Politiikkaradio

Kaduilla liekehtii ja vaalit ovella - millainen poliittinen kaaos Espanjassa vallitsee?

  • 50 min
  • tillsvidare

Espanjassa on nähty kovia protesteja. Levottomuudet alkoivat viikko sitten kun Espanja tuomitsi Katalonian itsenäisyysliikkeen johtajia pitkiin vankeusrangaistuksiin. Yli puolimiljoonaa ihmistä on kaduilla. Viikon aikana on loukkaantunut noin 400 ihmistä, joista noin puolet on poliiseja.

Miksi Espanja on ajautunut poliittisten protestien ja väkivallan aaltoon?

Espanjan poliittista tilannetta analysoivat Suomen Madridin suurlähettiläs Tiina Jortikka-Laitinen, ulkopoliittisen instituutin tutkija Teemu Tammikko sekä Helsingin yliopiston professori Jussi Pakkasvirta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Espanjassa järjestetään marraskuussa toiset parlamenttivaalit vuoden ja neljännet parlamenttivaalit neljän vuoden sisällä. Miksi keväällä vaalit voittaneet sosialistit eivät kyenneet muodostamaan hallitusta viisi kuukautta kestäneissä hallitusneuvotteluissa?

Sändningar

  • må 21.10.2019 12.30 • Yle Puhe

Avsnitt

  • Tuhoisasta kyberiskusta on varoiteltu pitkään, mutta toistaiseksi Suomessa ei ole sellaista nähty, totesi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan.

    Millainen uhka kyberisku on Suomelle? Onko uhkaa liioiteltu, vai vähätelty? Onko vähittäinen kehitys todennäköisempi uhka kuin yksittäinen suuri isku?

    Haastateltavina puolustusvaliokunnasta Jukka Kopra (kok.) ja Atte Harjanne sekä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.). Toimittajana Linda Pelkonen.

    Kaikkosen mielestä "uudet sotakäsitteet" kuten "informaatiosota" ja "hybridisodankäynti" ovat ongelmallisia ja osittain yliampuvia. Hän toteaa Suomen turvallisuustilanteen heikentyneen.

    Kopra korostaa, että näiden uusien käsitteiden takana olevat imiöt eivät ole täysin uusia, vaan informaatiovaikuttamista on ollut aiemminkin. Harjanteen mielestä Suomessa ollaan ennen Krimin valtausta oltu liian tuudittautuneita hyvään turvallisuustilanteeseen. Niikko tuo esiin, että Suomi on jo nostanut valmiutta kyberturvallisuuden parantamiseksi.

    Niikko, Harjanne ja Kopra ovat yksimielisiä siitä, että sekä kyberturvallisuuden että perinteisen sodankäynnin uhkaan on Suomessa varauduttava vakavasti kumpaakaan aliarvioimatta.

    Suurvaltapolitiikan paluu, kauppakiistat ja propagandistinen ilmapiiri ovat muuttaneet Suomenkin toimintaympäristöä levottomammaksi.

    "Puolustusvoimat on jo muutettu koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi. Presidentti voi nykyisin kutusa joukkoja tositoimiin hyvin lyhyellä varoitusajalla. Ennen valmiutta nostettiin kalenteriin katsomalla - nykyisin sekunttikellosta", Kopra toteaa.

  • Helsingissä juutalaisen seurakunnan ulkopuolelle liimattiin Daavidin tähti -tarroja jude tekstillä. Teko ajoittuu natsien kristalliyön tapahtumien vuosipäivään ja liittyy uusnatsiliikkeeseen, jonka epäillään jatkavan hovioikeudessa kielletyn Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toimintaa. Uhkaako radikaalin äärioikeiston toiminta Suomessa sisäistä turvallisuutta?

    Onko antisemitismi Suomessa marginaali-ilmiö vai laajempi uhka?

    Tanskan viranomaiset päättivät ottaa käyttöön väliaikaiset rajatarkastukset Ruotsin vastaisella rajalla. Päätöstä perustellaan Ruotsista Tanskaan suuntautuvan rikollisuuden ehkäisyllä. Kohdistuuko vastaava järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä uhka myös Suomen rajoille?

    Miten liikennettä jatkossa verotetaan, jos ilmastopolitiikan takia raskaasti verotettujen polttoaineiden käyttö vähenee?

    Vieraana on sisäministeri ja Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Voiko naisten eläkkeitä korottaa ja mitä vaikutuksia sillä olisi jos näin tehtäisiin?

    Pääministeri Antti Rinne (sd.) esitti eduskunnan kyselytunnilla eläkevarojen käyttöä sen kompensoimiseksi, että nykyisille eläkeläisille ei ole kertynyt eläkettä vanhempainvapaan ajalta.

    Mitä se merkitsisi, jos Rinteen ehdotus toteutetaan?

    Haastateltavana Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Toimittajana Linda Pelkonen.

    Onko Suomen eläkejärjestelmä reilu? Minkälaisia korjauspaineita eläkejärjestelmässä on?

    Entinen kansanedustaja, liikemies Eero Lehti (kok.) ehdotti, että työeläkevaroista 50 prosenttia sijoitettaisiin pörssiin.

  • Jos hallitus päättää lisätä työttömille keppiä tai porkkanaa, miten voimme tietää onko kyseinen päätös hyvä vai huono? Kuinka helposti työllisyyspolitiikka lepää poliittisesti värittyneiden oletusten varassa? Missä määrin poliittiset päätökset perustuvat tutkittuun tietoon?

    Onko esimerkiksi työttömien aktiivimallin työllisyysvaikutuksia kyetty luotettavasti osoittamaan, vaikka mallilla on leikattu yli sadantuhannen työttömän työttömyysturvaa? Entä tiedämmekö kuinka suuri on ollut kiky-sopimuksen vaikutus työllisyyteen?

    Onko poliittisten päätösten vaikutuksia mahdotonta, mahdollista vai äärimmäisen vaikeaa arvioida?

    Vieraana on Helsingin yliopiston julkistalouden professori Roope Uusitalo.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Neljännet vaalit neljään vuoteen. Toiset jo tänä vuonna. Eikä vieläkään läpimurtoa poliittisen pattitilanteen avaamiseksi. Miksi vaalit eivät Espanjassa tuota ratkaisua poliittiseen hajaannukseen?

    Minkälainen hallituskoalitio Espanjan parlamenttivaalit voittaneen sosialistipuolueen ympärille olisi mahdollista muodostaa?

    Johtaako vaalitulos Katalonian tilanteen lientymiseen vai kärjistymiseen? Miten kannatustaan kasvattanut äärioikeistopuolue Vox hyötyi Katalonian kriisistä?

    Miksi kysymys Espanjan identiteetistä on tapetilla politiikassa?

    Miksi vaaleissa ei puhuttu ilmastonmuutoksesta, vaikka Espanjassa elinkeinoelämä ja maatalous kärsivät kuivuudesta?

    Espanjan parlamenttivaaleja analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko sekä lähetystöneuvos Veikko Kiljunen ulkoministeriöstä.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Gallupit heiluvat. Mitä niistä jää käteen? Miksi Perussuomalaisten gallup-suosio kasvaa? Miksi demareiden gallup-suosio laskee?

    Johtuuko SDP:n kannatuksen lasku vanhasta kunnon herravihasta ja pettymyksestä perinteisiin vallankäyttöpuolueisiin? Nojaako Perussuomalaisten gallup-suosio kulttuuristen ristiriitojen lietsomiseen?

    Onko puolueiden nykyinen kannatuskehitys merkki poliittisen kentän polarisoitumisesta, sirpaloitumisesta vai jopa pirstaloitumisesta?

    Miksi kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) vanhasta kirjoituksesta käynnistettiin esitutkinta? Voiko menneitä kirjoituksia tulkita nykyajan ihanteista käsin?

    Mikä on päivän politiikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

  • Terveysjätti Mehiläinen ilmoitti tiistaina ostavansa Pihlajalinnan. Jos tämä kauppa toteutuu, Mehiläisestä tulee Suomen ja Pohjoismaiden suurin yksityinen terveysalan yritys.

    Mitä se merkitsee? Merkitseekö kauppa kilpailun vähenemistä, kuten perhe ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) arvioi?

    Haastateltavana sosiaalipolitiikan yliopistolehtori Johannes Kananen Helsingin yliopistosta ja uudistumiskykyjohtoaja Antti Kivelä Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta Sitrasta. Toimittajana Linda Pelkonen.

    Kauppa menee nyt Kilpailu- ja kuluttajaviraston käsiteltäväksi. Kananen arvioi, että Mehiläisen ja Pihlajalinnan yhdistyminen ei todennäköisesti toteudu sellaisenaan.

    Mikä rooli yksityisillä terveysalan yrityksillä Suomessa on, ja mikä sen pitäisi olla? Miten hyvä hoito ja yhteiskunnan etu yhdistyvät voitontavoitteluun?

    Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on sorvaamassa sote-uudistusta. Kanasen mielestä nyt olisi tärkeää kiinnittää huomio voiton ja tehokkuuden tavoittelun sijaan palveluiden laatuun. Hän kritisoi myös ideologista keskustelua siitä, että yksityiset palveluntuottajat olisivat tehokkaampia kuin julkiset.

    Kivelän mielestä Suomen terveysjärjestelmän ongelmat ovat terveyseroissa ja kunnat on laitettu liian ahtaalle.

    "Kunnat eivät enää pysty hoitamaan vastuutaan, koska markkina on muuttunut niin paljon", Kivelä toteaa.

  • Vapaa ja rajoittamaton puheoikeus, vakaa ja arvokas käytös, pidättäytyminen vain ja ainoastaan oikeudessa ja totuudessa. Nämä ja monet muut kirjoitetut tai kirjoittamattomat säännöt ja tavat hallitsevat eduskuntaa ja siellä politikoivia kansanedustajia. Minkälaisia ovat lukuisat säännöt ja tavat, jotka ohjaavat eduskuntaa?

    Miksi eduskunnan päivittäinen poliittinen elämä koostuu suoranaisesta sääntöviidakosta ja omintakeisesta parlamentaarisesta kulttuurista?

    Miksi eduskunnan riippumattomuus ja mahdollisuus itsesäätelyyn ovat tärkeitä periaatteita vapaan poliittisen järjestelmän ja kansanvallan toteutumisen kannalta?

    Miksi poliittisen toiminnan oikeudellinen ohjaus, politiikan oikeudellistuminen, on uhka kansanvallalle?

    Vieraana on eduskunnan johtava tietoasiantuntija Timo Turja.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Chilessä on Etelä-Amerikan suurimmat tuloerot. Vaikka Chilen talous on kasvanut, vain pieni osa väeöstöstä on päässyt nauttimaan kasvun hedelmistä.

    Studiossa diplomaatti Tapani Brotherus ja puhelimessa Chilestä tutkija Auli Leskinen. Toimittajana Linda Pelkonen.

    Brotherus toimi Suomen suurlähetystössä väliaikaisena asiainhoitajana vuonna 1973 kun maassa tapahtui väkivaltainen vallankkaappaus, ja Augusto Pinochet joukkoineen syrjäytti presidentti Salvador Allenden.

    Pinochet otti neuvoja Chicagon koulukuntaan kuuluvalta Milton Friedmanilta. Chilessä yksityistettiin Pinochetin johdolla terveydenhuolto, eläkejärjestelmä ja koulutusta kovalla kädellä.

    Leskisen mukaan Pinochetin perintö näkyy Chilessä nykyäänkin, koska Pinochetin jälkeiset hallitukset eivät ole pystyneet tekemään kaivattuja muutoksia yhteiskunnassa.

    "Tämä Chilen uusliberalistinen talousmalli on aivan sama, jonka Pinochet tänne istutti," Leskinen toteaa.

    "Pinochetin haamut taitavat leijailla Chilen yllä, mutta täyttä alibia se ei anna Chilen parlamentille kuitenkaan", Brotherus arvioi.

  • Suomalaiset ovat velkaantuneet huimaa vauhtia. Kotitalouksien velkaantumisaste on jo 129 prosenttia käytettävissä olevista bruttotuloista. Ovatko velkaantumisen riskit kasvaneet liian suuriksi? Pitäisikö suomalaisten velkaantumista rajoittaa? Jäävätkö suomalaiset korkojen noustessa tuuliajolle, jos nykymenoa ei muuteta?

    Vai vieläkö entiset talousteoriat velasta pätevät nollakoron aikoina? Tiedämmekö miksi korot ovat painuneet vuosikymmeniä lähes yhtäjakoisesti kohti nykyisiä nollakorkoja? Tiedämmekö miten talous nollakorkomaailmassa toimii? Miksi raha ohjautuu asuntomarkkinoihin eikä yritysten tuottaviin investointeihin? Toimivatko vanhat talousteoriat nykyoloissa?

    Vieraana on valtiovarainministeriön ylijohtaja Leena Mörttinen, jonka vetämä työryhmä esittää kattoa suomalaisten kotitalouksien kaikkien luottojen ylärajaksi.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Millä tavoin Venäjä pyrkii vaikuttamaan ihmisiin sosiaalisen median kautta?

    Haastateltavana Putinin trollit -kirjan kirjoittaja Jessikka Aro. Toimittajana Linda Pelkonen.

    Kirjassa Aro kertoo millaisia informaatiovaikuttamisen kampanjoita Venäjä on tehnyt ympäri maailmaa. Politiikkaradiossa käydään esimerkinomaisesti läpi Liettuassa ja Yhdysvalloissa tapahtuneita sosiaalisen median lokakampanjoita, kuten diblomaatti Renatas Jushkan joutuminen lokakampanjan kohteeksi ja toimittaja Liz Wahlin dramaattisesta irtisanoutumisesta suorassa lähetyksessä.

    Onko Venäjä pyrkinyt RT:n kautta heikentämään Yhdysvaltoja ja Eurooppaa?

    Jessikka Aro on haastatellut kirjana lukuisan määrän ihmisiä ja kerännyt tietoa Venäjän trollien tavoista vaikuttaa.

    Aron mielestä olisi hyvä, että trollitehtaista alettaisiin puhua rikostehtaina. Hän myös pohtii Politiikkaradiossa keinoja trollaamisen ja informaatiovaikuttamisen suitsimiseksi. Suomessa pitäisi hänen mielestään tiukantaa lainsäädäntöä.

    Aro kertoo kirjassaan, miten myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja poliitikot Laura Huhtasaari sekä Eduskunnan varapuhemies Juho Eerola ovat osallistuneet trollien ja valemediasivuston aloittamaan lokakampanjaan vähättelemällä julkisesti Aron saamia kärsimyskorvauksia.

  • Mikä brittien poliittisessa historiassa ja kansallisessa identiteetissä selittää brexitin? Miksi brexit-kansanäänestys päättyi EU-jäsenyyden vastustajien voittoon ja konservatiivipääministeri David Cameronin eroon? Ja miksi David Cameron ylipäätään lupasi koko äänestyksen, vaikkei edes kannattanut koko eroa?

    Mitkä poliittiset käänteet selittävät, miksi entisaikojen maailmanmahti kipuilee EU-eron partaalla keskellä kansakuntaa jakavaa eroprosessia?

    Onko EU Iso-Britanniassa vain symboli maan poliittiselle jakautumiselle?

    Vieraana on Blairista brexitiin -kirjan tekijä, Iso-Britannian politiikan tutkija Markus Kantola Turun yliopistosta.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

Klipp

  • Jessikka Aro kertoo, kuinka liettualainen diplomaatti Renatas Jushka joutui usean lokakampanjan kohteeksi. Vuonna 2009 hänen valehdeltiin yrittäneen viedä tammia Afganistaniin ja vuonna 2013 hänen puheluitaan kuunneltiin ja julkaistiin YouTubessa vääristeltyinä. Lopulta vuonna 2014 Liettuan turvallisuusministeriön raportissa nimettiin tekijä Jushkan lokakampanjalle: Venäjän tiedustelupalvelut.

    Haastateltavana Putinin trollit -kirjan kirjoittaja Jessikka Aro. Toimittajana Linda Pelkonen.

    Kuva: Ritchie B. Tongo / EPA

  • Politiikkaradiossa pohdittiin, mikä brittien poliittisessa historiassa ja kansallisessa identiteetissä selittää brexitin. Haastateltavana Blairista brexitiin -kirjan tekijä, Iso-Britannian politiikan tutkija Markus Kantola Turun yliopistosta.. Toimittajana Tapio Pajunen.
    Kuva: Manuel Lorenzo / AOP

  • Iso-Britannian parlamentin alahuoneen brexit-istunnoista on tullut monen suomalaisen viihdettä. Onhan kielenkäyttö ja puhekulttuuri brittiparlamentissa hyvinkin kiinnostavaa verrattuna esimerkiksi kotoisen eduskunnan täysistuntoihin.

    Syyllistytäänkö brittiparlamentissa vihapuheeseen, kun poliittinen keskustelu on niin kiihkeää? Vai muistetaanko alahuoneessa ihmisyys, vaikka poliittisesti vastapuolia oltaisiinkin?

    Politiikkaradion Puheet päreiksi -ohjelmassa Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksi.

  • EU ja Britannia ovat päässeet sopuun Britannian EU-eron yksityiskohdista. Pohjois-Irlanti säilyy nimellisesti osana Yhdistyneiden kuningaskuntien tullialuetta. Pohjois-Irlannille jää oikeus päättää itse järjestelyn jatkosta. Sopimus vaatii vielä Britannian parlamentin hyväksyntää lauantaina. Oppositio vastustaa sitä, kuten myös hallituksen tukipuolue DUP.

    Politiikkaradiossa päästiin tuoreeltaan analysoimaan brexitin uusia käänteitä. Tapio Pajusen kanssa analysoimassa ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa tutkimuksen keskuksesta.

  • Kansantaloustieteen professori Matti Tuomala kritisoi ehdotuksia työttömyysturvan porrastamisesta. Hän kertoo Politiikkaradiossa, että Valtiovarainministeriön ekonomistit ovat "tulkinneet tutkimuskirjallisuutta valikoivasti". Tuomalan mukaan uusi tutkimus osoittaa, että valtiovarainministeriön virkamiesten ehdottama työttömyysturvan porrastus ei ole hyvä malli.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Syyria siirtää joukkojaan pohjoiseen vastatakseen Turkin hyökkäykseen kurdialueelle. Kurdien edustajien mukaan Syyria ja kurdien johtamat SDF-joukot ovat päässeet sopimukseen syyrialaisten joukkojen sijoittelusta lähelle Turkin rajaa.

    Politiikkaradiossa tilannetta analysoivat Lähi-Idän asiantuntija Mikko Patokallio CMI:stä ja vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Suomen historian ensimmäinen hallituksen oma viestintästrategia on julkaistu. Pohjaavatko kaikki lausunnot politiikassa johonkin tietoisesti valittuun strategiaan? Onko politiikassa yleinen tiedon ja faktan manipulointi, jopa suoranainen valehtelu, jokin tarkkaan harkitun strategian toteuttamista?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia Politiikkaradion Puheet päreiksi -ohjelmassa.

  • Noin 45 prosenttia Suomen päättäjistä kohtaa vihapuhetta. Millainen uhka tämä on demokratialle? Mitä vihapuheelle voidaan tehdä? Pitäisikö lakia muuttaa? Politiikkaradiossa haastattelussa tutkija Heidi Kosonen ja Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Eduskunnassa käsitellään ensi vuoden budjettia, josta hallitus on antanut nyt oman esityksensä. Opposition kritiikin kärki on osunut työllisyyden ja talouden hoitamiseen.

    Politiikkaradion budjettikeskustelussa ovat Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri, SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen sekä Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

    Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

  • Komissaariehdokas Jutta Urpilainen (sd.) oli Euroopan parlamentin tentattavana. Hän puhui kuulemisessa erityisesti tyttöjen ja naisten oikeuksien sekä seksuaaliterveyden puolesta. EU-parlamentissa Urpilaisen nostamat arvot eivät ole kaikkien jakamia, sillä EU:ssa lobbaa Agenda Europe -järjestö ehkäisyn saatavuutta ja avioero-oikeutta vastaan ja Anti Choice -järjestö aborttia vastaan.

    - On kovin vaarallista ja harhaanjohtavaa kuvitella, että edistys on saavutettu etu josta ei tulla takaisinpäin, EU-virkamies Pekka Nurminen sanoo Politiikkaradiossa.

    Hän kertoo, että jakolinjat naisten oikeuksien suhteen ovat EU:ssa jyrkentyneet.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

    Kuva: Kenzo Tribouillard / AFP / Lehtikuva

  • Pääministeri Antti Rinne oli Politiikkaradiossa vieraana.

    Hän kommentoi Iso-Britannian pääministerin Boris Johnsonin viimeistä brexit-ehdotusta, onko ehdotus hyväksyttävissä?

    Rinne myös totesi Politiikkaradion haastattelussa, että "brexitissä saatetaan tarvita jossain vaiheessa tahoa, joka hakee neuvotteluosapuolien ulkopuolelta ratkaisua. Se saattaa olla vielä puheenjohtajamaan rooli tässä syksyn aikana.”

    Toimittajana Tapio Pajunen.

  • Pääministeri Antti Rinne vieraili Yle Puheen Politiikkaradiossa. Puheissa oli mm. hallituksen työllisyyspolitiikka. Rinne toteaa, että palkkatuki ja työvoimapalvelut tulevat olemaan Suomessakin nykyistä tärkeämpi väline ihmisten työllistämisessä.

    Toimittajana Tapio Pajunen.

Lyssna också