Radio Suomen Päivä

Suitsutusta kuorolle, Huumorimusiikkia pappamopoilun hengessä

  • 32 min
  • 12 d

Nuoren miehen palkittu kuoro. Ylen Vuoden levy -tunnustuksen on saanut Somnium Ensemble -kuoron levy Unesi ääni. Mikä vetää kuoroon? Haastattelussa palkitun kuoron jo lukiolaisena perustanut kuoronjohtaja Tatu Erkkilä.

Huumorimusiikin tekijät. Suomalainen musiikkimaailma menetti pari viikkoa sitten persoonallisuuden, kun savolaisen Halvatun Pappojen perustajajäsen Pete Kauppinen poistui yläkerran orkesteriin. Miten nyt voi savolaisesta kylähulluudesta kumpuava huumorimusiikki, joka on noussut valtakunnan maineeseen? Haastattelussa orkesterissa vaikuttanut Jamppa Kääriäinen. Toimittaja Petri Julkunen.

Studiossa Linda Vettanen ja Marko Miettinen.

Sändningar

  • to 30.1.2020 12.13 • Yle Radio Suomi

Avsnitt

  • Suomenlahden pohjukan pato ei luonutkaan suurta lieteallasta. Pietarin suojapadon pelättiin keräävän valtavasti likalietettä alueelle, mutta pelko on osoittautunut turhaksi. Pato on ollut tulvavaaran vuoksi käytössä useasti tänä talvena. Haastattelussa Kronstadtin padolla juuri käynyt toimittaja Kerstin Kronvall.

    Mihin hylätty vaate päätyy? Pelkästään suomalaiset heittävät vuosittain pois 70 miljoonaa kiloa tekstiiliä. Jätemäärä pienenisi, vaatteet saataisiin kiertoon. Emme tiedä, minne kaikki hylätyt vaatteet päätyvät. Illan tutkivan journalismin ohjelman MOT:n aiheesta kertoo lisää toimittaja Minna Knus-Galán.

    Studiossa Linda Vettanen ja Markus Turunen.

  • Musiikin suoratoistokaan ei ole päästötöntä. Kun musiikkiin ei enää tarvitakaan muovia kuten ennen, luulisi myös musiikin kuluttamiseen liittyvien kasvihuonepäästöjen vähenevän. Miten musiikista edelleen syntyy päästöjä? Haastattelussa Oslon yliopiston apulaisprofessori Kyle Devine. Toimittaja Atte Uusinoka.

    Studiossa Linda Vettanen ja Markus Turunen.

  • Matkapuhelimet keräävät jatkuvasti sijaintitietoa, jota syntyy esimerkiksi aina silloin, kun puhelin yhdistyy tukiasemaan. Kun näitä puhelimien sijaintitietoja kootaan suuriksi datakokonaisuuksiksi, jotka sijoitetaan kartalle, saadaan helposti omaksuttavaa tietoa suurten ihmismassojen liikkeistä. Se on arvokasta tietoa. Haastattelussa Anne Parviainen, Niklas Vettanen, Irmeli Lanners ja Telian Crowd Insights -liiketoiminnan kehityspäällikkö Tiia Palvimo. Toimittaja Vesa Marttinen.

    Studiossa Linda Vettanen ja Markus Turunen.

  • Etelän talvilomalla Lapin hiihtokeskukset täyttyvät. Monet lumettoman maan asujista ovat nyt lähteneet liikkeelle lumen perässä esimerkiksi Lapin hiihtokeskuksiin. Haastattelussa Saariselällä hiihtolomalaiset Emilia Hongisto, Aava Hongisto, Aapeli Hongisto ja Pasi Helenius. Saariselän menoa seuraa toimittaja Jarmo Siivikko.

    Mitä talvilomalla voi tehdä? Hiihto ja mäen laskeminen välineellä jos toisellakin on talviloman peruskauraa, mutta mitä jos lunta ei ole? Monet paikkakunnat tarjoavat jos jonkinlaista ohjelmaa talvilomaviikoille.

    Studiossa Linda Vettanen ja Markus Turunen.

  • Suomessa on nyt lumeton osa ja todella luminen osa. Ja todella vaihtelevat säät. Meteorologi Anniina Valtonen kertoo lisää.

    Tietoyhtiöiden valta ei asu Euroopassa. EU-komissio on pitkään patistanut jäsenmaita tekemään ohjelmistoja verkkoon itse, koska palveluiden ostomaalla on iso merkitys taloudelle, työllisyydelle ja tietoturvallisuudelle. Ohjelmistojen ostaminen muualta vie muun muassa valtavia määriä verotuloja. Haastattelussa EU-komission digitaalisen osaamisen kehityksen pysyvä neuvonantaja Mika Helenius. Toimittaja Marja Ala-Kokko.

    Studiossa Linda Vettanen ja Markus Turunen.

  • Festivaalit, kiertueet ja konsertit kuluttavat luontoa pahimmillaan hyvinkin rajusti. Jättimäiset lavarakenteet ja suuret valotaulut tulee viedä paikan päälle isoille rekoilla. Ja työntekijät ja festivaaliekävijätkin pitäisi päästä perille... Paljon on liikkuvia osia ja päästöjä syntyy. Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen soittaessa hälytyskelloja on myös festivaalien otettava vastuu joukkoilostelun vaikutuksista. Mutta miten niin musikki- kuin elokuva-alallakin huomioidaan ympäristöarvot?
    Atte Uusinoka tapaa Elina Levulan ja Anne Puolanteen. Levula on kehittänyt tapahtumatuotantoihin erikoistuneen Co2-laskurin ja Puolanne on sen ekosetti-oppaan toinen kirjoittaja.

    Abit on potkittu pois lukioista ja koulun vanhimmat tanssivat viimeistään tänään arvonsa mukaisesti. Heini Holopainen tapasi Kaustisella kaksi vanhojen tansseihin valmistautuvaa nuorta, Iida Hietamäen ja Helmiina Kemppaisen.

    Studiossa Olli Haapakangas ja Mira Stenström.

  • Miten lapsiperheessä pidetään yllä arjen romantiikkaa? Haastattelussa lifestyle-bloggaaja Essi Vehkala.

    Onko lasten ja nuorten kiroilu arkipäiväistynyt?

    Studiossa Olli Haapakangas ja Mira Stenström. WhatsApp -viesti studioon 040 14 55 666. Twitter: #rspäivä

  • Maailmassa on paljon hätää ja kärsimystä. Moni haluaisi auttaa, tehdä jotain. Mutta mitä yksittäinen ihminen voi tehdä auttaakseen hädänalaisia? Ja mitä jos auttaakin väärin? Muun muassa näitä pohditaan Kansallisteatterin tuoreessa kantaesityksessä.

    Ilmasilta - muotokuvia avuttomista auttajista - näytelmän käsikirjoittaja, näytelmäkirjailija Paula Salminen pohti Heidi Laaksosen kanssa näytelmän teemoja ja niiden aiheuttamia tuntoja.

    Studiossa Mira Stenström ja Olli Haapasalo.

  • Sosiaaliturvaa uudistetaan. edessä on iso urakka; uudistus koskee kaikkia muita etuuksia paitsi eläkkeitä. Tavoitteena on tehdä sosiaaliturvasta ihmisen kannalta selkeämpi ja toimivampi. Samalla sen pitäisi olla oikeudenmukainen ja esimerkiksi kannustaa työhön ja oppimiseen.

    Haastattelussa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen ja sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja, tutkimusprofessori Pasi Moisio Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksesta. Toimittajana Silja Raunio.

    Studiossa Olli Haapakangas ja Mira Stenström.

  • Millaisessa säässä etelän hiihtolomalaiset lähtevät loman viettoon? Missä kulkee lumiraja ja miten Atlantin ylle saapuva myrsky vaikuttaa? Ylen päämeteorologi Seija Paasonen kertoo.

    Koronavirustartunnan saaneiden määrä on kasvussa, tauti näyttää rajoittuvan enimmäkseen Kiinaan. Minkälaisen köhän maailman talous on viruksesta saamassa? Nordean pääekonomisti ja Kiinan tuntija Tuuli Koivu. Toimittajana Tom Kankkonen.

    Studiossa Olli Haapakangas ja Mira Stenström.

  • Lukion abiturientit viettävät lukioajan päättymisen juhlaa eli penkinpainajaisia nykyisin eri seutujen lukioissa eri aikaan. Kuulemme tunnelmaa Sipoosta, jossa toimittaja Sara Salmen haastattelussa ovat abit Reetta, Saga, Edith ja Senni sekä yhdestä Suomen pienimmästä lukiosta Lapin Savukoskelta. Siellä toimittaja Mia Sivula haastattelee rehtori Minerva Rannilaa sekä abeja Asla Materoa, Janna Ratavaaraa ja Pinja Karjalaista.

    Mihin kaiken tämän lumen kanssa joudutaan? Suomen lumisin paikka on Kittilän Pokka. Siellä jo baarinpitäjä Kari Kokkomäki huolehtii, että kevään koittaessa paikka voi olla varsin vetinen. Toimittaja  Jarmo Siivikko.

    Studiossa Aki Laine ja Olli Haapakangas.

  • Mediassa on pari päivää puhuttu Suomen sanomalehtien keskittymisestä yhä harvemmille ja suuremmille omistajille. Radioalalla sama keskittyminen on ollut menossa jo kauemmin. Haastattelussa Ylen radiopäällikkö Marja Keskitalo.

    Studiossa Aki Laine ja Olli Haapakangas.

Klipp

  • Metallibändin Stam1nan keulakuvalta, Antti "Hyrde" Hyyryseltä on ilmestynyt tänään esikoisromaani "Viimeinen Atlantis". Tasan kymmenen vuotta sitten ilmestyi yhtyeen samanniminen albumi ja teematkin ovat samat: ylikulutus, ilmastonmuutos ja pakolaisuus. Kiitelty levy sai aikanaan myös ympäristöpalkinnon.

    Mitä Hyyrynen ajattelee muovista, merestä ja ihmisen osuudesta ilmastonmuutokseen? Millaiseen kristallipalloon hän on katsonut dystopiaa kirjoittaessaan? Moni hänen lähitulevaisuuteen sijoittamansa asia osuu häkellyttävästi kohdalleen jo nyt. Esimerkiksi Australia on kirjassa muuttunut asuinkelvottomaksi kuumuuden ja kuivuuden takia, maailmalla riehuu pandemia.

    Heidi Laaksonen tapasi muusikko-kirjailijan, jonka romaanissa ihmiskunnan tulevaisuus on tyly, vaikka mies itse uskoo, että ympäristöa voidaan vielä suojella lainsäädännön ja sääntelyn avulla.

  • Stalinin vainoissa ennen toista maailmansotaa kuoli ja katosi satoja tuhansia ihmisiä - myös suuri määrä Neuvostoliitossa asuneita suomalaisia. Monen heistä elämä päättyi Sandarmohin metsän teloituksissa. Venäjällä ehti jo olla aika, jolloin viranomaisetkin halusivat pitää esillä vainoissa kuolleiden kohtaloa. Viime vuosina pääsy tiedon lähteille Venäjällä on vaikeutunut. Katariina Lahtosen haastateltavina ovat Stalinin vainoja ja vainojen kohteiksi joutuneiden perheiden kohtaloita tutkiva tohtori Aimo Ruusunen ja tietokirjailija Jukka Rislakki, joka on tutkinut neuvostoliiton-suomalaisten kohtaloita jo 1990-luvulta.

  • Vuokratontit yleistyvät asuntomarkkinoilla. Asuntoon pääsee halvemmalla kiinni, mutta asuminen voi tulla vuokratontilla sietämättömän kalliiksi, jos tontin omistaja haluaa tehdä tontilla rahaa. Suomessakin omistusasuntojen tontit ovat yhä useammin rahastojen omistuksessa. Mitä asunnon ostajan pitäisi huomioida, siitä Marja Ala-Kokon kanssa keskustelemassa Suomen Asukasliiton puheenjohtaja Hans Duncker ja asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypo-pankin rahastojohtaja Juho Pajari, joka arvioi ensin kuinka yleistä on, että asuntotontin omistaa rahasto:

  • Yli puolet Suomen kerrostaloista on rakennettu 1960-80-luvuilla. Tampereen yliopistolla on 90-luvun alkupuolelta lähtien tutkittu betonirakenteiden vaurioitumista ja alttiutta säänvaihteluille. Yliopiston Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmän projektipäällikkö DI Toni Pakkala on juuri tehnyt väitöskirjan ilmastonmuutoksen vaikutuksista betonirakennuksiin. Pakkala on nyt Marja Ala-Kokon haastattelussa ja kertoo ensin, miksi valitsi juuri tämän aiheen:

  • Harvalla herkulla on niin pitkä historia kuin oluella. Pullon sihahduksesta haaveillaan, mutta juomaa on myös vastustettu. Oluen historiassa valtiolla ja kirkollakin on ollut sormensa pelissä.

    Hotelli- ja ravintolamuseon Oispa kaljaa -näyttelyssä oluen historiaa ja merkityksiä esittelee museolehtori Hanna Larjavaara.

    Toimittaja on Marija Skara.

    Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

  • Ahkera pitää olla, mutta samalla pitäisi osata ottaa rennosti. Mistä sen tietää onko sopivalla tavalla laiska vai lusmuilija?
    Voisiko laiskottelusta olla jotain hyötyä ja mitä laiskuus itse asiassa on? Onko monen mielestä ärsyttävä sosiaalipummi itseasiassa laiska lainkaan?

    Laiskottelun jaloon taitoon opastavat psykologit Vesa Nevalainen ja Satu Kaski tuoreessa kirjassaan "Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään?"

    Nevalainen kertoo aluksi, ettei esimerkiksi itse saanut illalla aikaiseksi mitään, kaikki aika meni laiskotellessa.

    Linda Vettanen ja Marko Miettinen haastattelevat.

    Kuva: AOP

  • Itäisessä Afrikassa kymmenettuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa äärimmäisten sääolosuhteiden vuoksi. Tupuna Mäntysaari Pelastakaa Lapset ry:stä kertoo, millaisten vaikeuksien kanssa ihmiset joutuvat Itä-Afrikassa joutuvat elämään.
    Lisäksi SYKE:n Biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Alroth kertoo tarkemmin heinäsirkkainvaasiosta.
    Marko Miettinen ja Linda Vettanen haastattelevat.

    Kuva: Daniel Irungu / EPA

  • Euroopan unionin perusoikeusviraston reilu vuosi sitten julkaisemassa kyselytutkimuksessa yhdeksän kymmenestä juutalaisesta koki antisemitismin lisääntyneen kotimaassaan viiden vuoden aikana. Puolet vastaajista pelkäsi joutumista sanallisen häirinnän kohteeksi ja 40 prosenttia jopa fyysistä hyökkäystä.

    Yhdysvalloissa tehtiin äskettäinen verinen isku synagokaan ja muutoinkin juutalaiset ovat Yhdysvalloissakin joutuneet erilaisten iskujen kohteeksi.

    Miksi juutalaisvastaisuus nostaa päätään ja miten se vaikuttaa? Haastattelussa Uppsalan yliopiston vieraileva tutkija Paavo Ahonen. Haastattelijoina Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Digitaalisen pelaamisen yleistyminen on tuonut vanhemmille uusia kasvatuksellisia vaatimuksia. Pelihaitoista ja pelikasvatuksesta väitöstutkimuksen tehnyt tutkija Mikko Meriläinen neuvoo luopumaan jaottelusta videopelien ja oikean maailman välillä. Tutkimuksen perusteella esimerkiksi paljon pelaavat eivät automaattisesti pärjää huonommin koulussa tai ole vähemmän sosiaalisia kuin vähemmän pelaavat. Minkälaisia haittoja nuorten pelaamiseen liittyy ja miten se tulisi ottaa kasvatuksessa huomioon? Haastateltavana tutkija Mikko Meriläinen. Toimittajana Atte Uusinoka.

  • Sähköautojen määrä kasvaa. Etenkin hybridien, eli kahden voimalähteen autojen, ostaminen kiinnostaa autoilevaa kansaa. Sähköautojen lataus- ja käyttötavat tunnetaan silti vielä huonosti.

    Nyt muun muassa autokauppojen ja korjaamojen edusjärjestö Autoalan keskusliitto on selvittänyt kyselytutkimuksella, miten sähköautoilla ajetaan ja kuinka niitä ladataan. Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa ja Autotuojat ja -teollisuus - yhdistyksen toimitusjohtaja Tero Kallio avaavat Silja Raunion haastattelussa ladattavien autojen käyttötapoja.

    Tutkimuksen mukaan ladattavien hybridiautojen ajokilometreistä yli puolet tehdään sähköllä. Tero Kallio kommentoi aluksi, kuinka suurena osuutta voidaan pitää.

    Kuva: Esko Jämsä / AOP

  • Hoitoalan järjestö Tehy kertoo, että isot terveysjätit polkevat hoitajien palkkoja, eivätkä noudata sovittua palkkausjärjestelmää. Yksityinen terveydenhoito keskittyy isoille terveysjäteille, ja niille myös kunnat ovat ulkoistaneet terveydenhuoltoaan. Yksityistä hoitoalaa edustava Hyvinvointiala HALI kiistää palkkojen polkemisen.
    Radio Suomen päivä -ohjelmassa haastateltavina Tehyn johtava lakimies Vappu Okkeri ja Hyvinvointiala HALI:n työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri. Toimittajana Marja Ala-Kokko

  • Mihin ja miten suomalaiset haluavat matkustaa tänä vuonna? Ilmastokysymyksistä puhutaan yhä enemmän, mutta lentämisen määrä kasvaa edelleen eikä lentopäästöjen kompensoiminen ole kovin suosittua. Toisaalta moni aikoo viettää lomansa kotimaassa; esimerkiksi Visit Turun teettämän kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista aikoo matkustaa tänä vuonna kaupunkilomalle kotimaassa.

    Matkamessujen matkailututkimuksen mukaan suomalaiset miettivät vastuullisuutta matkapäätöksiä tehdessään aiempaa enemmän, mutta realisoituvatko mietteet teoiksi? Toimittaja Silja Raunio haastattelee tutkimuksen toteuttaneen tutkimuslaitos Kantarin tutkimuspäällikkö Anne Lahtista.

    Kuva: Sebastian Nogier / EPA

Lyssna också