Radio Suomen Ilta

Luomuviljelijät Iiris ja Tuomas Mattila: Viljelijät voivat oppia toisiltaan verkostoitumalla

  • 54 min
  • 26 d

Viljelijän harteille on lastattu paljon. Pitää varmistaa, että kotimaista ruokaa riittää kaikille, kohtuuhinnalla mutta kannattavasti. Täytyy suojella ympäristöä, samalla kun sopeutuu ilmaston lämpenemiseen. Pitää tutkia ja keksiä vaihtoehtoja, miten tehtävää jatkossa voi toteuttaa.

Heinähatun tilalle viljelijä voi kohta joutua vaihtamaan tohtorinhatun, niin vaativaksi homma on mennyt. Radio Suomen Illassa keskustelemassa Kilpiän luomutilan viljelijät Iiris ja Tuomas Mattila Lohjalta.

Iiriksen ja Tuomaksen kanssa keskusteltiin mm. maatilojen sukupolvenvaihdon vaikeudesta, holistisesta tilanpidosta ja maanviljelyn kannattavuudesta Suomessa.

Mattilan pariskunta kertoo, että heillä on hieman erikoisempi tapa hoitaa omaa tilaa.

- Olemme raapustaneet tilamme toimintatavat A4 -arkille, joka on toimiston seinällä. Arkkiin on kirjoitettu, mihin pyrimme viljelyssä, millaista elämänlaatua tavoittelemme sekä määritelty tilan tulevaisuuden suuntaviivat. Joskus pysähtyy katsomaan toimiston seinään ja huomaa, että melkein kaikki asiat toteutuvat, elämme siis juuri sellaista elämää kuin haluamme.

Mitä on holistinen tilanpito?

Kokonaisvaltainen tilanpito eli holistic management on johtamismenetelmä, jossa maatilaa kehitetään kokonaiskestävään suuntaan.

Kokonaisvaltaisen tilanhoidon termin Tuomas tiivistää lyhyesti ja ytimekkäästi - junaillaan tilanhoito sellaiseksi, että siellä on hyvä olla.

- Ensiksi voi kysyä, kuka päättää tilan asioista? Jos vastaat tähän kysymykseen minä, voit alkaa laittaa paperille ylös tavoitteita, miten haluan tilaani hoitaa. Haluan esimerkiksi työni olevan merkityksellistä ja että voin tehdä sitä hyvällä omallatunnolla. Tällaista arvopohjaista päätöksentekoa voi soveltaa niin perheen kesken kuin työpaikoillakin.

Juontajina Paula Jokimies ja Markus Turunen.

Sändningar

  • ti 3.12.2019 18.02 • Yle Radio Suomi

Avsnitt

  • Harvoin, jos koskaan on Radio Suomen studiossa istunut yhtäaikaa kaksi Ketosta.
    Itsenäisyyspäivän aaton kunniaksi istutimme nokakkain Olgan ja Antin juttelemaan jouluisista aiheista. Tarinoitiin mm. joulun parhaasta laatikkoruoasta, rakkaimmasta joulukoristeesta ja Antin joulukonserttikiertueesta.

    Antti paljastaa rakkaimmaksi joulukoristeekseen possun, joka sopii lattialle perheen Elli -koiran kaveriksi hyvin. Sympaattinen possu on herättänyt perheessä kommentteja sen tarpeellisuudesta, mutta toistaiseksi se on saanut jouluisin seistä lattialla kunniapaikalla.

    Anna laulu lahjaksi -artisti Antti Ketonen teki yhdessä Jarkko Niirasen ja Petri Somerin kanssa Miljoona timanttii -joululaulun. Se pohjautuu Ruotsissa asuvan Seija Siitosen tarinaan, jonka hän lähetti viime talvena joulutarinoiden keräykseemme.

    Seijan tarinassa muistot palaavat lapsuuden jouluun Suomessa. Hän muistelee, kuinka mummolan kynttilät sädehtivät kilpaa tähtien kanssa ja ikkunan jäätähtien läpi pieni tyttö katseli kimaltavia hankia. Seija haluaa antaa joululaulunsa lahjaksi isoäidille ja serkuille.

    Antti Ketonen kertoo samaistuvansa Seijan tarinaan, koska myös hän vietti lapsuuden joulut serkkujen kanssa mummolassa. Mummon vanhassa rintamamiestalossa laulu raikasi ja joulupukin kanssa pyörittiin ringissä huoneesta toiseen, ympäri talon.

    Olga Ketonen haastattelee.

  • Jyrki Lehtolan Tesla metsässä on esseekokoelma siitä, millaista on elää palasiksi pirstoutuneessa Suomessa. Mikä on Jyrki Lehtolan mielipide raitiovaunusta Tampereella? Entä mikä on Helena Petäistö -Suomi? Miksi Tesla on metsässä? Toimittajana Olga Ketonen.

  • Viljelijän harteille on lastattu paljon. Pitää varmistaa, että kotimaista ruokaa riittää kaikille, kohtuuhinnalla mutta kannattavasti. Täytyy suojella ympäristöä, samalla kun sopeutuu ilmaston lämpenemiseen. Pitää tutkia ja keksiä vaihtoehtoja, miten tehtävää jatkossa voi toteuttaa.

    Heinähatun tilalle viljelijä voi kohta joutua vaihtamaan tohtorinhatun, niin vaativaksi homma on mennyt. Radio Suomen Illassa keskustelemassa Kilpiän luomutilan viljelijät Iiris ja Tuomas Mattila Lohjalta.

    Iiriksen ja Tuomaksen kanssa keskusteltiin mm. maatilojen sukupolvenvaihdon vaikeudesta, holistisesta tilanpidosta ja maanviljelyn kannattavuudesta Suomessa.

    Mattilan pariskunta kertoo, että heillä on hieman erikoisempi tapa hoitaa omaa tilaa.

    - Olemme raapustaneet tilamme toimintatavat A4 -arkille, joka on toimiston seinällä. Arkkiin on kirjoitettu, mihin pyrimme viljelyssä, millaista elämänlaatua tavoittelemme sekä määritelty tilan tulevaisuuden suuntaviivat. Joskus pysähtyy katsomaan toimiston seinään ja huomaa, että melkein kaikki asiat toteutuvat, elämme siis juuri sellaista elämää kuin haluamme.

    Mitä on holistinen tilanpito?

    Kokonaisvaltainen tilanpito eli holistic management on johtamismenetelmä, jossa maatilaa kehitetään kokonaiskestävään suuntaan.

    Kokonaisvaltaisen tilanhoidon termin Tuomas tiivistää lyhyesti ja ytimekkäästi - junaillaan tilanhoito sellaiseksi, että siellä on hyvä olla.

    - Ensiksi voi kysyä, kuka päättää tilan asioista? Jos vastaat tähän kysymykseen minä, voit alkaa laittaa paperille ylös tavoitteita, miten haluan tilaani hoitaa. Haluan esimerkiksi työni olevan merkityksellistä ja että voin tehdä sitä hyvällä omallatunnolla. Tällaista arvopohjaista päätöksentekoa voi soveltaa niin perheen kesken kuin työpaikoillakin.

    Juontajina Paula Jokimies ja Markus Turunen.

  • Kaksi todellista joulufania kohtasivat Radio Suomen studiossa, kun Kyösti Mäkimattila ja Olga Ketonen keskustelivat jouluvalojen ripustuksen oikeasta ajankohdasta.

    Mäkimattila osallistuu mielellään useamman artistin yhteiskonsertteihin, koska silloin ei kohdevalo paista koko ajan omaan kuuppaan, kuten hän leikkisästi toteaa.

    - Yhteiskonserteissa tarkkailen mielelläni muiden artistien esiintymistä. Erikoisesti seuraan artistin läsnäoloa lavalla. Millainen energia on kuulijan ja laulajan välissä, miten artisti huomioi yleisönsä ja kunnioittaako hän esittämiään lauluja?

    Kuopiolainen Irja Riihinen lähetti oman jouluisen muistonsa, kun viime talvena Radio Suomen kuuntelijoilta niitä keräsimme. Kyösti Mäkimattila tarttui heti Irjan koskettavaan tarinaan, ja siitä syntyi Rakkain lahjoistani -joululaulu.

    - Suomen historiaa harrastavana tuollainen välähdyksenomainen aikalaiskertomus sota-ajan joulusta sai tarttumaan kynään samoin tein.

    Lauluntekijänä tarina kiinnosti minua myös siksi, että tästä kulmasta ei joululauluja liiemmälti ole puntaroi Mäkimattila.

    Haastattelijana Olga Ketonen.

  • Idols-kilpailun toinen sija vuonna 2008 - siitä lähti Anna Puun ura. Nyt takana on virstanpylväs jos toinenkin: kuusi albumia, festarikeikkoja päälavoilla, artistillinen muodonmuutos ja elämäkerrallinen teos. Edessä häämöttää myös yksi virstanpylvääksi muodostunut asia: keikka Helsingissä Hartwall-areenalla. Onko se keikka, joka on pakko tehdä?

    Anna Puu on muusikon lisäksi kauppatieteiden maisteri. Miten hän näkee musiikkibisneksen ja onnistuneen brändin? Kuinka paljon Anna Puu on oman visuaalisen brändinsä takana?

    Toimittajana Ippi Arjanne.

  • Slush -tapahtuman perustaja ja ruoankuljetuspalvelu Woltin toimitusjohtaja Miki Kuusen kanssa juteltiin mm. pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallista, sattumuksien merkityksestä elämään ja internetistä demokratian välineenä.

    Miki Kuusi myöntää miettineensä paljon sitä, minkälaiset tekijät vaikuttavat siihen, mihin elämässä päädymme.

    - Olen päätynyt siihen, että on kaksi merkittävää asiaa, jotka ovat vaikuttaneet elämäni suuntaan.
    Ensimmäinen on perheeni, minulla on kannustavat vanhemmat ja turvallinen koti. Jos kaikki menee pieleen, voin aina palata kotiin. Perhe on selkänojani, johon voin aina tukeutua.

    - Sattuma on toinen asia, joka vaikuttaa elämänpolun suuntaan. Olen oppinut olemaan armollisempi myös itseäni kohtaan siinä, että emme pysty täysin kontrolloimaan kohtaloamme. Siksi arvostan paljon esim. yrittäjiä, joilla homma on mennyt huonosti, koska itse olen monesti ollut lähellä sitä, että polku olisikin mennyt toiseen suuntaan. Mukaan on tullut nöyryyttä siihen, että kaikki ei olekaan omasta aikaansaamisesta ja tekemisestä kiinni vaan mukana on paljon asioita, joihin emme voi vaikuttaa.

    Toimittajina Markus Turunen ja Paula Jokimies.

  • Arja Saijonmaa teki Sakari Kuokkasen lähettämästä tarinasta tekstin Maailman juhlayö -joululauluun ja olipa Arja mukana vielä sävellysprosessissakin.

    Arjan kirjoittamassa sanoituksessa salaperäinen soittaja parvekkeella tuo maagisia sointuja mustaan jouluyöhön. Soittajan soitto on samalla joulun sanoma nukkuvalle kylälle.

    Joulun rauha, kaiken hössötyksen jälkeen kiteytyy tähän pyhään, jopa maagiseen hetkeen parvekkeella, kuvailee Arja.

    - Joulu on parhaimmillaan, kun ollaan oltu rakkaitten kanssa yhdessä, kaikki ovat käyneet yöpuulle ja nukahtaneet, tyytyväisinä massut täynnä. Silloin tulee pyhä hetki, jolloin on täysin hiljaista.

    - Sinä hetkenä yöllä, koko maailma on tyytyväinen hetken, aseet on laskettu ja joulurauha on voimassa, olit missä kulttuurissa tahansa. Olen yrittänyt vangita tämän hetken kosmisuuden tähän yhteen joululauluun.

    Haastattelijana Olga Ketonen.

  • Suosittu Yösyöttö -elokuva on saanut jatkoa ja uudessa Tarhapäivä -leffassa sähläävän isähahmon roolissa nähdään taas Petteri Summanen. Mikä Summasen mielestä tekee perheen?

    - Se voi olla huoltojärjestely, joka on minimaalisen siedettävä olomuoto perheelle. Siellä saa turvan, ruokaa, vaatteet, tukea läksyjen tekoon ja pihapiirin, jossa voi leikkiä. Mutta jos ajatellaan vähän pidemmälle, perheenä oleminen vaatii rakkautta, ymmärtämystä, huolenpitoa, huumoria, iloa, rentoa olemista, vapautta unelmoida ja uskoa siihen, että voit myös saavutta niitä.

    Petteri Summanen on monille tuttu hahmo mm. television sketsisarjoista Studio Julmahuvi, Läpiveto ja Putous.

    Olga Ketonen tunnustautui Läpiveto -sarjan faniksi ja sen tekemistä muisteltiin yhdessä Summasen kanssa nostalgisesti.

    Sarjaa tehtiin suorana tv-lähetyksenä, jonka näyttämönä toimi neljä huonetta ja paikalla oli live-yleisö, palauttaa mieleen Petteri Summanen.

    - Ensin kirjoitimme ryhmässä käsikirjoitukset, mutta se ei lähtenyt pelittämään. Lopulta päädyin ottamaan pääkäsikirjoittajan roolin, ja jäin samalla tuotantoyhtiöön hommiin kokopäiväiseksi työntekijäksi. Ja pikku hiljaa olinkin sitten jo vähemmistöosakas Story Of tuotantoyhtiössä. Näin päädyin tv-viihteen syövereihin.

    Läpiveto -sarjan suorat lähetykset olivat aikamoinen tulikoe nuorille näyttelijöille ja ramppikuume oli myös sen mukainen, muistelee Summanen.

    - Hurjaahan se oli kun pelko, kauhu ja into samaan aikaan kehollistuvat. Me hikoilimme, tärisimme, hysterisoimme ja saattoipa joku käydä vielä oksentamassakin juuri ennen lähetyksen alkamista.

  • Mikä neuvoksi kun kaikki puhuvat digistä ja minä en tiedä, saati osaa tehdä mitään?
    Yhteiskunta digitalisoituu hurjaa vauhtia, miten minä pysyn mukana?

    Keskustelemassa Sininauhaliiton projektityöntekijä Piia Niilola, joka opettaa digitaitoja mm. ruokajonossa vieraileville sekä "ikinörtti" Enter ry:n vertaisopastaja Raimo Anttila. Mukana myös digitaalisen suunnittelun asiantuntija Sami Niemelä ja Ylen Digitreenien digilähettiläs Salla Paajanen.

    Juontajana Markus Turunen.

  • Juontajana Aki Räty.

  • Juontajana Olli Haapakangas.

  • Olga Ketosen vieraana upea Paula Koivuniemi, joka tänä vuonna sädehtii myös Anna laulu lahjaksi -konsertin lavalla.

    Paula Koivuniemen kanssa jutellaan mm. joulukonserttiin valmistautumisesta, lapsuuden jouluista ja vuosien myötä tapahtuneista keikkarepertuaarin pienoisista muutoksista.

    Kun ikää ja kokemusta on jo kertynyt, haluan laulaa myös sen mukaisia lauluja, kertoo Paula.
    - Ei enää mitään ihan kevyttä, vaan sellaisia kappaleita, missä on mukana sanomaa, voimaa ja kokemusta.

    Eläinrakas Paula Koivuniemi tunnustaa saavansa valoa ja virtaa eläimistä.
    - Paljon iloa elämääni tuovat kissani Oliver ja ystäväni Laura Vuorisen Siru koira, jota myös ulkoilutan ahkerasti.

Klipp

  • KUUMAA-yhtyeen keulahahmo, muusikko ja näyttelijä Johannes Brotherus on ehtinyt näytellä ja soittaa nuoresta iästään huolimatta useissa eri projekteissa. Miten elokuvien ja sarjojen tähdittäminen ja säveltäminen ovat vaikuttaneet Johanneksen elämään ja millainen on kesällä festarilavoille nouseva Johannes Brotherus?

    Brotheruksen tapaa Adile Sevimli.

  • Matti Mikkola keskustelee Olga Ketosen kanssa hiuksista, isyydestä ja musiikista.

    Mikkolan johtama Saimaa-yhtye ja Pyhimys julkaisevat 10.5.2019 albumin "Olisinpa täällä". Vastikään Mikkola teki yhteistyötä Ellipsin eli Elli Haloon kanssa.

  • Konsta Punkka on elättänyt itsensä luontokuvillaan viiden vuoden ajan. 25-vuotias Punkka on intohimoinen luontoihminen, joka hakee eläinkuviinsa tiettyä tunnelmaa. Hän pitää maagisena hetkeä, jolloin hän katsoo kamernansa linssin läpi oravaa tai kettua suoraan silmiin.

    Punkka on kuviensa ansiosta yksi Suomen suosituimmista ja seuratuimmista Instagram-käyttäjistä.

    Hänet tapasi helsinkiläisessä puistossa itsekin valokuvaukseen aikoinaan hurahtanut luontoihminen Juha Blomberg.

    Kuvalähde: konstapunkka.com

  • Hlei Sutela on näyttelijä, komedienne, stand up -koomikko ja käsikirjoittaja. Ylellä pyörivä uusi komediasarja Melkein totta kertoo teatterin tekemisestä. Sutela on yksi sen käsikirjoittajista ja näyttelijöistä. Sutelan hurmaava hahmo saapastelee töihin joka päivä joogamatto kainalossa.

    Käsikirjoitusvaiheessa harmaita hiuksia tuotti naisroolien yksioikoisuus ja vähyys näytelmissä. Sutelan mukaan se oli "paljastavan, musertavan, kiusallisen kamalaa".

  • Hyvien kirjojen aloituksia muistellaan ja siteerataan, mutta kuka muistaa hyvän kirjan lopetuksen? Onko loppu vähemmän tärkeä kuin mukaansatempaava aloitus. Miksi romaanit usein menettävät voimansa loppua kohti? Mitä kirja voi parhaimmillaan antaa lukijalle?

    Adile Sevimli haastatteli Sinikka Vuolaa ja Tommi Melenderiä, jotka ovat kirjoittaneet Maailmojen loput -nimisen teoksen, jossa ruoditaan kaavamaisia tapoja päättää romaani.

    Kuva: Veikko Somerpuro, Wsoy

  • Vappu Pimiä tuli tunnetuksi chat-juontajana 2000-luvun alussa. Tie on vienyt sittemmin tv-töiden ja radio-ohjelmien pariin. Nykyään urapalettiin kuuluu myös astioiden ja kodintekstiilien suunnittelukin. Tekeillä on myös kirja. Sen motto on: "kiitollisuus johtaa onnellisuuteen ja onnellisuus johtaa menestykseen".

    Vappu Pimiä käväisi Riikka Porttilan vieraana.

  • Reino Nordinin helmikuussa ilmestyneellä albumilla Cara mia kuullaan artistin itsensä mukaan "parempaa Reinoa".
    Nordin on jättänyt päihteet taakseen ja kertoo nyt, millaista on rakastaa elämää, elää hetkessä ja heittää irti egon lieveilmiöistä.

    Adile Sevimli haastatteli Reino Nordinia aikuisen miehen perheeseen liittyvistä ajatuksista

  • Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Vilkkumaa juhlistaa 20-vuotista soolouraa kiertueella ja kokoelmalevyllä.

    Olga Ketonen haastattelee Vilkkumaata.

  • Millaisen perinnön Minna Canth meille jätti? Mitä Minna Canth tuumisi ajastamme? Mihin hän ajassamme tarttuisi?
    Olga Ketosen vieraana ohjaaja, kirjailija Juha Hurme.

  • Viime ajat Mariska on keskittynyt oman soolomusiikin tekemiseen, mutta hän sanoittaa kappaleita myös muille artisteille.
    Mariska on kirjoittanut tekstit mm. "Missä muruseni on", "Mestaripiirros" ja "Suloinen myrkynkeittäjä" -kappaleisiin.
    Mariskan tapaa Olga Ketonen.

  • Lauri Tähkä on saavuttanut urallaan sellaisen aseman, josta moni voi vain haaveilla. Helmikuun Iskelmägaalassa hänet nimettiin vuoden miesartistiksi ja kappaleensa ”Mä en pelkää” vuoden iskelmäksi. Ja uutta tuotantoakin pukkaa - peräti kahdella rintamalla. On vastajulkaistu albumi "Meidän tulevat päivät" ja valokuvakirja "Äärille".

    Toimittaja Olli-Pekka Kursi tapasi Lauri Tähkän uuden levyn julkaisupäivänä. Kovin syvällisiä pohtivatkin miehet juttutuokiossa, jossa Tähkä kertoo mm. tärkeästä luontosuhteestaan ja onnellisuudestaan, yleisön parissa, olla ukkosenjohtimena ihmisten tunteille.

  • Alibin päätoimittajana parikymmentä vuotta toiminut Mika Lahtonen kertoo rikoksiin erikoistuneen lehden ja rikollisuuden muutoksesta 70-luvun lopulta tähän päivään. Toimittajina Paula Jokimies ja Markus Turunen.

Lyssna också