Ealli arkiiva

Sáhka Sámi girjájlašvuođas ja sámegillii čállit servet, 1979

  • 25 min
  • tillsvidare

Sápmelaš girječállit ásahedje Sámi Girječálliid Searvvi jagis 1979. Dán Miehtá Sámi -prográmmas giđđat 1979 ságastallet girječállimis ja Sámi girječálliid dilis Helssega universtehta lektor Helvi Nuorgam-Poutasuo ja girječálli Marry Ásllatnieida Somby. Doaimmaheaddji: NIls Aslak Valkeapää

Sändningar

  • to 10.10.2019 10.00 • Yle Sámi Radio

Avsnitt

  • Ealli arkiiva.

  • Sámi radio davviriikalaš sáddágis guovvamánus 1983 álggus lei ođasoassi man leaba doaimmahan Nils Gustav Labba ja Per Nils Idivuoma, das lea sáhka ee. Sámi rivttiin, Giron sámeskuvllas ja kulturdoarjagiin. Loahpas lea sáhka luosa áhpe-, vuotna- ja johkabivddus ja luosa geahppáneamis. Jienat ámmátguolásteaddjiid čoahkkimis Ohcejogas, jearahallojuvvon Liv Østmo ja Steinar Pedersen. Doaimmaheaddjin Oula Näkkäläjärvi ja Sulo Lemet Aikio.

  • Dalle go mii albmalahkai málestat de dasa gullet bohcco varramárffit, ađđamat, gaccat ja oaivvit. Gaccaid ja oivviid vouššan dáidá leat geahppánan. Dán prográmmas Ville-Biret, Briitta Aikio málesta ja rávve márfumis ja ađđamiid vuoššamis. Báddenjahki lea 1989. Govva: Jouni Aikio. Doaimmaheaddji: Niilo Aikio.

  • Nellim-Máhtte, Matti Mooses Saijets lei riegádan 4.9.1908. Son jámii juovlabeaivve 25.12.1995.
    Elle Sarre jearahalai su moddii 1980-logu álggus. Dát leat gullon Sámi radios 29.7.1982 ja 14.4.1983 Min Sápmi sáddagiin. Sáhka lea Nellim-Máhte sogas, soga ássanbáikkiin, bearraša áigáiboađus nu mo gávpedoiimmas ja eanadoalus. Oanehaččat maiddái Máhte luohttámušdoaimmain. Dasto Matti Saijets muitala ovddešáiggi boazodoalus. Sáhka lea ee. áldduid bahčimis. Loahpas Máhtte muittaša vuosttas reaissuid boazomeahccái. Ella ja Matti ságastallaba anárašgillii.

  • Gullat makkár sámegielat beaivedikšu gávdnui Suomas ja Deanuleagis jagis 1983. Helsset sámesearvi Mii lea evttohan doaimmaid ráđđehussii čielggadit sámegielat beaivegeahču dili ja vejolašvuođaid. Jienat Helssegis: Kerttu Vuolab Mii-searvvis ja sosiála- ja dearvvasvuođaminister Vappu Taipale. Jearahallamat: Ohcejoga rabas johtti mánáidgárddi jođiheaddji Helena Guttorm, Kárášjoga mánáidgárdedárbbuin vánhen Klemet Nils Hansen ja Deatnogátti mánáidgárddi jođiheaddji Anna-Liisa Guttorm. Doaimmaheaddjit studios Jouni Aikio, Juhani Nousuniemi ja doaimmahushárjehalli Niko Valkeapää. Deatnogáttis Sulo Lemet Aikio ja Kárášjogas Haldis Guttorm. Sáddejuvvon Sámi radios golggotmánus 1983.

  • Nissonolbmuid semináras Kárášjogas gullat seminára lágideaddji Liv Østmo, Sámi dávvervuorkká hoavdda Marit Teigmo Eira, seminára oasseaváldiid Margaretha Stenberg, Lemet-Ánne (Anne Hætta) Guovdageainnus, logaldalli Laila Somby Sandvik ja Egil Utsi. Mo lea dilli čearuin iešguđet guovlluin, das muitalit Rávdul-Elle Kárášjogas, Ann Maria Spiik Johkamohkis ja Vilgon-Ingá (Inga Juuso) Suoma Gárasavvonis. Mo lea dilli Leavaš čearus, das muitaleaba leaskaeamit Ida Niia ja ságadoalli Erik Poidnak. Ruoŧa Sámiid Riikkasearvvi (RSR) Nikolaus Stenberg kommeanta ja Anne Nutti Lavnnjitvuomi čearus. Doaimmaheaddjin nissonolbmuid semináras Kárášjogas lea Ingá Juuso Eira ja dásseárvvus čearuin doaimmaheaddjin lea Majlis Skaltje. Báddenjahki lea 1978.

  • Paul Anders Simma prográmma soađi áiggi muittuin ja soalddatbálvalusa geatnegasvuođas. Buohkaid jurddamáilbmái soalddatbálvalus ii heive. Mielde dán ságastallamis: Antti Oula Kalttopää Berajávrris, son leamaš Suoma soahteveagas nuppi máilmmisoađis earret earáid Salla guovllus. Anders Labba Vázašvuovddi soahtehárjehusain. Olle Utsi, guhte ohcalii eret soalddatbálvalusas dainna go lea sápmelaš iige hálit soahtat nuppiid sámiid vuostá. Lars Anders Bær, guhte lea láhkastudeanta Uppsala universitehtas. Yle Sámi báddevuorkkás Anáris, sáddenjahki sullii 1980.

  • Suoidnemánus 1983 Sámiráđi giellalávdegoddi ságastalai báikenamain ja nammagáibádusain. Mielde Kåre Urheim julevsámegillii, Lars H:son Simma ja Samuli Aikio davvisámegillii. Doaimmaheaddjin Heahtás lea Jouni Ilmari Jomppanen.
    Golggotmánus 1983 Miehtá Sámi prográmma muitalii go Norggas lea báikenammakomitea válbmemin lága báikenammanjuolggadusain. Dán ságastallamis leat mielde Kathrine Johnsen, Thor Frette, Gudmund Sandvik, Leif Rantala ja Alf Isak Keskitalo. Doaimmaheaddjin leaba Oula Näkkäläjärvi ja Johs Kalvemo.

  • Máddin ássi sápmelaččaid identitehtas ja váikkuhanvejolašvuođain sámeservodagas sihke gávpogiid sámeservviid doaimmas ságastallet Oslo sámesearvvi ságadoalli Ragnhild Nystad, Helsset sámesearvvi ságadoalli Helvi Nuorgam-Poutasuo, Stockholmma sámesearvvi ságadoalli Lars Matto Tuolja, studeanta Inga Britt Blind Stockholmmas, girkohearrá Nilla Outakoski Loviiissas ja gávpothoavda Samuli Porsanger Raisios. Sáddejuvvon vuosttas geardde 2.6.1978.
    Doaimmaheaddji: Sulo Lemet Aikio

  • Vuorkáságain dávistat giellavahku hástalussii. Sáhka lea mánáid gielalaš bajásgeassimis. Sámi radio Ságastallamat-prográmmaráiddus ođđajagimánus 2000 áššedovdin lei oahpaheaddji Aimo Aikio. Sus lea oahpaheaddjivásáhus sierra oahppodásiin. Aimo Aikio lea guhkit áigge oahpahan Sámi allaskuvllas sámegielat oahpaheaddjistudeanttaide pedagogihkkafága ja lea čállán bajásgeassimis lisensiahtabarggu namain "Sápmelaš eallinpolitihkka". Sus leat almmustuvvan maiddái oahpahus- ja bajásgeassinsuorggi girjjit "Olbmo ovdáneapmi" jagis 2000 (Davvi Girji) ja "Olmmoš han gal birge" jagis 2010 (Čálliid Lágádus). Dán radioságastallamis doaimmaheaddjin lea Ritva Torikka. Loahpas gullat Alfreda ja Niillasa rievssatbivdofearána.

  • Oahpásmuvvat veháš Vuolle-Deanu Luosnjárgga, Veahčaka ja Gálguoikka historjái, eallimii ja dálostallamii doppe. Vuorkábáttis muitaleaddjit leaba Aslak Guttorm (Jovnna-Ásllat dahje Luosnjár-Ásllat) ja Jonas Guttorm Gálguoikka oaivvis. Gullat máidnasiid guovllu dološ olbmuid nugo Guvva-Niillasis ja Láve-Pieras ja eaŋgalslaččain geat dien guovllus maid leat ássan. Doaimmaheaddji: Niilo Aikio

  • Sápmelaš girječállit ásahedje Sámi Girječálliid Searvvi jagis 1979. Dán Miehtá Sámi -prográmmas giđđat 1979 ságastallet girječállimis ja Sámi girječálliid dilis Helssega universtehta lektor Helvi Nuorgam-Poutasuo ja girječálli Marry Ásllatnieida Somby. Doaimmaheaddji: NIls Aslak Valkeapää

Klipp

  • Kommemaainâs Postâ-Maartist.

Lyssna också