Radio Suomen Päivä

Miten rahat riittävät teiden kunnostamiseen?

  • 28 min
  • 2 d

Teiden kunto tämän talven jäljiltä. Teiden vauriot, etenkin sorateiden kunto haittaavat niin yksityis- kuin ammattiautoilijoitakin. Haastattelussa tieliikennejohtaja Pekka Rajala Väylä-virastosta. Toimittaja Marja Ala-Kokko.

Suomalaisia työssä Kiinassa. Lappilaismiesten työporukka asuu koronaviruksen takia suljetussa hotellissa. Virus vaikuttaa arkeen ja paluulennosta ei ole tietoa. Haastattelussa yksi työporukan jäsenistä Pekka Jääskö. Toimittaja Pekka Viinikka.

Studiossa Linda Vettanen ja Marko Miettinen.

Sändningar

  • to 30.1.2020 11.02 • Yle Radio Suomi

Avsnitt

  • Miten eduskuntatyötä pitäisi uudistaa? Sitran tuoreessa selvityksessä on tutkittu, kuinka kansanedustajien työtä voisi kehittää, jotta päätöksen teko olisi parempaa ja kansanvalta edistyisi.
    Maailma on muuttunut ja muuttuu, mutta eduskunnan toimintamallit ja rakenteet eivät ole pysyneet muutoksessa mukana. Millainen olisi eduskunta 2.0?

    Sitran johtaja Antti Kivelä Marija Skaran haastattelussa.

    Studiossa Aki Laine ja Linda Vettanen.

  • Koronavirus sotki rovaniemeläisen Linda Tervaniemen opiskelut ulkomailla. Ensin tuli lähtö Kiinasta ja nyt viikonloppuna Firenzestä. Miten kotiutuspäätös tuli ja kuinka tämä vaikuttaa opiskeluihin ylipäätään? Toimittajana Raimo Torikka.

    Studiossa Aki Laine ja Linda Vettanen.

  • Miksi suomalaiset haksahtivat OneCoin -huijaukseen? 30 000 suomalaista sijoitti OneCoiniin 30-50 miljoonaa euroa. Petteri Järvinen on kirjoittanut yhdestä maamme suurimmista huijauksista kirjan. Miten luotettavia bittirahat yleensä ovat ja miksi OneCoin-huijaus onnistui täällä Suomessa niin hyvin?

    Studiossa Aki Laine ja Sanna Pirkkalainen.

  • Kännykkähäiriköt junassa. Millaista etikettiä ja käytöstä junamatkustajilta toivotaan? Häiritseekö kovaääninen puhelimeen pälpätys? Anna Tenhu hyppäsi Joensuu-Helsinki junaan kyselemään.

    Minkälaisia kokemuksia matkustajien mobiililaitteiden käytöstä on tämän maan suurimmalla paikallisen joukkoliikenteen järjestäjällä, Helsingin seudun liikenteellä? HSL:n viestinnän asiantuntija Johannes Laitila kertoo.

    Studiossa Aki Laine ja Linda Vettanen.

  • Noin kaksi prosenttia suomalaisista sairastaa keliakiaa. Tässä sairaudessa viljan sisältämä valkuaisaine, gluteeni, aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion - ja tämän vaurion takia ravintoaineet eivät imeydy elimistöön kunnolla. Käytännössä keliakiapotilailla on tyypillisesti suolistovaivoja, ripulia ja vatsanväänteitä, mutta usein henkilöt ovat myös oireettomia - ja siten tietämättömiä taudistaan. Keliakian ainoa hoitona on pidetty gluteenitonta ruokavaliota.
    Uuden, kokeellisen tutkimuksen mukaan siedätys vehnän gluteenille olisi mahdollista. Helsingin yliopiston professori Seppo Meri kertoo, mistä on kyse.

    Hallitus kertoo tänään miten varaudutaan koronavirukseen. Eilen ilmoitettiin, että Helsingissä on hoidossa koronavirustartunnan saanut nainen, ja Savossa tutkitaan kahta tartuntapäilyä. Maailmanlaajuisesti on todettu Yli 82 000 tartuntatapausta ja kokonaisia kaupunkeja on laitettu maailmalla karanteeniin. Mitä pitää ja voi tehdä Suomessa? Sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointi- ja palveluosaston osastopäällikkö Päivi Sillanaukee ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin epidemiologisen yksikön apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen olivat Tom Kankkosen haastattelussa.

    Studiossa Aki Laine ja Linda Vettanen.

  • Miten sujuu suomalaisten karanteeni Teneriffan hotellissa.
    Sari Vähäsarja Kokkolasta soitti Peter Furulle.

    Ei valosaastetta, kiitos, sanoo reposten kuvaaja Timo Alanko. Antti Haavisto haastattelee.

    Juontajina Linda Vettanen ja Sanna Pirkkalainen.

  • Vuoden tekstiilitaiteilija Raija Jokinen. Mira Stenström haastattelee.
    Juontajina Linda Vettanen ja Sanna Pirkkalainen.

  • Millaista uhkaa sisäisen turvallisuuden ammattilaiset kokevat, ja miksi hätäkeskuslaitoksessa viihdytään erityisen huonosti? Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne. Katariina Lahtonen haastattelee.

    Juontajina Linda Vettanen ja Sanna Pirkkalainen.

  • Koronaviruksen uusi vaihe, ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo, Helsingin yliopisto.

    Juontajina Linda Vettanen ja Sanna Pirkkalainen.

  • Koronavirus ja matkustaminen, rokotteen kehittely, THL:n ylillääkäri Hanna Nohynek.

    Hoitoala, opiskelijat ja alalla pysyminen, terveystieteiden tohtori  Anumaria Kaihlanen THL:stä ja  Sairaanhoitajaliiton pj. Niina Hahtela.

    Juontajina Linda Vettanen ja Sanna Pirkkalainen.

  • Tänä laskiaisena Etelä-Suomessa on turha toivotella liukasta laskiaista. Pulkkamäet ovat tuskin lunta nähneet, liukuri tökkää kohta turpeeseen ja matka stoppaa alkuunsa. Mitä siis tilalle? Hämeenlinnassa voi esimerkiksi piirtää muotokuvia ihka oikeista alpakoista ja paistaa tikkupullaa. Laskiaishulinoissa oli paikalla myös Tiina Kokko. Haastattelussa Annastiina ja Joni Reijo ja Katja Munter.

    Studiossa Juha Blomberg ja Linda Vettanen.

  • Kevättulvat ovat alkaneet poikkeuksellisen alkaisin ja vedenpinnat ovat paikoin ennätyksellisen korkealla. Miten Suomessa on valmistauduttu tulvariskeihin? Ovatko tulvat pahenemassa ja mitkä alueet ovat vaarassa? Vieraana Suomen ympäristökeskuksen kehitysinsinööri Antti Parjanne.

    Studiossa Juha Blomberg ja Linda Vettanen.

Klipp

  • Viimeisen muutaman päivän aikana maailmanlaajuisissa koronavirustapauksissa on tapahtunut selvä muutos. Taudin kehittymistä ja kulkua tiiviisti seurannut Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomas Aivelo sanoo, että olemme hyvin pian tilanteessa, jossa epidemiaa ei voida enää estää. On aika siirtää huomio sen leviämisen hidastamiseen, hän sanoo.
    Tuomas Aivelo on paneutunut myös siihen, mistä kaikki alkoi.

    Sanna Pirkkalainen ja Linda Vettanen haastattelevat.

  • Kevättulvat ovat alkaneet tänä vuonna jo talvella. Suomen ympäristökeskuksen kehitysinsinööri Antti Parjanne sanoo, että ainakin Etelä-Suomessa voidaan alkaa puhua jo talvitulvista. Samalla myös tulvariskit kasvavat.
    Parjanne muistuttaa, että ilmastonmuutos ja uudet tulvariskit on otettava huomioon kaavoituksessa. Hänen mukaansa rakentamisessa on osattava ennakoida sadan vuoden päähän, vaikka Helsingissä ja rannikolla onkin asiaan jo paneuduttu.

    Juha Blomberg ja Linda Vettanen haastattelevat.

  • Vastakkainasettelu ja äärikärjistyneeksi äitynyt keskustelu ovat turvallisuusuhkia. Koko Suomen ylin johto tasavallan presidenttiä myöten on ilmaissut huolensa ilmapiirin ja puhekulttuurimme kiristymisestä.
    Vihaa ja poliittista väkivaltaa tutkiva Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko toteaa, että raivoisa someviestintä on poliittista väkivaltaa, ja sen tarkoitus on hiljentää esimerkiksi poliiseja, virkamiehiä ja syyttäjiä. Sosiaalisessa mediassa, kuten Twitterissä ja Facebookissa on viime aikoina kehkeytynyt myrkyllinen ilmapiiri, joka pahimmillaan voi mahdollistaa poliittisen väkivallan.
    Netin vihapuhe ei kuitenkaan ole uhka, jota emme voisi voittaa.

    Teemu Tammikon tapasi Merja Niilola.

  • Ruotsin pääministeri Olof Palmen murhan tutkintaa johtava pääsyyttäjä Krister Petersson uskoo tutkijoiden olevan lähellä ratkaisua. Petersson on kertonut Ruotsin television SVT:n haastattelussa, että tutkinta on valmis ”viiden kuukauden kuluessa”.
    Palme ammuttiin 28. helmikuuta 1986 Tukholmassa hänen palatessaan elokuvateatterista vaimonsa Lisbeth Palmen kanssa. Tutkinta on ollut pitkä ja monipolvinen.
    Miten tuorein uutinen on otettu vastaan? Ylen Skandinavian kirjeenvaihtajana toiminut politiikan toimittaja Riikka Uosukainen sanoo, että uutinen herättää toiveikkuutta, vaikka murhatutkimuksen läpimurrosta ei olekaan mitään varmuutta.
    Juha Blomberg ja Linda Vettanen haastattelevat.

  • Metallibändin Stam1nan keulakuvalta, Antti "Hyrde" Hyyryseltä on ilmestynyt tänään esikoisromaani "Viimeinen Atlantis". Tasan kymmenen vuotta sitten ilmestyi yhtyeen samanniminen albumi ja teematkin ovat samat: ylikulutus, ilmastonmuutos ja pakolaisuus. Kiitelty levy sai aikanaan myös ympäristöpalkinnon.

    Mitä Hyyrynen ajattelee muovista, merestä ja ihmisen osuudesta ilmastonmuutokseen? Millaiseen kristallipalloon hän on katsonut dystopiaa kirjoittaessaan? Moni hänen lähitulevaisuuteen sijoittamansa asia osuu häkellyttävästi kohdalleen jo nyt. Esimerkiksi Australia on kirjassa muuttunut asuinkelvottomaksi kuumuuden ja kuivuuden takia, maailmalla riehuu pandemia.

    Heidi Laaksonen tapasi muusikko-kirjailijan, jonka romaanissa ihmiskunnan tulevaisuus on tyly, vaikka mies itse uskoo, että ympäristöa voidaan vielä suojella lainsäädännön ja sääntelyn avulla.

  • Stalinin vainoissa ennen toista maailmansotaa kuoli ja katosi satoja tuhansia ihmisiä - myös suuri määrä Neuvostoliitossa asuneita suomalaisia. Monen heistä elämä päättyi Sandarmohin metsän teloituksissa. Venäjällä ehti jo olla aika, jolloin viranomaisetkin halusivat pitää esillä vainoissa kuolleiden kohtaloa. Viime vuosina pääsy tiedon lähteille Venäjällä on vaikeutunut. Katariina Lahtosen haastateltavina ovat Stalinin vainoja ja vainojen kohteiksi joutuneiden perheiden kohtaloita tutkiva tohtori Aimo Ruusunen ja tietokirjailija Jukka Rislakki, joka on tutkinut neuvostoliiton-suomalaisten kohtaloita jo 1990-luvulta.

  • Vuokratontit yleistyvät asuntomarkkinoilla. Asuntoon pääsee halvemmalla kiinni, mutta asuminen voi tulla vuokratontilla sietämättömän kalliiksi, jos tontin omistaja haluaa tehdä tontilla rahaa. Suomessakin omistusasuntojen tontit ovat yhä useammin rahastojen omistuksessa. Mitä asunnon ostajan pitäisi huomioida, siitä Marja Ala-Kokon kanssa keskustelemassa Suomen Asukasliiton puheenjohtaja Hans Duncker ja asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypo-pankin rahastojohtaja Juho Pajari, joka arvioi ensin kuinka yleistä on, että asuntotontin omistaa rahasto:

  • Yli puolet Suomen kerrostaloista on rakennettu 1960-80-luvuilla. Tampereen yliopistolla on 90-luvun alkupuolelta lähtien tutkittu betonirakenteiden vaurioitumista ja alttiutta säänvaihteluille. Yliopiston Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmän projektipäällikkö DI Toni Pakkala on juuri tehnyt väitöskirjan ilmastonmuutoksen vaikutuksista betonirakennuksiin. Pakkala on nyt Marja Ala-Kokon haastattelussa ja kertoo ensin, miksi valitsi juuri tämän aiheen:

  • Harvalla herkulla on niin pitkä historia kuin oluella. Pullon sihahduksesta haaveillaan, mutta juomaa on myös vastustettu. Oluen historiassa valtiolla ja kirkollakin on ollut sormensa pelissä.

    Hotelli- ja ravintolamuseon Oispa kaljaa -näyttelyssä oluen historiaa ja merkityksiä esittelee museolehtori Hanna Larjavaara.

    Toimittaja on Marija Skara.

    Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

  • Ahkera pitää olla, mutta samalla pitäisi osata ottaa rennosti. Mistä sen tietää onko sopivalla tavalla laiska vai lusmuilija?
    Voisiko laiskottelusta olla jotain hyötyä ja mitä laiskuus itse asiassa on? Onko monen mielestä ärsyttävä sosiaalipummi itseasiassa laiska lainkaan?

    Laiskottelun jaloon taitoon opastavat psykologit Vesa Nevalainen ja Satu Kaski tuoreessa kirjassaan "Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään?"

    Nevalainen kertoo aluksi, ettei esimerkiksi itse saanut illalla aikaiseksi mitään, kaikki aika meni laiskotellessa.

    Linda Vettanen ja Marko Miettinen haastattelevat.

    Kuva: AOP

  • Itäisessä Afrikassa kymmenettuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa äärimmäisten sääolosuhteiden vuoksi. Tupuna Mäntysaari Pelastakaa Lapset ry:stä kertoo, millaisten vaikeuksien kanssa ihmiset joutuvat Itä-Afrikassa joutuvat elämään.
    Lisäksi SYKE:n Biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Alroth kertoo tarkemmin heinäsirkkainvaasiosta.
    Marko Miettinen ja Linda Vettanen haastattelevat.

    Kuva: Daniel Irungu / EPA

  • Euroopan unionin perusoikeusviraston reilu vuosi sitten julkaisemassa kyselytutkimuksessa yhdeksän kymmenestä juutalaisesta koki antisemitismin lisääntyneen kotimaassaan viiden vuoden aikana. Puolet vastaajista pelkäsi joutumista sanallisen häirinnän kohteeksi ja 40 prosenttia jopa fyysistä hyökkäystä.

    Yhdysvalloissa tehtiin äskettäinen verinen isku synagokaan ja muutoinkin juutalaiset ovat Yhdysvalloissakin joutuneet erilaisten iskujen kohteeksi.

    Miksi juutalaisvastaisuus nostaa päätään ja miten se vaikuttaa? Haastattelussa Uppsalan yliopiston vieraileva tutkija Paavo Ahonen. Haastattelijoina Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

Lyssna också