Radio Suomen Ilta

Tavikselle maraton on äärimmäinen suoritus, Teemu Virtaselle se on pikamatka

  • 29 min
  • tillsvidare

Kun sunnuntaihiihtelijä on ollut ladulla pari, kolme tuntia, päivän lenkki on tehty. Teemu Virtaselle se on vasta lämmittelyä, pitkän lenkin päivänä siihen vedetään ainakin toinen mokoma päälle. Ja pakko on vetääkin, sillä Virtasen kisamatkat ovat aika paljon pidempiä kuin arvokisojen kuninkuusmatkat, 50 kilometrin kisat.

Esimerkiksi Vasaloppet, yksi maailman tunnetuimmista pitkän matkan hiihdoista, on mitaltaan 90 kilometriä. Se hiihdetään tietenkin lähdöstä maaliin. Paitsi Virtanen. Hän hiihti ensin maalista lähtöön ja sitten takaisin lähdöstä maaliin - 180 kilometriä.

Helmikuun lopussa Virtanen hiihtää Tukholman olympiastadionilla 400 metrin rinkiä. 24 tuntia. Tavoitteena on 480 kilometriä.

Teemu Virtanen on monille tuttu mies televisiosta, hän juonsi aikanaan mm. Älä katso- ja Hollywood Express -ohjelmia. Nykyään hän on ultrahiihdon sanansaattaja. Ja jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu, pian hän on jälleen myös 24 tunnin hiihdon maailmanennätysmies.

Virtanen on myös painajainen perinteisiä ravitsemussuosituksia kannattaville. Kestävyysurheilija, joka ei syö lainkaan hiilihydraatteja.

Sanna Pirkkalainen nousee suksille Virtasen kanssa ja pysyy hyvin perässä. Ja nimenomaan perässä, ei hetkeäkään rinnalla.

Sändningar

  • må 13.1.2020 19.05 • Yle Radio Suomi

Avsnitt

  • Matti Ylönen ja Lordi keskustelevat mm. uudesta fiktiivisesta Killection-kokoelmalevystä, uusista maskeista ja puvuista sekä Euroopan ja Suomen kiertueista.

    Killection on mielikuvituskokoelma, joka sisältää biisejä, joita Lordi olisi voinut kirjoittaa varhaisesta 70-luvusta aina 1990-luvun puoliväliin. Idea mielikuvituskokoelmaan tuli siitä, että aina kun tehdään levyä, siitä jää loistavia biisejä pois sen takia, että ne eivät tyylillisesti istu kokonaisuuteen. Tämä on pääsyy sille, miksi Killection syntyi: hyvät kappaleet ansaitsevat tulla julki, ja jos ne eivät kerran istu kokonaisuuteen, tehdään niille oma kokonaisuus.

    Mr. Lordi eli Tomi Putaansuu kuvailee uuden levyn syntyvaiheita värikkäästi.

    - Kun esittelin uuden levyn idean puhelimessa managerillemme Saksan päässä, hän toppuutteli minua "ei missään nimessä, tosi huono idis. Voisitte tehdä vaikka EP:n tai muutaman bonusbiisin, mutta ei koko levyä". Saman tyyppinen keskustelu käytiin myös levy-yhtiön kanssa.

    - Levy tehtiin kuitenkin juuri niin kuin halusin. Kun managerille ja levy-yhtiölle lähetettiin valmis levy, kumpikaan taho ei sanonut mielipidettä levystä. Kun tuli arvostelujen aika, tuli niin hyvä mieli kun sain vääntää veistä haavassa ja lähetellä heille positiivisia arvosteluja.

    Lordi tunnustaa haluavansa pitää ohjakset käsissään siitä, miltä bändi kuulostaa ja näyttää.

    - Toki olemme demokraattinen bändi, jossa kaikkien jäsenten mielipiteet otetaan huomioon ja kaikkien ideoita kokeillaan. Se vaan sattuu olemaan niin, että minulta tuppaa ideoita tulemaan niin paljon isommalla tuutilla kuin muilta yhteensä.

  • “Antti Tuiskun uutuus on ohittamaton suomalainen poplevy. Sitä on verrattava Timo K. Mukan ja Hannu Salaman perinteisiin suomalaisiin taidekohuihin.”

    Näin kirjoitti Helsingin Sanomien kriitikko Oskari Onninen ja antoi Valittu kansa -levylle viisi tähteä.

    Samaan aikaan somessa kuohuu ja roihuaa, sillä vahvasti uskonnollisuudesta ammentava levy on suututtanut monet. Sitä moititaan rienaukseksi ja jumalan pilkaksi.

    Tuisku tiesi tehdessään, että sanomista tulee. Mutta jos sanoo olevansa Suomen suurin pop-tähti, on tekojen oltava sen mukaisia. On tehtävä levy, jota jo nyt kutsutaan kaikkien aikojen suomalaiseksi pop-levyksi.

    Ja on vedettävä ensi kesänä Olympiastadionilla kaksi keikka, joita ei unohdeta. Sitä varten Tuisku treenaa kuin huippu-urheilija, kolmen valmentajan opeilla ja tarkasti suunnitellun ohjelman mukaan.

    Antti Tuisku puhuu Sanna Pirkkalaisen kanssa mm. musiikista, itsensä rääkkäämisestä, hohtavista hiihtokeleistä, luovuudesta, yksinäisyydestä ja rakkaudesta. Ja puhuu paljon. Ehkä siksi, että hän on oivaltanut, mistä tässä kaikessa on kyse.

  • Varallisuus, räyhäkkyys, puhetapa. Ei niistä huolimatta, vaan ehkäpä juuri niiden takia.

    Miksi amerikkalaiset äänestivät kiistanalaista johtajaansa ja tekevätkö he sen uudelleen? Keskustelussa mukana Yhdysvaltojen politiikkaan erikoistunut uutistoimittaja Maria Annala. Hänen vastikään julkaistu kirja Trumpin kansa seuraa kolmen intohimoisen Trumpin kannattajan ponnisteluja ehdokkaansa hyväksi vuoden 2016 vaalikampanjan alkumetreiltä aina virkaanastujaisiin saakka.

    Radio Suomen Illassa pohdimme amerikkalaisten äänestäjien motiiveja, mielenliikkeitä ja vaaliasetelmia marraskuun presidentinvaaleissa. Juontajina Paula Jokimies ja Markus Turunen.

  • Vähän enemmän suvaitsevaisuutta ja luottamusta. Sitä toivovat meiltä aikuisilta tulevaisuuden tekijät, tämän kevään abiturientit Julius Karppinen ja Valtti Hyvärinen.

    Molemmilla nuorukaisilla on oman elämän suhteen melko selvät suunnitelmat, Juliuksesta tulee lääkäri ja Valtti tähtää elokuva-alalle. Siihen se selkeys sitten jääkin, sillä tulevaisuuden suuret kysymykset ovat hämärän peitossa.

    Miten maapallo selviää ilmaston nopeasta lämpenemisestä? Muokkaako sosiaalinen media meistä homogeenisen lauman öyhöttäjiä? Onnistuvatko edelliset sukupolvet sössimään kaiken niin, että nuorille jää liian suuri aukko paikattavaksi?

    Epävarmuustekijöistä huolimatta abinuorukaiset suhtautuvat tulevaisuuteen uteliaasti ja väkevällä asenteella: sinne mennään, mihin on päätetty mennä. Tästä asenteesta riittäisi paljon ammennettavaa myös meille vanhemmille. Tarvitaan virtaa ja voimaa, että asiat muuttuvat.

    Sanna Pirkkalaisen vieraana kaksi virtalähdettä, tämän kevään abit Julius Karppinen ja Valtti Hyvärinen.

  • Olga Ketonen kutsui nisukahveille toimittaja, tietokirjailija, elokuvakriitikko Kalle Kinnusen, joka loppuvuonna 2019 palkittiin elokuvataiteen valtionpalkinnolla. Kinnusen kanssa keskustellaan mm. Oscar -palkinnoista ja tulevasta Jussi -gaalasta.

    Kinnunen on huolissaan elokuvakritiikin vähenemisestä eri medioissa. Samaan aikaan kaikenlainen markkinapuhe lisääntyy ja yhä vähemmän keskustellaan taiteiden sisällöistä.

    - Kriitikoiden pitää myös itse taistella sen puolesta, että kritiikki on kiinnostavaa luettavaa, laadun tulee olla hyvää.

    Kalle Kinnunen kertoo television laatusarjojen aikakauden alkaneen vuosituhannen vaihteessa. Sopranos ja The Wire ovat esimerkkejä kausisarjoista, joissa on uusi kerronnan muoto ja mukana huippukirjoittajia.

    - Nyt suoratoistopalveluluiden aikakaudella sarjojen tekemisen resurssit ovat kasvaneet paljon. Se kertoo myös siitä, että tv-sarjat ovat se audivisuaalisen kerronan muoto, joka houkuttelee niitä, jotka eivät tahdo lähteä kotoaan pois. Helppous houkuttaa, voi katsoa jakson tai kaksi illassa, kun maksaa suoratoistopalvelun kuukausimaksua. Tämä maksu mahdollistaa sen, että sarjoja ja elokuvia tehdään isolla rahalla ja huipputekijöiden kanssa.

    Toimittajana Olga Ketonen.

  • Paula Vesala on koko kansan tuntema muusikko, moninaisia rooleja tehnyt näyttelijä, dramaturgi, ja omien sanojensa mukaan myös "Katri Helena Helvetistä".

    Ohjaaja Selma Vilhunen houkutteli Vesalan näyttelemään Tyttö nimeltä Varpu -elokuvaansa. Vesalan lahjakkuutta Vilhunen on kuvaillut osuvasti "Niin suuri ilmaisuvoima, niin suuri tahto, ettei yksi instrumentti riitä".

    Kansallisoopperassa saa kesäkuussa 2020 kantaesityksensä interaktiivinen teos Laila, joka hyödyntää immersiivistä teknologiaa. Teoksen on säveltänyt Esa-Pekka Salonen, sen dramaturgi on Paula Vesala.

    Olga Ketonen ja Vesala juttelivat niin interaktiivisesta teknologiasta, Raptorista kuin uudesta albumistakin.

    VESALA: Mul ei oo lapsuudensankarii
    KATRI HELENA: Katson sineen taivaan

  • Radio Suomen Illassa puhuimme suun ja hampaiden terveydestä, hammaslääkäripelosta ja sen kanssa pärjäämisestä, energiajuomista, esteettisestä hammashoidosta, suomalaisesta hammashoidosta ja sen nykytilasta.

    Vieraana Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja, hammaslääkäri Henna Virtomaa. Juontajina Markus Turunen ja Paula Jokimies.

    Henna Virtomaa kertoo, että hammaslääkäripelosta kärsii joka kolmas suomalainen aikuinen. Hän myös muistuttaa, että hammaslääkäripelko on vakava asia.

    - Jo vastaanotolle mennessä kannattaa kertoa, että pelottaa. Potilasta pyritään hoitamaan niin, että pelosta päästäisiin pois. Potilasta arvostetaan ihmisenä ja hänen tarpeitaan huomioidaan. Jo pelkällä keskustelulla potilaan kanssa saadaan pelkoa pienemmäksi.

    Pelon vakavin seuraus on säännöllisen hammashoidon välttäminen, joka voi johtaa vaikeisiin suusairauksiin, painottaa Virtomaa.

    - Kun vastaanotolle meno pelottaa, hammaslääkärikäyntiä siirretään ja halutaan jättää hampaiden pesu ja koko suun terveydenhoito, kun se koetaan vastenmielisenä. Siinä vaiheessa kun hammasta särkee, on jo todellinen hoidon tarve ja asiat ovat tosi huonosti. Moni suuhun liittyvä tulehdus ja infektio ovat pitkään oireettomia, ennen kuin ollaan jo radikaalin hammashoidon tarpeessa.

    Henna Virtomaan mukaan purukaluston huono kunto voi olla esteenä sosiaalisessa kanssakäymisessäkin.

    - Ihmiset kokevat jopa työnhakutilanteessa haittana hampaiden huonon kunnon. Heistä tuntuu, että en voi niitä muille näyttää, ja näin ollen he välttelevät tilanteita, joissa joutuisi avaamaan suun ja paljastuisi sen huonokuntoisuus.

  • Kinnarin tilan pihatien reunassa Hollolassa on takorautainen kyltti, jossa on vuosiluku 1667. Tuona vuonna tilan otti haltuunsa Sipi Eerikinpoika ja siitä saakka tila on ollut yhden ja saman suvun hallussa.

    Teemu Kinnari on tilan 14. isäntä. Hän toivoo, että jompikumpi hänen pojistaan ottaisi aikanaan tilan hoitaakseen mutta pakottamalla se ei Kinnarin mukaan onnistu. Pitää olla palo tekemiseen ja oma, vahva halu jatkaa sukupolvien ketjua. Sellainen kuin Teemu Kinnarilla itsellään on ollut pikkunassikasta saakka.

    Yli 350 vuodessa tila ja sitä ympäröivä maailma ovat tietenkin muuttuneet täysin mutta yksi asia on ja pysyy: osa elannosta tulee edelleen tilasta ja sitä ympäröivästä maasta. Vaikka Teemu Kinnari käy nykyään töissä myös tilan ulkopuolella, hän on kasvanut kiinni molempiin: sekä tilaan että maahan.

    Teemu Kinnarin kanssa kahvipöydässä istuu Sanna Pirkkalainen.

  • Oletko musikaali-ihminen vai kierrätkö ne kaukaa? Voiko musikaaleista oppia tykkäämään?

    Olga Ketosen juttukaverina Suomen Mr. musikaali Samuel Harjanne. Samuel on ohjannut mm. Kinky Boots, Pieni merenneito ja Maailma on tehty meitä varten -musikaalit.

    Äkkiseltään saatta tulla mieleen yleistys, että musikaalin pääparina on aina tyttö ja poika, ja niissä pussataan sekä tanssitaan sateenvarjojen alla. Mutta kun tarkemmin ajatellaan, esimerkiksi Samuel Harjanteen töitä, niin musikaalien taustalla voi olla tosi syviä ja kipeitäkin asioita.

    Billy Elliot on kaivoskaupungissa asuva poika, joka haluaa tanssia balettia. Billyn äiti on kuollut, isä on surun sairastuttama ja yhteiskunnassa lakkoillaan. Vastoinkäymisistä huolimatta Billy taistelee tietään kohti unelmaansa. Pieni merenneito puolestaan on syntynyt väärään kehoon. Eivät nämä ole laisinkaan pieniä tarinoita, ne ovat rankkoja ja raadollisiakin.

    Samuel Harjanne tunnustaa, että suurin haave on päästä ohjaamaan Broadwaylle.

    - Tämä ultimaattinen haave on myös ristiriitainen, koska sinne täytyy päästä ohjaamaan sellainen teos, joka toimii. Jos Broadwaylle menee luomuksella, joka floppaa, niin silloin on ura ohi.

    Harjanne myöntää että Broadwaylle pääseminen tuntuu Suomi-pojalle tosi vaikealta ja vähän mahdottomaltakin.

    - Toisaalta Broadwaylla ja myös Britanniassakin on jo tyyppejä, jotka tuntevat minut nimeltä. Kaikki on mahdollista, olen vasta 32-vuotias ja yritän tehdä hommani niin hyvin kuin mahdollista.

  • Markus Turunen steppailee pakinassaan maailmankirjallisuuden, kotiolojen ja musiikin maailmassa.

    Juontajana Olga Ketonen.

  • Matematiikka - puuduttavia kaavoja ja nörttihommia. Tai avain luonnon, ehkä koko maailman selittämiseen. Nimittäin väittävät, että on vaikea löytää mitään, mihin ei matematiikka liittyisi.

    Paula Jokimiehen ja Markus Turusen vieraana matemaatikko, professori Camilla Hollanti.

  • Kaksi eri otsikkoa samasta asiasta:

    "Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu enää alle 70 prosenttia suomalaisista"
    "Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu yhä liki 70 prosenttia suomalaisista"

    Molempien otsikoiden takaa löytyy sama fakta: kirkon jäsenmäärä putosi viime vuonna ensi kertaa alle 70 prosenttiin. Tämän vuoden alussa kirkkoon kuului 68,6 prosenttia suomalaisista.

    Joku siis edelleen käy kirkossa, nyt pitää enää kysyä, että miksi. Ja miksi joku uskoo sellaiseen, mitä ei omin silmien näe?

    Sanna Pirkkalaisen vieraana on kirkkoväärtinä toimiva Urpo Karjalainen.

Klipp

  • Miksi amerikkalaiset äänestivät kiistanalaista johtajaansa ja tekevätkö he sen uudelleen? Keskustelussa mukana Yhdysvaltojen politiikkaan erikoistunut uutistoimittaja Maria Annala. Radio Suomen Illassa pohdittiin amerikkalaisten äänestäjien motiiveja, mielenliikkeitä ja vaaliasetelmia marraskuun presidentinvaaleissa. Juontajina Paula Jokimies ja Markus Turunen.

  • 1980-luvulla perustettu Juliet Jonesin Sydän julkaisee albumin ”Kansas" helmikuussa 2020. Edellinen ilmestyi vuonna 1996 eli 24 vuotta sitten.

    Yhtyeen Sami Pirkola ja Kari Hyvärinen lähtivät Musiikkimuseo Fameen tutustumisretkelle Olga Ketosen kanssa.  

  • KUUMAA-yhtyeen keulahahmo, muusikko ja näyttelijä Johannes Brotherus on ehtinyt näytellä ja soittaa nuoresta iästään huolimatta useissa eri projekteissa. Miten elokuvien ja sarjojen tähdittäminen ja säveltäminen ovat vaikuttaneet Johanneksen elämään ja millainen on kesällä festarilavoille nouseva Johannes Brotherus?

    Brotheruksen tapaa Adile Sevimli.

  • Matti Mikkola keskustelee Olga Ketosen kanssa hiuksista, isyydestä ja musiikista.

    Mikkolan johtama Saimaa-yhtye ja Pyhimys julkaisevat 10.5.2019 albumin "Olisinpa täällä". Vastikään Mikkola teki yhteistyötä Ellipsin eli Elli Haloon kanssa.

  • Konsta Punkka on elättänyt itsensä luontokuvillaan viiden vuoden ajan. 25-vuotias Punkka on intohimoinen luontoihminen, joka hakee eläinkuviinsa tiettyä tunnelmaa. Hän pitää maagisena hetkeä, jolloin hän katsoo kamernansa linssin läpi oravaa tai kettua suoraan silmiin.

    Punkka on kuviensa ansiosta yksi Suomen suosituimmista ja seuratuimmista Instagram-käyttäjistä.

    Hänet tapasi helsinkiläisessä puistossa itsekin valokuvaukseen aikoinaan hurahtanut luontoihminen Juha Blomberg.

    Kuvalähde: konstapunkka.com

  • Hlei Sutela on näyttelijä, komedienne, stand up -koomikko ja käsikirjoittaja. Ylellä pyörivä uusi komediasarja Melkein totta kertoo teatterin tekemisestä. Sutela on yksi sen käsikirjoittajista ja näyttelijöistä. Sutelan hurmaava hahmo saapastelee töihin joka päivä joogamatto kainalossa.

    Käsikirjoitusvaiheessa harmaita hiuksia tuotti naisroolien yksioikoisuus ja vähyys näytelmissä. Sutelan mukaan se oli "paljastavan, musertavan, kiusallisen kamalaa".

  • Hyvien kirjojen aloituksia muistellaan ja siteerataan, mutta kuka muistaa hyvän kirjan lopetuksen? Onko loppu vähemmän tärkeä kuin mukaansatempaava aloitus. Miksi romaanit usein menettävät voimansa loppua kohti? Mitä kirja voi parhaimmillaan antaa lukijalle?

    Adile Sevimli haastatteli Sinikka Vuolaa ja Tommi Melenderiä, jotka ovat kirjoittaneet Maailmojen loput -nimisen teoksen, jossa ruoditaan kaavamaisia tapoja päättää romaani.

    Kuva: Veikko Somerpuro, Wsoy

  • Vappu Pimiä tuli tunnetuksi chat-juontajana 2000-luvun alussa. Tie on vienyt sittemmin tv-töiden ja radio-ohjelmien pariin. Nykyään urapalettiin kuuluu myös astioiden ja kodintekstiilien suunnittelukin. Tekeillä on myös kirja. Sen motto on: "kiitollisuus johtaa onnellisuuteen ja onnellisuus johtaa menestykseen".

    Vappu Pimiä käväisi Riikka Porttilan vieraana.

  • Reino Nordinin helmikuussa ilmestyneellä albumilla Cara mia kuullaan artistin itsensä mukaan "parempaa Reinoa".
    Nordin on jättänyt päihteet taakseen ja kertoo nyt, millaista on rakastaa elämää, elää hetkessä ja heittää irti egon lieveilmiöistä.

    Adile Sevimli haastatteli Reino Nordinia aikuisen miehen perheeseen liittyvistä ajatuksista

  • Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Vilkkumaa juhlistaa 20-vuotista soolouraa kiertueella ja kokoelmalevyllä.

    Olga Ketonen haastattelee Vilkkumaata.

  • Millaisen perinnön Minna Canth meille jätti? Mitä Minna Canth tuumisi ajastamme? Mihin hän ajassamme tarttuisi?
    Olga Ketosen vieraana ohjaaja, kirjailija Juha Hurme.

  • Viime ajat Mariska on keskittynyt oman soolomusiikin tekemiseen, mutta hän sanoittaa kappaleita myös muille artisteille.
    Mariska on kirjoittanut tekstit mm. "Missä muruseni on", "Mestaripiirros" ja "Suloinen myrkynkeittäjä" -kappaleisiin.
    Mariskan tapaa Olga Ketonen.

Lyssna också