Yle Sámi iđit - iiđeed - tue'les

Lappi Universitehta ođđa rektor galledan Sámi oahpahusguovddáža

  • 60 min
  • utgått

Yle Sámi iđit -sáddagis lea sáhka das go dán mánu álggus, ja dán jagi 2020 álggu rájes Lappi universitehta rektorin lea álggahan hálddahusdiehtagiid doavttir Antti Syväjärvi.
Sáddagis gullat Syväjärvi jearahallama lassin maiddai das go Sámi oahpahusguovddáža rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen lea oalle movtta dainna go Lappi universitehta easkka álggahan rektor Antti Syväjärvi háliidii dalán virgeáigodagas álggus galledit universitehta ovttasbargo skuvllain justa Sámi oahpahusguovddážis Anáris. Eeva-Liisa muitala dás daid sávaldagain mat Sámi oahpahusguovddážis leat universitehta guvlui.

Sáddaga lágida Heijá Ánne Inger-Ánne Inger-Elle

Sändningar

  • to 9.1.2020 7.00 • Yle Sámi Radio

Avsnitt

  • Nuoraidráđi ságadoalli Anni-Sofia Niittyvuopio muitala nuoraide dárkkuhuvvon chat-bálvalusas
    Yle Sámi iđit-sáddagis lea geahčastit maŋimus dieđuid koronavirusa birra. Dan lassin sáddagis gullat Sámedikki nuoraidráđi ságadoalli Anni-Sofia Niittyvuopio. Son muitala Nuoraidráđi ordnen chat-bálvalusas.
    Sáddaga lágida Heijá Ánne Inger-Ánne Inger-Elle, Inger-Elle Suoninen

    Yle Sámi iđit - iiđeed - tue'les.

    Yle Sámi iđitsátta golmma sámegillii.
    Yle Säämi iiđeedvuolgâttâs kuulmâ sämikielân.
    Yle Sääʹm tueʹlesvuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    WhatsApp +358 40 190 9114

  • Yle Sámi iđit -sáddagis geahčastit mii lea dál koronadilli. Maid gánneha muitit, dál go eallit dákkár áiggiid.
    Sáddaga lágida Heijá Ánne Inger-Ánne Inger-Elle, Inger-Elle Suoninen

    Yle Sámi iđit - iiđeed - tue'les.

    Yle Sámi iđitsátta golmma sámegillii.
    Yle Säämi iiđeedvuolgâttâs kuulmâ sämikielân.
    Yle Sääʹm tueʹlesvuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    WhatsApp +358 40 190 9114

  • Girkohearrá Tuomo Huusko muitala mot dálá dilli váikkuha girkus. Mot ovdamearka dihte rihpaskuvlla ordnejit.
    Nuoraidbargi Aleksi Ahlakorpi muitala mot buot fámus leahki ráddjehusat leat váikkuhan nuoraidbargui ja mot nuoraidbargu lea sajáiduvvan dán ođđa dillái.

    Suoma ráđđehus lea vihkkehallan čavget rájáid badjel johtima. Marjo Paltto orru Suomas ja bargá Norggas. Son muitala mot čavgen váikkuhivččii su eallimii.

    Sáddaga lágida Heijá Ánne Inger-Ánne Inger-Elle, Inger-Elle Suoninen

    Yle Sámi iđit - iiđeed - tue'les.

    Yle Sámi iđitsátta golmma sámegillii.
    Yle Säämi iiđeedvuolgâttâs kuulmâ sämikielân.
    Yle Sääʹm tueʹlesvuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    WhatsApp +358 40 190 9114

  • Yle Sámi iđit -sáddagis lea sáhka veahá dan birra mot dát koronavirus dán čuohcá olbmuid eallimii. Sáddagis gullat earret eará das go Avvilis leat álgán juohkit biebmu go Koronavirusa dagahan dili dihtii máŋgasiin ii leat šat doarvái ruhta bibmuige.

    Sáddaga lágida Heijá Ánne Inger-Ánne Inger-Elle, Inger-Elle Suoninen

    Yle Sámi iđitsátta golmma sámegillii.
    Yle Säämi iiđeedvuolgâttâs kuulmâ sämikielân.
    Yle Sääʹm tueʹlesvuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    WhatsApp +358 40 190 9114

  • Gaskavahkku Yle Sámi iđit -sáddagis gullat mot sámeguovllu gielddat leat dál koronavirusa dagahan spiehkastatdilis ordnen skuvlaborramuša, go mánát studerejit gáiddusin. Ohcejogas buohkat geat háliidit ožžot skuvlaborramuša ja muhtin ohppiide dan dolvot uvssa duohkái.

    Dan lassin gullat veahá dan birra, go máilmmi dilli ii dál adde vejolašvuođa ordnet plánejuvvon dáhpáhusaid, nu maid meine Eurovision ja Sámi Grand Prix -berošteaddji Heli Aikio dál bargat?

    Sáddaga lágida Heijá Ánne Inger-Ánne Inger-Elle, Inger-Elle Suoninen

  • Dulkonskuvlejumi álgá čakčat 2020, dát lea fálaldat sidjiide guđet barget jo dulkan, muhto heive maiddái earáide geain lea nuppi gráđa skuvlejupmi ja doarvái buorre čálalaš ja njálmmálaš suomagiela ja goitrot ovtta sámegiela máhttu, das muitala Iiris Mäenpää Sámi oahpahusguovddážis. Ohcanáigi nohká juo 3.4.! Boazodoalu heahtedilli oidno šibirtdoaktára doaimmas, dagaha bohccuide váttuid, dadjá Marja Nuorgam. Boazodutki Jouko Kumpula LUKE:s jođiha čielggadeami mas muohta- ja guohtundili árvvoštallet. Studios Jouni Aikio

  • Astoáigge doaimmat ja fitnodateallin leat masá oalát bisánan koronavirusa njoammunvára dihte. Eai šaddan Márjjabeaidoalut, fitnodagat manahit dietnasiid ja gieldda golut sisaboađuid ektui sturrot. Nils-Heaika Valkeapää ja Jari Rantapelkonen Eanodagas. reporter Kirsti Länsman. Mumen-animašuvnna davvisámegielat jienaid dubbemin, artista Áilu Valle (govva: Rinna Härkönen) ja bagadalli Susa Saukko muitaleaba báddemiid gaskkas. Studios Jouni Aikio

  • Giđđadulvvi várás lea buorre ráhkkanit. Ná dahkaba maiddái Sauli Holmberg ja Kari Lohiniva Avvilis. Bisma Jukka Keskitalo (govas) rávve ja muitala das makkár njuolggadusaid dál čuovvut girkolaš doaimmahusain nu mo hávdái sivdnidemiin amas koronavirus beasset njoammut. Studios Jouni Aikio

  • Rádjagávppašeapmi lea bisánan masá oalát ja bargiid leat gártan gehpedit, muitaleaba Mikko Rousu Gilbbesjávrris ja Seppo Härkönen Gáregasnájrggas. Fitnodagat leat garra dilis ja dainna ferte bargat maiddái geilddain, dadjá Ohcejoga ealáhus- ja ovddidanhoavda Eeva-Maarit Aikio. Reporter Linnea Rasmus, studios Jouni Aikio

  • Skype-govvaoktavuohta lea vuogas vai bessá gulahallat oapmahaččaiguin ja ovdamearkan áhkobiiguin, muitala Leena Alakorva Vuohčus. Yle Sámi mánáiddoaimmahus luđe Unna Junnás oidnon filmmaid Areenai, dadjá Heli Huovinen. Eanodagas lea unná oassi mánáin lagasšoahpahusas,eatnásiidda lea ordnejuvvon sadjásaš oahpahusvuohki, dadjá rektor Riitta Peltovuoma. Studios Jouni Aikio

  • Biibbaljorgalusa gielalaš áššedovdi Tuomas Magga lea ožžon girkku gudnemearkka, Mikael Agricola ruossa. Dan sutnje mieđihii árkabisma. Stuorit skuvllain oassi mánáid fidnejit vel lagašoahpahusa skuvllas, muhto unna máŋggat uhnna skuvllat leat áibbas gitta. Mo lea dilli Anár skuvllain, rektorat Marja Seilonen Pirkko Olli muitaleaba, reporter Anneli Lappalainen. Govva: Suoma biibbalsearvi. Studios Jouni Aikio

  • Finadat boazodoallobbearrašis Avvil bálgosa Tolonen siiddas. Duvro-Hánssa Lea Kirste, Kirsti Kustula ja Ari Kustula eaba loga ballat koronavirusa dihte muhto galhan ášši jurdagiin lea. Mo de jus boazobargi buohccá, dasa rávve MELA-ealáhatáššeolmmoš Nina West. Some-čehppodagain sáhttá váikkuhit olbmuide, dan dihtet maiddái stáhta eiseválddit. Gullat some-váikkuheaddji Emmi Nuorgam jurdagiid ja diehtojuohkimis. Studios Jouni Aikio

Lyssna också