jostain johonkin.

    "Paperilla toinen" kirja täyttää ns. autofiktion kriteerit. Se kertoo Emmi-Liian omasta elämästä, mutta on kysytty, onko se ihan totta. On haluttu tietää, ovatko kaikki suorasukaiset kuvaukset seksistä ja naisen halusta kirjailijan omia kokemuksia ja omia haluja.

    Totta on se, mihin lukija pystyy samaistumaan, sanoo Emmi-Liia Sjöholm. Totta on se, mikä koskettaa ja liikuttaa lukijaa. Samaistumisen paikkoja tuo se, että kirjan henkilöillä ei ole nimiä, heitä ei ole kuvailtu liikaa. Kirja kertookin ihmisyydestä ja lukijana voi asettaa eri paikoille oman elämänsä henkilöitä.

    Kirjallisuudessa autofiktion kirkkaimpana esimerkkinä on pidetty Karl Ove Knausgårdin sarjaa "Taisteluni". Emmi-Liia Sjöholm näkee autofiktion jatkumona tosi-tv:lle, snapchatille ja selfie-vimmalle. Ihmiset haluavat uskoa, että asiat ovat totta. Toden rajat hämärtyvät jopa siinä määrin, että puhutaan autotodellisuudesta, jossa ihmiset haluavat lukea nekin kirjat, jotka eivät autofiktiota ole, totena ja todellisena. Tosi-tv ja filtteritön elämä on illuusio todellisuudesta, johon haluamme uskoa.

    "Paperilla toinen" on kirja tyttöydestä, rakkaudesta, ystävyydestä, seksistä, halusta, vanhemmuudesta ja identiteetistä. Se on kasvutarina, seksikirja, paljastuskirja, parisuhdekirja, itsetuntokirja, häpeäkirja. Emmi-Liia Sjöholm ei ollut kirjoittamassa mitään edellisistä, mutta halusi puhua asioista, joista ei aina puhuta edes ystäville.

    Olemme ehkä paljon yhdessä, mutta olemme yksin. Meissä on kaipuu jonkin tunteen äärelle, ihmisten äärelle. Se, että kirjan kautta voi samaistua toisen ihmisen tunteeseen, luo kokemuksen, ettei ole yksin ajatustensa kanssa.

    Puheen Aamussa toimittajina Anna Cadia ja Juhani Kenttämaa.

Klipp

  • Nykypäivän ruokakaupassa mikään ei ole sattuman varassa. Kaikki se, mitä on tarjolla ja missä se on tarjolla, perustuu kuluttajien käyttäytymiseen. Erilaiset ostoskorit muokkaavat saman ketjun eri myymälöitä erilaisiksi. Myös mainonta eriytyy ja personoituu, jopa niin pitkälle, että kohderyhmä voikin olla vain yksi henkilö.

    Vuosia kauppa oli logistiikan pääte. Nyt on huomattu, että kaupan aukiolo onkin vain asiakaspalvelun alkupiste.

    Ruokakaupan trendeistä puhuttiin Puheen Aamussa, jossa haastateltavana oli markkinoinnin professori Lasse Mitronen Aalto yliopistosta. Toimittajina Juhani Kenttämaa ja Kati Lahtinen.

  • Ylen tv-uutiset syntyivät syyskuussa 1959, 60 vuotta sitten. Siitä hetkestä tähän päivään tekniikka on muuttunut, maailma on muuttunut ja tarjonnan määrä on muuttunut, mutta uutisen perustehtävä on edelleen sama. Tietomäärän kaaoksesta haetaan ja jäsennellään uutisiksi kirkkaita helmiä, kuvaa Yle Uutisten vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen.

    Tänä päivänä uutisia haastavat valeuutiset ja deepfake, joka mahdollistaa uskottavat vääristellyt videot. Ylen tehtävä on tehdä uutisia myös näistä ja osoittaa valeuutiset valheiksi.

    Uutisten laatu on parantunut, kirjo on laajentunut, uutiset ovat paremmin osa ihmisten arkea. Siilinjärven Eurojackpot-miljonäärikahvit ovat sekä tätä päivää että paluuta vanhaan: uutiset menevät ihmisten luo, kamera kiertää, niin kuin se teki 60 vuotta sitten. Jokisen mukaan uutisten ei pidä synnyttää uutisahdistusta, vaan kertoa myös miten me elämme, syömme, asumme.

    Puheen Aamussa toimittajina Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa.

  • Ihmisen luontosuhde on sanapari, jonka tasapaino ei toimi. Suhde vaatii kaksi toimijaa eikä luonto tarvitse ihmistä mihinkään. Se pärjää, vaikka meitä ei olisi. Luonnon ja ihmisen välit ovat kokonaisuus ja sitä kuvaa sana luontoyhteys.

    - Jos ajatellaan, että ihminen on osa luontoa, kuten minä ajattelen, niin meidän kaikki pahuutemme, rumuutemme, julmuutemme ja röyhkeytemme on myöskin osa luontoa, toteaa ihmiseen ja luontoon keskittyvän esseekokoelman "Villi ihminen ja muita luontokappaleita" kirjoittanut Riikka Kaihovaara.

    Kuva jylhästä, koskemattomasta luonnosta, josta ihminen voi löytää rauhan ja itsensä alkoi vahvistua samaan aikaan kaupungistumisen ja teollistumisen kanssa. Nykyinen romantisoitu kuva luonnosta perustuu söpöihin, pörröisiin eläimiin ja luonnon harmoniaan. Epäsiistit elementit ja julmuus rikkovat tätä kuvaa.

    - Juuri rumuudessa piilee luonnon viehättävyys.

    Kauneus ja ja luonnon hallitsemattomuus näkyy myös tuhon ja hylättyjen paikkojen estetiikassa. Sen minkä ihminen hylkää, sen luonto valtaa takaisin.

    Puheen Aamussa otettiin toisenlainen kulma keskusteluun ihmisen ja luonnon suhteesta. Riikka Kaihovaara oli Alina Kulon ja Juhani Kenttämaan vieraana.

  • Metsästys on raakaa peliä, se on tappamista, ruhoja, sisäelimiä. Julman ulkomuotonsa takana metsästyksen olemus on muutakin: se on suhdetta luontoon, ravintoon ja jopa itseensä. Näin ajattelee metsästä ja metsästyksestä kirjan kirjoittanut Aleksi Lumme.

    Ampuessaan eläimen kokee Aleksi Lumme vastuuta, haikeutta ja syvää yhteyttä luontoon. Itse metsästetty liha vetosi marketteja enemmän, jonka vuoksi Lumme syö nyt ainoastaan itse metsästämäänsä lihaa.

    - Tuntui, että markettikäyttäytymiseni oli epärehellisempää kuin se, että kohtaan itse ne suolet ja veren omin käsin. En missään määrin nauti siitä, mutta laitan itseni työntekomoodiin. Ammuin eläimen, ja nyt minun täytyy tehdä se työ loppuun asti.

    Aleksi Lumme vieraili Puheen Aamussa. Toimittajina Kati Lahtinen, Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

  • Tuomas Rajalan Isävuoro antaa vertaistukea miehille erosta selviytymiseen - sellaista, mitä kirjailija olisi itse kaivannut. Nuorena solmittu avioliitto ja ikävuodet saivat Rajalan kokemaan oman elämänsä vieraaksi. Rajala koki eropäätöksen jälkeen yksinäisyyttä, ja havaitsi miesten olevan erotilanteissa altavastaajan asemassa. Tutkimusten mukaan ero on miehille fyysisesti vaarallisempi, kuin naisille.

    - Vanhemmalla iällä miesten sosiaaliset kontaktit tulevat tutkimusten ja empiiristen havaintojeni mukaan puolison kautta. Tilanteeseen voi helposti ajautua, kun paineisessa elämässä etsii helpotusta arkeen.

    Puheen Aamussa keskusteltiin miehisyydestä, eroamisesta ja vanhemmuudesta. Tuomas Rajalaa haastattelevat Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

  • Ennen Pariisin Kevään 11-vuotista taivalta oli yhtye Arto Tuunelan sooloprojekti. Finnvox-studiolla työskennellyt Tuunela yhdisti päivätyönsä ja oman artistiuden kehittämisen. Nyt Pariisin Keväältä julkaistaan seitsemäs, Reuna-nimeä kantava studioalbumi.

    Puheen Aamu kysyi Arto Tuunelalta, kannattaako rokkitähteys, entä voiko pop-musiikilla muuttaa maailmaa?

    - Osa minusta on aina halunnut olla esiintyvä taiteilija ja rock-tähti. Toinen puoli ajattelee, että toivottavasti kukaan ei minua huomaa. Artistiura vaatii paljon työtä, mutta hetket joina luon jotakin uutta, tekevät siitä kaiken työn arvoista.

    Arto Tuunela vieraili Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan ja Anna Cadian haastateltavana.

  • Ilmastoaktivisti Greta Thunberg matkustaa New Yorkissa ja Chilessä pidettäviin YK:n ilmastokokouksiin Malizia II-purjeveneellä. Matka alkaa elokuun puolivälissä, perillä on määrä olla parin viikon päästä.

    Malizia II ei ole mikä tahansa paatti. Vastaavan veneen, Ariel II, omistava yksinpurjehtija ja lentokapteeni Ari Huusela sanoo, että matka Atlantin yli on kuin ajaisi kitarakopassa moottoritiellä.

    Veneen runko on kevlarilla vahvistettua hiilikuitua, siinä ei ole äänieristystä ja vessana toimii ämpäri. Merellä kuulosuojaimet, polvisuojat ja kypärä ovat tarpeen.

    Vene on vaatimattoman näköinen, mutta se on nopea, purjeveneiden Formula 1.

    Huuselan mukaan Gretan matka tulee olemaan ainutlaatuinen ja hän tulee muistamaan sen koko elämänsä.

    Ari Huuselan tapasi Puheen Aamun Juhani Kenttämaa.

    #puheenaamu

  • 20 vuoden takaisen musiikkivideon voi tunnistaa alleviivaavasta estetiikasta, mutta Oulun musiikkivideofestivaalien taiteellisen johtajan Anna-Mari Nousiaisen mukaan vuoden 2019 trendi on olemassa olevien trendien lomittuminen. Miten median murros on vaikuttanut videoiden löydettävyyteen, entä mikä tekee musiikkivideosta viraalimenestyksen?

    Audiovisuaalista kulttuuria ja kotimaista musiikkivideota juhlistavat Oulun Musiikkivideofestivaalit järjestetään 22.-25.8. Oulussa.

    Anna-Mari Nousiainen vieraili Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon haastateltavana.

  • Kun sydänlääkäri kertoi Taneli Roiniselle, että unelma olisi toteuttava nyt jos koskaan, lähti yksinpyöräilijä matkaan. Vuoristoteitä pitkin kulkenut reitti vei maailman ympäri käsittäen 38 maata ja 44 000 kilometriä. Taneli Roininen kertoi seikkailunhimon ja kestävien elintapojen olleen tärkeässä osassa unelman toteuttamisessa.

    Koskematon luonto, teiden pienentyminen ja ihmismäärän väheneminen tekee luonnosta kauniimpaa. Pitkälle ei tarvitse mennä, Lappi on yksi kiehtovimmista alueista.

    Puheen Aamussa koettiin yllätyselementti, kun seikkailijan matka jatkui haastattelusta kohti miehen omia polttareita.

    Taneli Roininen vieraili Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan, Anna Cadian ja Alina Kulon haastateltavana.

  • Hotellimuusat-podcast-sarjassa hotellin minibaarikin saa kaunokirjallisuuden piirteitä, kun kirjailija Riikka Pulkkinen ja teatteriohjaaja Hilkka-Liisa Iivanainen syventyvät keskusteluun. Hotellihuoneen sängyllä jaetut tarinat heijastelevat naisten henkilöhistoriaa paikkojen ja taideteosten kautta. Miten luova prosessi syntyy, Riikka Pulkkinen ja Hilkka-Liisa Iivanainen?

    Riikka Pulkkinen ja Hilkka-Liisa Iivanainen vierailivat Puheen Aamun vieraana. Toimittajina Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

  • Puheen Aamussa vieraillut Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mika Hentunen on nähnyt uransa aikana paljon, mutta kertoo USA:ssa olevan enemmän positiivisia, kuin negatiivisia puolia.

    Presidentinvaaleihin Yhdysvalloissa on aikaa vuosi ja kolme kuukautta. Presidentti Trumpilla on jo slogan - Keep America great - demokraatit vielä hakevat ehdokastaan.

    - Trump onnistui viime vaaleissa saamaan pettyneen valkoisen työväenluokan, pikkukaupunkien äänestäjät puolelleen. Demokraatit haluavat puhutella tätä samaa yleisöä nyt takaisin.

    Puheen Aamussa keskusteltiin Trumpin suosiosta, kotoperäisen terrorismin käsitteestä sekä lähestyvistä vaaleista.

    Mika Hentunen vieraili Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan, Anna Cadian ja Alina Kulon haastateltavana.

  • Puheen Aamun uutena äänenä aloitti Anna Cadia. Hän joutui Jenny Lehtisen revolverihaastatteluun Pointti kaupunkifestivaaleilla.

    Heittäisitkö sikaa?
    Kumpi juontoparisi on kivempi, Juhani Kenttämaa vai Alina Kulo?
    Mistä alkoi urasi toimittajana?
    Millaisista aiheista haluat puhua?

    Puheen Aamu arkisin klo 7-10.

Lyssna också