Buorre idit Sápmi

Buorre idit Sapmi

  • 60 min
  • utgått

Sändningar

  • fr 27.12.2019 9.00 • Yle Sámi Radio

Avsnitt

  • Buorre iđit Sápmi.

  • Buorre iđit Sápmi.

  • Buorre iđit Sápmi -sáddagis lea sáhka earret eará das go Olmmošvuoigatvuođaorganisašuvdna moaitá Ruoŧa sámepolitihkka garrasit.
    Sáhka lea maid das go Norgga lágamánnerievttis ferte ođđasit gieđahallat ássi gos Sárevuomi čearu lea stevdnen Norgga stáhta. Duogáš dasa lea ahte lágamannerievttis lei golbma duopmára mielde ja okta lei eananmolsunrievtti duopmár. Lága mielde dat duopmár ii sáhtte gieđahallat diekkár ássi, ja danin sii fertejit loktet olles proseassa oktii vel lágamánneriektái.
    Dan lassin gullat mot Roavvenjárggas lea ordnejuvvon nuortalašgiela oahpahus, ja ságastallat maiddai Ingunn Utsiin das go beaivváš oaidnigoahtá fas Sámis.
    Sáddagis lea mielde maiddái Joni Saijets guhte orru Kolumbias Lulli-Amerihkás ja oahpaha neahta bohte sámegiela.

    Sáddaga lágidit Kjell Marainen, Jaana Kynkäänniemi ja Inger-Elle Suoninen

  • Buorre iđit Sápmi.

  • Ruvhten Sijte čearu ságadoalli Markus Rensberg dadjá, ahte juoga ferte dahkkot vai vealgáduvvan čearus livččii boahtteáigi. Jiellevári vuovdečearru lea čielgasit gieldán bieggamilloparka huksema muhto Ängeså konsešuvnnačearru dohkkeha huksema, dadjá Jörgen Rokka. Áŋŋel olbmuid geavahanvuoigatvuođain Finnmárkkus Ilmari Länsman ja Ánde Somby. Universitehta heaitán dihtoeriid sámegielat studeanttaide, Sámedikki gielladorvočálli Ánne Kirste Aikio fuolas. Gry Helen Sivertsen govvida man dehalaš sámegiella lea sutnje. Girkonjárgalaš bearaš johtá jiekŋaskearrohárjehusain ja spealuin Avvilis ja ságat vel Elle-Máijá Tailfeathers filmmas. Studios Marianne Boine, Kjell Marainen ja Jouni Aikio.

  • Ruvhten Sijte čearus lea divvagat miljovnna ruvnna ovddas mávssekeahtes boazoguohtuma dihte, lohká Kristina Jonsson, konsulta ja ovddeš boazodoalloossodaga hoavda Jämtlándda leanastivrras. Sámit leat vuoitit Jiknon 2 filmmas - ja eanet almmoheamit leat vuordimis ciegus soahpamusšain, nu čilge Sámedikki direktevra Rune Fjellheim. Davviguovllu ambulansagirdi fálaldagain diehtá dál eanet sámediggeráđđi Silje Karine Muotka. Girjebusse vuodjá fas Ohcejogas, fálaldagas muitaleaba Tuija Guttorm Ohcjeoga gielddas ja Jan Hansen Unjárgga gielddas. Geavaheaddjiid vásáhusain fas Ingga-Per Niillas ja Ville-Risten Eila. Boazoisit Osmo Seurujärvi rávve mo galgá rassat jus vuodjá bohcco ala. Loahpas Klemet Isaksen Hætta muitalus Stuorra- ja Unna-Lásses.

  • Gumppet hehttejit johtima dálveguohtoneatnamiidda Luokta-Mávas čearus, das muitala Lars-Ánde Bær. Smávut Ingir Bål vuittii Skarunger 2020 -bálkkašumi filmmain Njuokčamat. Dáiddaduodječájáhus lihkostuvvan bures Thaieatnamis, leabuhisvuođatge eai leat hehtten go dat leat dušše oaivegávpogis, muitala Kaija Paltto (govven). Melodiia gp-gilvvut lahkonit, ovdalis dákákr gilvuia oaasálastan Elin Kåven muitala váishusaidis. Mii lea Sámi Music Award, dan čilgeba Klemet Anders Buljo ja Kolbjørn Norvang. Studios Marianne Boine, Kjell Marainen ja Jouni Aikio.

  • Veddet bohccuid gárddiin návddiid dihte Norrbottenis ja garra čalbmeváddu váivvida bohccuid.
    Sáhka maiddái dálvviid rievdamis. Studios Marianne Boine, Jouni Aikio ja Kjell Marainen.

  • Giella- ja álbmotinstituhtta čohkke sámi muitalusaid, das diehtá Charlotta Hyltén-Cavallius. Ruoŧa sámediggi oažžun kulturdoarjagis ságastallan Ingrid Ingain. Oassin klassihkalaš musihka konsearttas Roavvenjárggas, Niillas Holmberg vásihus. Ginttalnalttaid son geavaha ođđasit, ovttas monnebáhka bihtáin das šaddá buorre cahkkehat, muitala Anna Morottaja. Studios Marianne Boine, Ánne-Rávná Allas ja Jouni Aikio.

  • Buorre iđit Sápmi -sáddagis gullat Sámi duodji -searvvi ođđa ságadoalli Marjaana Aikio jurdagiid boahttevuođas ja son maid muitala makkár mearrádusaid duorastaga čoahkkimis dahke.

    Sáddagis gullat maid dan birra, ahte jus Australia eiseváldit ledje váldit vuhtii aborigiinnaid árbedieđuid ja sin árbevirolaš kultuvrralašmáhttu de ledje sáhttit easttadit dákkár buollimiid mat leat Austrálias, jáhkká Sámiráđi Árktalaš- ja Birasossodaga hoavda Gunn-Britt Retter.

    Sáhka lea maiddai das go Ruoŧa Sámediggi boazodoallu lávdegoddi ságadoalli oaivvilda ahte boazodoallu lea uhkiduvvon go servvodat dárbbaša eanet ruoná energiija. Marita Stinnerbom, Guovssonástibellodagas, lea Ruoŧa sámediggi boazodoallolávdegotti ságadoalli ja
    son ii jáhke ahte lea vejolaš hukset bieggamillopárkkaid boazodoalloguovlluin, go dat lea čielgá uhkádus boazodollui.

    Sáddagis váldit maid oktavuođa nuorra sápmelaš filbmačeahppái Smávut Iŋgirii guhte lea okta golbmasis gii árvaluvvo oažžut SKAARUNGEN 2020 filbmabálkkašumi Tromssa filbmafestiválas. Dákkár bálkkašupmi addo čehpiide geat leat álggahan filbmenbargguid.

    Sáddaga lágideaba Marianne Boine ja Inger-Elle Suoninen

  • Buorre iđit Sápmi sáddagis lea sáhka das go Anárjogas Deanučázádagas lea luossahivvodat njiedjan 44 proseanttain 2018 rájes. Norsk institutt for naturforskning, Nina, lea lohkan Deanučázádaga luosaid 1972 rájes eai ge goassige leat ná uhccán luosat leamaš go dál. Deanučázádaga guolástangoddiáittardeaddji John Nystad, lohká ahte ášši fertejit dál ovttasráđiid Suoma eiseválddiiguin čoavdit.

    Juovllaid ja ođđajagi gaskkas bođii surgadis diehtu, ahte 26-jahkásaš inuihtta artista ja vuoigatvuohta-bealušteaddji Kelly Fraser lei vádjolan. Son lei máŋga jagi eará eamiálbmot-nuoraid veahkehan amas eai sorbmet iežaset, muhto juovlaruohta son ieš dagan dan.
    NRK sámi reporttar Dan Robert Larsen lea háleštan Finnmárkku LEVE searvvi jođiheaddjin, Lehttá Kirstein dahje Kirsten Isakseniin. Veahkki gávdno vaikko eallin orru áibbas seavdnjat ja veadjemeahttun, lohká Finnmárkku LEVE searvvi jođiheaddji.

    Dál lea ON:a eamiálbmot giellajahki mannamin loahpa guvlui. Dan oktavuođas lea Ruoŧa sámerádio ráhkadan giellaportreahta olbmuiguin, geaidda sámegiella lea dehálaš, ja sáddagis gulat Mariann Lörstrand Blind.

    Sáddagis gullat maid ságaid Sámiráđi mánáid ja nuoraid čállingilvvus. Sáddagis gullat 23–30-jahkásaččaid gilvoluohká vuoitti Arla Magga.

    Sáddaga lágideaba Marianne Boine ja Inger-Elle Suoninen.

  • Buorre iđit Sápmi -sáddagis lea sáhka Mumenleahki-ráiddus ja dubbemii laktáseaddji skuvlejumis man ordnejit Suoma Sámedikki sámegiela doaimmahat ja filbmaguovddáš Skábma. Suoma Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio lea sáddagis studioguossin.

    Dan lassin gullat ášši das go Trygve Madsen gii vádjolii álgogeažis ođđajagimánus, barggai redaktevran Sámirádios, muhto son lei máid dovddus sámis su eará bargguid dihte.
    Trygve barggai garrasit ovddidit sámi kultuvrra ja okta málle dan dahkat leai ordnet juoigankonsearttaid.

    Sáddagis gullat maiddai go ođđa Hábmer suohkana sátnejođiheaddji Britt Kristoffersen Norlánddas jáhkká olu bargu go ođđa suohkan galgá doaibmagoahtit. Ođđajagibeaive sávaid son bures boahtima ođđa suohkan ássiide go oassi Divttasvuonasuohkanis ja Hábmersuohkan ovttastahttojuvvuiga.

    Romssas leat almmuhan ođđa resursagihppaga veahkaválddálašvuođa birra. Gihpa lea jurddašuvvon girkobargiide ja das leat rávvagat mat sáhttet sidjiide leat veahkkin. Sáddagis gullat maid Davvi Hålogalándda bisma Olav Øygard muitala dán ođđa gihppaga birra.

    Sáddaga lágidit: Marianne Boine ja Inger-Elle Suoninen

Lyssna också