Yle Uudizet karjalakse

Poštan zabastoukku loppih kolmanpiän, da nenga sit rastavantyöndämizet rahvas suajah aijoin aijal, sanou Poštu.

  • 4 min
  • tillsvidare

29.11.2019. Yle uudizii karjalakse. Terveh teile! Olen Hiloin Natoi

Kai Poštan palvelut terväh suadih järilleh käyttöh, da zabastoukan aigua kerdynyzii työndämizii kerras ruvettih käzittelemäh. Arvivon mugah zabastoukan täh hätkestynnyöt kirjazet, kartit da posilkat tullah suajile hos kui, ga enne Rastavua. Poštukiistan ozapuolet kolmanpiän piästih sobuh Poštan ruadoehtosobimukses, da zabastoukat loppiettihes. 700:ua (seičendysadua) posilkoinlajittelijua koskijas kiistas piästih siirdämäl heijät Paltan piirih.

Kinkunpastorazvua myös kerätäh taldeheh tänä Rastavangi.
Razvankerävöčökkehet avatah enne Rastavua K-syömislaukoin yhtevyös, Neste-azemil da erähien kundien jätehyhtivölöin kerävökohtis. Pastorazvua kerätäh pakkaskuun 7. (seiččemendeh) päivässäh.
Pastorazvu pidäy viijä kerävöčökkeheh kartonvakas, ezimerkikse maidovakas. Razvas luajitah uvvistujua diizelii Nestien jalostuslaitoksel Porvoos. Yhtes razvukilos suavul diizelimiäräl ajat läs kolmie kilometrii.

Pajtim Statovci voitti iččeh tevoksel Bolla kaunehkirjalližuon Finlandia-palkindon.
Valličendan luadinuoh Yleisradivon toimitusjohtajah Merja Ylä-Anttilah syväh vaikutti kniigan čoma kieli. Bolla on Statovcin kolmas romuanu. Finlandia-voitto korrondau nuoren kirjuttajan lykyllizen starinan. Omassah enzimäzel romuanal Kissani Jugoslavia  häi voitti Helsingin Sanomien alguajale kirjuttajale annettavan palkindon. 29 (kaksikymmen yheksä)-vuodine Pajtim Statovci on nuorin kaunehkirjalližuon Finlandia-palkindon voittai.

Fil’moin da tv-sarjoin zakonatoi kačondu on roinnuh ylehizekse Suomes, sanou Luadijanoigevuon tiijoitus- da valvondukeskus.
Yhtistyksen mugah läs 400 000 (nelliäsadua tuhattu) suomelastu kaččou fil’moi libo tv-sarjoi zakonattoman ladavuksen libo kohtinazen toiston kauti kuuluguh.
Pohjazien mualoin lujembat piruatat lövvytäh viegi Ruočis, kus joga viijes luadiu nenga. Danies da Norvegies miäry on kui Suomesgi joga kymmenenden kohtas.

Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhtistys on pidänyh omassah enzimäzen perustandukerähmön Turrus suovattan 16. (kuvvestostu) kylmykuudu. Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša on evunvalvondu- da kul’tuurujärjestö, kuduan tarkoituksennu on eistiä edehpäi, kehittiä da nostua nägövih karjalan kieldy da karjalastu kul’tuurua, tugie karjalazien nuorien kieli- da kul’tuuruidentitiettua, kielen elvytysruaduo da eistiä edehpäi kielellisty yhtenverdažuttu Suomes. Yhtistys organizuiččou monipuolistu kul’tuururuandua nuorižoh niškoi, ottau ozua yhteskunnallizeh paginah, luadiu tiijoittamistu da on yhtesruavos muijien yhtehsyndyjien järjestölöinke da organizacielonke.

Lietsu-hotelli avuau omat veriät da ukset Jovensuun keskilinnas iččenäžyspäivänny.
Hotellih niškoi on kohendettu tilat vahnah Poštutaloih Randukavul. Lietsus löydyy 31 (kolmekymmen yksi) pertii keitändypertilöinke. Hotellis on nägövis karjalažuttu. Äijil hotellipertilöil on karjalankielizet nimet, ezim. Lujat karjalazet, Linduine, Sildazet da Ruokittu perti. Joga nimen tagan on migi oma starin.

Sändningar

  • fr 29.11.2019 18.15 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Dielos tiijustettih Nuorižotutkimusseuran täl nedälil jullatus kirjutuskogomuksespäi. Yle Sportu saneli nedäi tagaperin muvvostelmuluistelutreeneran vuozii jatkunuos pahas ičenviendäs. Treeneru on työtty ruavospäi. Azientundijoin mugah lapsien da nuorien suadu paha kohtavundu on puaksuh sportas da sportuhimoruadolois vastahtulii dielo. Sportas on sežo mostu kohtua, kudamien täh paha kohtavundu ei tule ilmi.

    Taksizakonah uskaldetah ruttoloi muutoksii tiijustettuloin pahoin kohtien täh. Taksireguliiruičendan vällendämisty pietäh vijannu sih, gu taksimatkat ollah kallistuttu da klijentoin turvalližuon tundo on heikennyh. Nygöi halličus varustau zakonanmuutostu, kudaman vuoh luajittas selgiembäkse hinnoittelendua da parandettas suadavuttu. Zakonanmuutos opitah suaja vuvven peräs.

    Pienien lapsien vahnembat ollah parembas mieles omas elokses da suavutuksis, migu
    muut yhtenigähizet aiguhizet. Tämä tiijustettih THL:n suures rahvahalistotutkimukses. Pienien lapsien vahnembis läs 90 (yheksiäkymmendy) prosentua pidäy omua eloksenluaduu hyvänny libo ylen hyvänny. Ližäkse hyö eletäh tervehellizembäh luaduh. Pienien lapsien vahnembien da toizien yhtenigähizien mieles talovehellizeh tilandeheh näh ei olluh eruo.

    Rygimine voibi ollah perindölline dielo. Päivännouzu-Suomen yliopistos luajittu tutkimus ozuttau, gu lyhytaigaine ryvindy on ylellizembi niilöil ristikanzoil, kudamien suvus on olluh kodvan kestänytty rygimisty. Perimän täh voit rygie hätkem ezimerkikse hengitysinfekcielöin jälles. Tutkimukseh otti
    ozua läs 4 000 (nelliätuhattu) hengie.

    Käzidengoin käyttö on pienennyh äijälgi jälgimäzen kymmenen vuvven aigua. Vaigu joga kymmenes suomelaine käyttäy käzidengua. Miärän vähenendy on olluh ylen suuri, sendäh gu vie viizi vuottu tagaperin nenga joga viijes libo kuvves suomelaine maksoi käzidengoil. Suomen Bankan statistiekan mugah käzidengua käytetäh puaksum muidu kohtii syömislaukois da koufeičuppuzis.

    Suomelazile yrityksile pidäy ottua ilmastonmuutoksen vaikutukset vagavah, tahtotanneh
    net lykystyö omas ruavos iellehgi. Nenga arvivoi Eloikeinoeloksen keskusliitto. EK:n vereksen raportan mugah ilmastonmuutos vaikuttau enne kaikkie suomelazih tevolližusyrityksih. Ezimerkikse
    ulgomualpäi tuodavat ruohkuainehet voijah kallistuo äijäl da niilöin ostandu roih
    vaigiembakse.

    Lauhkei talvi vaigevuttau saimuann’orpan pezindiä. Ylen varavonalaine n’orpu suau poigazii tuhukuun lopul lumikivospezäh. Huolevuttau se, gu poigazien kuolendumiäry nouzou, suadaneh emän’orpat omassah poigazet avvonazele jiäle. Saimuann’orpile tahtotah luadie abukivoksii mahton mugah. Aijembinnu vuozinnu abukivoksis on olluh hyödyy n’orpan vardoičukses.

    Pakkaskun lämbörekordua nähtih täl nedälil muan erähis kohtis. Ezimerkikse Rauduvuaral Ylä-Luostas olijal Ilmutiijon laitoksen miärävysazemal nähtih tossargen huondeksel 5,2 (viizi pilku kaksi) astehtu lämmiä. Se on miärävysazeman pakkaskuun lämbörekordu. Poikkevuksellizen lämmän ilman vijannu on päivänlaskučuraspäi tulluh föhn-tuuli.

  • Liiniestörestoranois syömisty jiäy lykättäväkse enäm, nenga sanou Luonnonvarakeskuksen tutkimus.
    Enäm lykättäviä syömisty on enne kaikkie niilöis restoranois, kudamis joga päiviä tarittavannu on äijy eriluadustu syömisty. Läs kymmenesvuitti liiniestörestoranoin varustettulois syömizis jiäy lykättäväkse. Piäl 60 (kuvvenkymmenen) miljonan kilon syömisty lykätäh syöndykohtis joga vuottu, tämä tiijustettih tutkimukses.
    Luken mugah restoranoin ruadajile puaksuh on jygei arvata ennepäi, äijygo syömisty pidäy varustua. Nenga sit varakse valmistetah libo tilatah enäm syömisty, gu net ei loppevuttas keskel päiviä.

    Parluamentan perustuszakonkomissii kyzyy ulgoaziiministerstval ližäsellitysty al-Holan luagerin suomelazien kodivuttamistu koskijoin dieloloin kačondas.
    Komissien paginanvedäjän Johanna Ojala-Niemelän mugah ulgoaziiministran Pekka Haaviston da konsulupiälikön Pasi Tuomizen piätökses on risturiidahistu kohtua. Täl nedälil perustuszakonkomissii kuundeli mollembii. Heijän sellitykset peitetäh dielon kačondan aijakse.
    Harvinazen kačondan aigua sellitetäh, ollougo Haavisto ruadanuh zakonan mugah al-Holan suomelazien kodivuttamistu koskijas dielos. Tuominen on julgi moittinuh Haavistuo painostandas.

    Harvu suomelaine kompensiiruiččou hiilidioksidupiästölöi.
    Matkujarmankan tutkimuksen mugah nenga luadiu joga kymmenes vastannuzis. Yhtelläh suomelazet äijiä enäm duumaijah vastuolližuoh näh matkupiätöksii luadijes. Läs puolele vastuajis paikallizen kul’tuuran säilyttämine on tärgevin vastuolližuoh yhtyi kritierii.

    Pakkaskuu erähis paikois on olluh kai 10 (kymmendy) astehtu tavanmugastu lämmembi, nenga sanou Ilmutiijon laitos.
    Suurin poikkevumu keskiarvos on Pohjas-Pohjanmual da Kainuus. Ilmu jatkuu iellehgi ylen lauhkiennu, da nygöi voit vuottua paikkukundukohtazii miärävyshistourien korgiembii pakkaskuun lämbötiloi. Lumiraja menöy Pohjas-Karjalaspäi Meri-Lappih.

    Suuret gruuzumašinat ollah roittu ylehizikse Suomes.
    Liikendeh- da viestindyvirraston Traficoman arvivon mugah tavanmugastu pitkembiä gruuzumašinua nygöi ajau Suomen dorogoi myöte kolmienesadua. Suurdu gruuzumašinua on terväh tulluh enimite pitkän matkan gruuzuliinielöile. Ajonevvoyhtistelmien suurin luvalline piduhus kazvoi vuozi tagaperin 34:ssäh (kolmehkymmeneh nelläh) da puoleh metrih sah. Suurii gruuzumašinoi toven sait käyttiä poikkevusluval jo vuvves 2013 (kaksituhattu kolmetostu).

    Suvi-Lapin Simos talven aigua ollah nähty kummallistu linduloi koskijua dieluo.
    Tahnuoh piässyöt tijazet ollah n’okittu lehmien udarehii ihan ruanoissah nenga, ga lehmät pidi kai iškie roinnuzien taudiloin täh.
    Täs dielos on enzimäzenny sanelluh Maaseudun Tulevaisuus. Lehten mugah Simos tietäh kolme mostu tapahtustu.

  • Ylen luajitetus kyzelys 70 (seiččiekymmen) prosentua suomelazis kannattau kaikile
    yhtehisty opastunduainehtu, kuduas kačeltas muailman eri uskondoloi opastujan omassah
    uskondos rippumattah.
    Tämä ajatus on suannuh enäm kannatustu al 34-(kolmenkymmenen nellän)-vuodehizil, ga
    vahnembiengi joukos suuri vuitti kannattau yhtehisty uskondoloin opastandua.
    Kyzelyh vastai talvikuun algupuoliškol nenga tuhat suomelastu.

    Pakkaskuu on hätken voimattominnu olijoile talovehellizesti jygei aigu.
    Rohtoloin da hoidoloin omavastuot nol’atahes, mi voibi tarkoittua kai puolentostu
    tuhanden euron čottua, konzu maksokatto tavoitetah. Hätken voimattominnu olijat
    puaksuh kuulutah pienitulohizih, mindäh äijät heis kieldävytäh erähis hoidolois. Jygei
    alguvuozi nägyy sežo konfiskuičuksien liženemizenny.

    Suuret supermarketat ollah suadu hyödyy enimite laukoin avvoiolenduaijan vällendämizes.
    Päivittäistavarakauppa-yhtistyksen statistiekas tiijustettih, gu suurien piäl tuhanden
    kvadrattumetrin supermarketoin myöndy on kazvanuh läs viijesvuitil vuvven 2015
    (kaksituhattu viizitostu) tazos.
    Kazvanduvauhti on olluh kaksinkerdaine kaikkeh päivittäistavarlaukkah verraten. Sen sijah
    pienembien, al 400 (nellänsuan) kvadrattumetrin laukoin yhtehčotaittu myöndy on
    pienennyh. Enäm muidu myöndy on pienennyh al suan kvadrattumetrin laukois.
    Laukoin avvoiolenduaijat vällendettih vuvven 2016 (kaksituhattu kuuzitostu) allus. Muutos
    vaikutti enne kaikkie suurembih laukkoih, kudamien avvoiolendu aijemba oli olluh
    rajoitettu ehty- da yöaigah sego pruazniekkoin.

    Yksin eläjil mielen hyvinvoindu on alembazel tazol, migu moizil ristikanzoil, kuduat ei eletä
    yksin.
    Tervehyön da hyvinvoindan laitoksen nygözen tutkimuksen enzimäzien tuloksien mugah
    net, kel on vaigu vähäine socialistu tugie, voijah pahem niilöi, kudamil sidä on äijy. Aktiivine
    ozanotandu yhtistys- da järjestöruandah tugou yksin eläjien mielen hyvinvoindua.
    Mennyt kuul THL julgai kirjutuksen, kudai pohjavuu Lapis vuvvennu 2012 (kaksituhattu
    kaksitostu) luajittuh mielentervehyskyzelyh. Sih vastai enäm 2 700 (kahtutuhattu
    seičendysadua) Lapis eläjiä suomelastu.

    Kiindehistövälittäjät vuotetah, gu uuzi vuozikymmen algas hyvin.
    Suomen kiindehistövälittäjien markinoinennustehes nelli viijesvuittii välittäjis vuottau, gu
    kyzyndy fatieroinkaupas kazvas libo pyzys endizelleh kaikes muas.
    Suurembua fatieroinmyöndän kazvandua vuotetah Turrun, Tamberen da Helsingin
    vaikutusalovehel. Liideh-Suomen,Keski-Suomen sego Pohjas-Suomen tilandeh vikse pyzys
    vähimyölleh endizelleh.
    Vähäzel pienetä fatieroinkauppu voibi Päivännouzu-Suomes sego loitton
    alovehkeskučoispäi sijaiččijois kunnis.

    Täl nedälil Lapis Sodankyläs lundu on olluh enäm, migu konzutahto enne
    miärävyshistourien aigua.
    Sodankylän Tähtelän observatouries on miärätty lumen syvytty jo piäl suan vuvven.
    Tossargen huondeksel virralline miärävystulos oli 74 (seiččiekymmen nelli) santimetrii. Täl
    aigua vuottu Sodankylän ymbäristös tavan mugah lundu on pannuh keskimiärin 40
    (nellikymmen) santimetrii.

  • THL:n mugah suomelazet istutah tavallizinny argipäivinny 7:s (seiččemes) 8:h (kaheksah) čuassussah.
    Kundoliikundu on mieldy myöte läs joga kolmasvuitile miehis da nelläsvuitile naizis. Enne kaikkie nuoret aiguhizet suvaijah siännöllisty kundoliikundua.
    Vähem muidu suvaijah liikundua piäl 80 (kaheksakymmen)-vuodizet.
    Suomelazen jogapäiväzen eloksen liikundumuodoloih kuulutah ezimerkikse kävelendy, pertilöin ruokkimine sego piha- da saduruavot.

    Ulgoaziiministru Pekka Haavisto sai kolmanpiän parluamentan luottamuksen al-Hol-välikyzymys-iänestykses. Haaviston luottamuksen puoles iänesti 110 (sada kymmene) da sidä vastah 79 (seiččiekymmen yheksä) kanzanevustajua.
    Mennyt nedälil kai oppoziciipuolovehet annettih halličuksele yhtehizen välikyzymyksen, kudai yhtyi ulgoaziiministran Haaviston ruandah da suomelazien kodivuttamizeh al-Holan luagerispäi Siiries.

    Ulgomualastagalazet luotetah kandusuomelazih enäm, migu omassah muaspäi lähtözin olijoih ristikanzoih.
    Viijes tutkitus kielijoukos vaigu somalinkielizet luotettih enäm somalinkielizih, migu kandusuomelazih, mi voibi pohjavuo kiindieh yhtevyönpidokul’tuurah.
    Paiči muudu oigevusministerstvan da piälinnan alovehen kundien finansiiruittavan tutkimuksen mugah ulgomualastagalazien luottamus on Suomes luja sežo policieh, oigevuslaitokseh sego škola- da tervehyönhuoldosistiemah.
    Pozitiivine kohtavundu suomelazeh poliitiekkah vaihteleh kielijoukkoloin mugah. Anglienkielizet kiitetäh enimite poliitiekan aigahsuandoi, da somalinkielizet kohtavutah niilöih kriittizembäh luaduh.

    Ruavottoman korgevin tutkindo on puaksum ammatilline perustutkindo, nenga sanou statistiekkukeskus.
    Ruavottomis kahtel viijes jälgimäine korgevin tutkindo on toizen astehen ammatilline perustutkindo.
    Ruavottomua on tävvet 250 000 (kaksisadua viizikymmen tuhattu). Läs nelläsvuitil heis ei ole perusastehen jälgelästy tutkinduo.

    Suomen ekzoplanietan da sen emätiähten nimet ollah Hiisi da Horna.
    Enäm 110 (sadua kymmendy) ozanottajua muadu sai jogahine panna nimen yhtele planietale da sen emätiähtele.
    Suomes pietyn iänestyksen voitti baltiekkumeren-suomelazen mifolougien pyhiä kohtua kuvuaju Hiisi. Horna omas puoles tarkoittau manalua libo tostu ilmua.
    Kaikkiedah Suomes annettih enäm 2 000 (kahtutuhattu) nimenehoitustu da iändy oli piäl 4000 (nelläntuhanden). Joga muas rahvas voidih iänestiä voittajan joukkoh puuttunuzis parahis ehoitettulois parembazen.

    Miäččyliitto on suannuh 10 000 (kymmenentuhanden) euron štruafut faniloin čoivahtamizes kentäle Huuhkajien EM-karzindukižan jälles kylmykuul.
    Euroupan jalgumiäččyliitto Uefa andoi štruafun, sendäh gu rahvas piästih juoksemah kentäle sen jälles, konzu Suomen jalgumiäččyjoukkoveh oli varmistannuh omassah EM-kižapaikan Helsingis kižatus ottelus.
    Miäččyliiton paginavedäjän Ari Lahten mugah nakazaanies vuotettih piendy, sendäh gu kentäl ei roinnuh nimittumua vägivaldažuttu.

    Sanommo vie lopukse, gu Yle uudizet karjalakse ollah rastavanlomal kaksi nedälii, da tuliet uudizet kuulutah 10. (kymmenes) pakkaskuudu. Rauhažua Rastavua da hyviä Uuttu vuottu kaikile!

  • Tossargen parluamentu iänesti SDP:n Sanna Marinan uvvekse piäministrakse. Marin on muailman nuorin vallas olii piäministru. Antti Rindien halličus ehtii olla vallas vaigu kuuzi kuudu.

    Uuzi halličus roih samazis puolovehis, kui iellinegi.
    Muutostu on ministroin portfeliloin juandas. Keskustan Katri Kulmuni da Mika Lintilä vaihtetah portfelit. Kulmunis roih valdivovaroinministru da Lintiläs eloikeinoministru. SDP sežo kierrättäy omii ministroi. Sanna Marinan roites piäministrakse Timo Harakka siirdyy liikendeh- da viestindyministrakse, Tuula Haatainen ruadoministrakse da Sirpa Paatero tulou järilleh kunduministrakse. Endine piäministru Antti Rinne omas puoles siirdyy parluamentan varapaginanjohtajakse.

    Viendyaloin zabastoukat algunedälis azetettih zavodoi da kaivoksii Suomen eri čuril.
    Ezmässargen alganuh zabastoukku kesti kolme paiviä, da sih oli ottanuh ozua kai 100 000 (sadatuhattu) ruadajua. Tehnolougiitevolližuon arvivon mugah zabastoukan menetykset ollah sadoi miljonoi euroloi. Tehnolougiitevolližus da Tevolližusliitto ruvetah sovittelemah palkukiistah näh vie tuliel nedälil.

    Suomes on läs 60 (kuuttukymmedy) paikkukundua, kus hädäsignualutehtävän suannuttu policiipatrulii toiči vuotetah hätkem 40 (nelliäkymmendy) minuuttua.
    Policien raportas tiijustettih, gu Päivännouzu-Lapis Savukoskel policien tulendu kohtale kiirehellizes hädäsignualutehtäväs kesti keskimiärin 71 (seiččiekymmen yksi) minuuttua. Helsingis aigu oli viizi minuuttua. Palveluloin parandamizeh harvah elätettylöil alovehil pidäs suaja läs 800 (kaheksuasadua) uuttu policiimiesty.

    Suomelazien nuorien jogapäiväine tabakoičendu on vähennyh iellehgi.
    THL:n mugah brihois seiččie da neidizis kuuzi prosentua tabakoiččou joga päiviä. Kymmene vuottu tagaperin tabakoiččijoin nuorien vuitit oldih kolmie kerdua suurembat. Toizielpäi aiguhizien tabakoičendan vähenenime on azetunnuh. Sähkösigarietoin käyttö on pyzynyh pienenny kui nuorien, mugai aiguhizien keskes.

    Kazvituottehien tuondah roih nedälinvaihtos uuttu rajoitustu.
    Suovattan voimah astujan zakonan mugah matkuniekku ei voi tuvva EU:n ulgopuolelpäi ni yhty juablokkua ilmai kazvintervehystovestustu. Vereksien muarjoin da fruktoin ližäkse tovestus pidäy olla paiči muudu taimenih, padakazviloih da siemenih niškoi. Zakonan vuoh opitah estiä kazvinhävittäjien lajiloin leviemisty.

    Buolumehun juondu alendau nossuttu verenpainehtu da parandau verisuonien ruandua, nenga sanou Helsingin yliopistos luajittu väitöstutkimus.
    Lievy buolumehu äijäl alendi jo nossuttu verenpainehtu. Buolumehu sežo esti pieneh tulehtukseh yhtyjien geenoin ilmendymisty valdusuones. Liečehoiduo ei sua kogonah vaihtua buolumehuh, ga se on hyvä ližä sih.

    Tverinkarjalan tutkimukseh näh on paistu täl nedälil Päivännouzu-Suomen yliopistos.
    Ruadamas on Suomen Akademien tutkimusprojektu KATVE, kudaman hantuzis verdaillah tverinkarjalua Suomen rajakarjalazih murdehih. Nämmä kielimuvvot pohjavutah yhtehizeh muinaskarjalah. Piätteniččän tutkimusprojektu pidi yliopistos seminuaran, kuduas saneltih ezimerkikse karjalazien kodielättilöin erisnimis sego lehtitekstois käytettävis karjalazis uuzis sanois luajittuh tutkimukseh näh.

  • Antti Rinne sanoi, gu lähtöpiätös rodih halličuspuolovehen keskustan ebäluottamuksen täh. Rinne jatkau ruadua omassah puolovehen paginanvedäjänny tulien kezän puolovehkerähmössäh. SDP:lpäi piäministran sijah pyrritähes puolovehen varapaginanvedäi, liikendeh- da viestindyministru Sanna Marin sego SDP:n parluamentujoukon paginanvedäi Antti Lindtman. Halličus jatkau toimitusministerstvannu sissäh, kuni ei kerätä uuttu halličustu. Kai halličuspuolovehet ollah ilmoitettu, gu tahtottas jatkua ruandua samazel halličuspohjal da programmal.

    Ulgoaziiministru Pekka Haavisto kieldävyy sit, gu häi olis painostannuh ministerstvan konsulazieloin piälikkyö Pasi Tuomistu bokkah hänen ruadolois. Haavisto sežo kiistäy, gu olis luajittu peittopluanu Siirien al-Holan luageris olijoin lapsien järillehsuamizekse.
    Haavisto sanoi, što ligakuul tulluon oigevuskansleran piätöksen mugah halličus sai ohjavon, gu vähimyölleh lapset pidäs suaja iäres al-Holan luagerispäi. Sen jälles ruadoh pandih virguniekku, kuduan tarkoituksennu oli varustua luageril olijoin piästämisty.

    Tazavallan prezidentu on andanuh tänä vuon Iččenäžyspäivänny kaikkiedah 3 568 (kolmetuhattu viizisadua kuuzikymmen kaheksa) merkii ižänmuan palvelukses kunnivoitettuloile kanzalazile.
    Kunnivomerki annetah suuris siviil’u- da sodilasruadolois. Kallehin tämän vuvven iččenäžyspäivänny annettu kunnivomerki on Suomen Valgien Rouzan suuriristu, kuduan suau korgeviman oigevuon prezidentan ruadolois väistyi Klaus Esko.

    Vai vuitti školih niškoi ostettulois laittehis da programmois sobivuu opastandah da opastajien digimaltoh.
    Uvven tutkimuksen mugah školih on suadu tehnolougiedu, kudamua ei ole testiiruittu opastandah pädijäkse pedagougizesti libo syväindön puoles.
    Sen ližäkse tutkimukses nähtih, gu uvvet välinehet puututah enzimäzinny yliopistoloinke yhtesruaduo ruadajih školih. Sendäh opastajil on eriluaduzet mahtot opastua tiedo- da viestindytehnolougien syväindöllizii da tehnillizii maltoloi opastujile.

    Uvvemban Pisa-tutkimuksen mugah suomelazien nuorien luvendumalto iellehgi on OECD-mualoin parahii.
    Suomi on hyvin vie 2012 (kahtentuhanden kahtentostu) tuloksien tazal, ga yhtelläh iellizeh tutkimukseh verraten tulokset oldih pahettu. Sugupuolen da vie enäm perehen taga-alan vaikutus luvendumaltoh suurenou. Sen sijah ylehine pozitiivine mieli omas elokses oli suomelazil školaniekoil hyvä. Luvendumaltuo painotannuot koittehet piettih läs 8 000 (kaheksaletuhandele) 15 (viizitostu)-vuodizele mulloi keviäl.

    Karjalan kielen seuru on piästänyh ilmah kniigan "Opi, opastu, ga älä öntästy - Ellendännöygo suomelaine karjalastu putilleh?". Julgavoh on kerätty karjalan da suomen hairiehvedäjiä sanua da virkehty. Kniigan toimittajat ollah Timoi Munne, Santtu Karhu da Natalia Giloeva.
    Karjala da suomi ollah lähäzet sugukielet, kudamil on äijy yhtehisty sanastuo. Toizielpäi vastavuu mostugi sanua, kuduat ozutetahes yhtenjyttymikse libo läs yhtenjyttymikse, ga merkitäh nämmis kielis eri dieluo: sanommo, karjalan äijän tarkoittau suomekse ’paljon’. Nengomat sanat da niilöis luajitut virkehet ollahgi hairiehvedäjät. Julgavon tarkoituksennu on avvuttua suomelastu ellendämäh karjalan kieldy.

  • 29.11.2019. Yle uudizii karjalakse. Terveh teile! Olen Hiloin Natoi

    Kai Poštan palvelut terväh suadih järilleh käyttöh, da zabastoukan aigua kerdynyzii työndämizii kerras ruvettih käzittelemäh. Arvivon mugah zabastoukan täh hätkestynnyöt kirjazet, kartit da posilkat tullah suajile hos kui, ga enne Rastavua. Poštukiistan ozapuolet kolmanpiän piästih sobuh Poštan ruadoehtosobimukses, da zabastoukat loppiettihes. 700:ua (seičendysadua) posilkoinlajittelijua koskijas kiistas piästih siirdämäl heijät Paltan piirih.

    Kinkunpastorazvua myös kerätäh taldeheh tänä Rastavangi.
    Razvankerävöčökkehet avatah enne Rastavua K-syömislaukoin yhtevyös, Neste-azemil da erähien kundien jätehyhtivölöin kerävökohtis. Pastorazvua kerätäh pakkaskuun 7. (seiččemendeh) päivässäh.
    Pastorazvu pidäy viijä kerävöčökkeheh kartonvakas, ezimerkikse maidovakas. Razvas luajitah uvvistujua diizelii Nestien jalostuslaitoksel Porvoos. Yhtes razvukilos suavul diizelimiäräl ajat läs kolmie kilometrii.

    Pajtim Statovci voitti iččeh tevoksel Bolla kaunehkirjalližuon Finlandia-palkindon.
    Valličendan luadinuoh Yleisradivon toimitusjohtajah Merja Ylä-Anttilah syväh vaikutti kniigan čoma kieli. Bolla on Statovcin kolmas romuanu. Finlandia-voitto korrondau nuoren kirjuttajan lykyllizen starinan. Omassah enzimäzel romuanal Kissani Jugoslavia  häi voitti Helsingin Sanomien alguajale kirjuttajale annettavan palkindon. 29 (kaksikymmen yheksä)-vuodine Pajtim Statovci on nuorin kaunehkirjalližuon Finlandia-palkindon voittai.

    Fil’moin da tv-sarjoin zakonatoi kačondu on roinnuh ylehizekse Suomes, sanou Luadijanoigevuon tiijoitus- da valvondukeskus.
    Yhtistyksen mugah läs 400 000 (nelliäsadua tuhattu) suomelastu kaččou fil’moi libo tv-sarjoi zakonattoman ladavuksen libo kohtinazen toiston kauti kuuluguh.
    Pohjazien mualoin lujembat piruatat lövvytäh viegi Ruočis, kus joga viijes luadiu nenga. Danies da Norvegies miäry on kui Suomesgi joga kymmenenden kohtas.

    Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhtistys on pidänyh omassah enzimäzen perustandukerähmön Turrus suovattan 16. (kuvvestostu) kylmykuudu. Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša on evunvalvondu- da kul’tuurujärjestö, kuduan tarkoituksennu on eistiä edehpäi, kehittiä da nostua nägövih karjalan kieldy da karjalastu kul’tuurua, tugie karjalazien nuorien kieli- da kul’tuuruidentitiettua, kielen elvytysruaduo da eistiä edehpäi kielellisty yhtenverdažuttu Suomes. Yhtistys organizuiččou monipuolistu kul’tuururuandua nuorižoh niškoi, ottau ozua yhteskunnallizeh paginah, luadiu tiijoittamistu da on yhtesruavos muijien yhtehsyndyjien järjestölöinke da organizacielonke.

    Lietsu-hotelli avuau omat veriät da ukset Jovensuun keskilinnas iččenäžyspäivänny.
    Hotellih niškoi on kohendettu tilat vahnah Poštutaloih Randukavul. Lietsus löydyy 31 (kolmekymmen yksi) pertii keitändypertilöinke. Hotellis on nägövis karjalažuttu. Äijil hotellipertilöil on karjalankielizet nimet, ezim. Lujat karjalazet, Linduine, Sildazet da Ruokittu perti. Joga nimen tagan on migi oma starin.

  • Posilkoin suamizesgi on olluh hätkestymisty. Ruadajii evustai Poštu- da logistiekkualan unionu PAU sego ruavonandajua evustai Palvelualoin ruavonandajat Palta kaiken sygyzyn ollah nevvoteltuhes Postin ruadajien palkois da ruadoehtolois.

    Suomi suau EU-komissies huomahtuksen julgizien menoloin kazvandas.
    Komissien mugah tulien vuon Suomen julgizet menot vikse kazvetah liigua. Komissii yhtelläh ei pie Suomen talovuon tilandehtu ylen pahannu. Lujevus- da kazvusobimuksen novvattamattah jätändäs komissii huomavuttau sežo Belgiedy, Ispuaniedu, Franciedu, Italiedu, Portugaliedu, Sloveniedu da Slovakijua.

    Kogo Suomes školat nygöi muutetah omii Rastavan pruazniekan pidoloi.
    Vijannu on abulasoigevusaziimiehen piätös, kuduan mugah kaikile opastujile tarkoitettuu Rastavan pruazniekkua ei sua pidiä kirikös. Ylen kyzelyn mugah piätöksen täh on roinnuh muokkavustu enne kaikkie pienil paikkukunnil, kus kirikkö voibi olla ainavo pättävy pidokohtu. Sen sijah suuril paikkukunnil kirikön käytändän pruazniekkukohtannu on heitetty jo aijemba.

    Ruaduo ruadajien gimnuazielazien miäry kazvau.
    Školatervehyskyzelyn mugah läs joga viijes gimnuazielaine algau ruadua jo enne täyzi-igähistymisty. Ruavonruandu gimnuazies opastundan rinnal on alalleh ližennyh jälgimäzen seiččemen vuvven aigua. Tutkimukses nuorien ruadoh käyndiä on sellitetty paiči muudu gimnuazien opastundan menoloin kattamizel.

    Antibiotiekoin käyttö Suomes on vähennyh iellehgi.
    Tervehyön da hyvinvoindan laitoksen statistiekan mugah antibiotiekoin kulutus on vähennyh läs viijen prosentan vuozivauhtii jo kaheksan vuvven aijan. Muijal Euroupas antibiotiekoin käyttö on pyzynyh endizelleh. Sen sijah äijile eri antibiotiekoile vastustusmaltajat bakteriet ollah roittu ylellizikse sežo Suomes. Niilöin miäry on meil yhtelläh selgiehgi pienembi, migu muijal Europas.

    Erähät taidomuzein Ateneuman tevoksis ollah moizet muriet, ga ei net voija kestiä enämbiä ilmua da valgiedu.
    Ateneum jouduu pidämäh kanzallizii uardehii varastos, gu net ei hävittäs kogonah. Bumuagutevokset säilytäh puaksuh pahem, migu kangahale mualatut. Murieloi bumuagutevoksii voijah vardoija mingi verran andamal valgiedu väi vähäzen.

    Täl nedälil Suomes on pruaznuittu miehien jalgumiäččyjoukkovehen enzimästy arvoturniirusijua.
    Nedäli tagaperin Huuhkajat piästih Euroupan čempionuatan kižoih voittamal Helsingis Liechtensteinan. Tossargen kanzanpruazniekku vedi Helsingin kanzalastorile tuhanzii suomelazii faniloi.

    Karjan kielen päiviä pietäh tuliel nedälil kolmanpiän 27. (kahteskymmenes seiččemes) kylmykuudu.
    Suomes Karjalan kielen päiviä pruaznuijah jo nellätty kerdua. Karjalan Kielen Seuran aloittehes roinnuon pruazniekkupäivän taga-alal on Tazavallan prezidentan Tarja Halozen vuvvennu 2009 (kaksituhattu yheksä) annettu azetusmuutos, kudamas karjalan kieli enzimästy kerdua miäriteltih Suomen ei-alovehellizekse vähembistökielekse. Pruazniekkupäivän hyväkse Päivännouzu-Suomen yliopiston Jovensuun kampuksen Auran restoranas da Agoran koufeičuppuzes syömislistat on kiännetty karjalakse. Toven ruaduo karjalan kielen eistämizekse edehpäi on ruattu ymbäri vuvven. Ezimerkinny täs on mulloi käymäh pandu valdukunnalline karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran elvytysprogrammu, kudaman hantuzis ezimerkikse jovensuulazet lapset ollah voidu suaja päivykodilois karjalan kielen opastustu.

  • Zabastoukku voibi kestiä nelli nedälii, ei roinne tulostu nevvottelulois ruadoehtosobimuksih näh. Kiistu koskou ruadoehtosobimuksen muutostu. Ruadajienpuolen arvivon mugah planiiruitut muutokset alendettas palkoi kai kymmenel prosental. PAU:n mugah ruadoehtoloin heikendämine koskis sežo lomii, vällii da väliaigukäytändölöi. Zabastoukku on keskevytännyh kirjazien juandan ližäkse sežo poštan päivyjuandas olijoin lehtilöin suamistu.

    Naizien eläkkehet ollah keskimiärin viijesvuittii pienembät, migu miehien eläkkehet, nenga sanou Sociali- da tervehysministerstvan uuzi raportu.
    Raportan mugah sugupuolien keskeine eläkehero on pienennyh kahten jälgimäzen vuozikymmenen aigua, ga yhtelläh hil’l’ah.
    Ero sualoitazos äijäl vaikuttau sugupuolien keskeizeh eläkeheroh. Perehvällien ebätazaine jagavumine naizien da miehien keskes, da enne kaikkie pitkät kodihoijontugiaijat suurendetah sualoi- da eläkeheruo.

    Suomelaine puaksumbah piädyy maksohäirivömerkičendän täh vaigevuksih kaičusdengoin suajes.
    Maksohäirivömerkičendät voijah estiä libo vähimyölleh vaigevuttua ezimerkikse kodistrahoukan libo mašinan kaskostrahoukan suamistu. Yksittäine maksohäirivömerkičendy yhtelläh harvah on estämäs kaičusdengoin suamistu, ga suavun strhoukan syväindö voibi olla pienembi libo kaičusmaksot pidäy maksua ennepäi. Maksohäirivömerkičendy on piäl 380 000 (kolmelsual kaheksalkymmenel tuhandel) suomelazel.

    Peitoči kalastetul ylen varavonalazel Saimuan järvilohel nygöi on korgei hindu.
    Suvvon piätöksen mugah peitočikalastai enzimästy kerdua roih maksamah valdivole enäm seičendy da puoldu tuhattu euruo yhten rauhoitetun Saimuan järvilohen suamizes. Mies sai Lieksankoskes razvuevällizen järvilohen. Dielos tiijustettih, konzu kalaniekku iče saneli sih näh somes. Pandu štruaffu on ennakkotapahtus, kudai perustahes uudeh kalastuszakonah. Zakonas razvuevälline Saimuan järvilohi on korvavusarvon mugah kaikis kallehin kala.

    Turvalližus- da hiimiekalivirrasto Tukes on käskenyh ottua iäres myödävis tatujiiruičenduvärilöi, sendäh gu niilöis on löytty tervehyöle pahoi ainehii.
    Nengomii ainehii löyttih Tukes:an luajitettulois testois läs joga toizes tatujiiruičendu- da kestopigmentuväris.
    Tukes on olluh yhtevyös värilöi myödävien yrityksienke da käskenyh niilöile ottamah iäres myöndäs varaittavikse tovestetut tuottehet.

    Yksi piäl 1,8 (yhten pilku kaheksan) miljonan euron vuitti Siilinjärven elokuun rekordusuuruzes Eurojackpot-voitos on tässähgi vie ottamattah, nenga sanou Veikkaus.
    Dengoi voibi tulla ottamah Veikkauksen piäkontorah Helsingis vaigu voittai iče. Voittajua on opittu eččie äijän kerdua mennyt kuun aigua. Yhtelläh häi ei ole vastannuh yhtevyönottoloih.

    Legendarine Hassisen Kone -yhtyveh tulou järilleh tulien kezän.
    Yhtyveh ozutteleh alguperäzenny joukonnu omas kodilinnas Jovensuus sego Seinäjoven Provinssis da Tamberen Ratinas. Järillehtulendu roih 40 (nellikymmen)-vuozipruazniekan kunnivokse. Jovensuus perustettu Hassisen Kone otti omassah nimen paikallizes koinkonehyritykses. Se voitti keviäl 1980 (tuhat yheksäsadua kaheksakymmen) rockin SM-kižan da kerras rodih suomelazen uvven uallon yhtekse parahakse yhtyvehekse.

  • Kolmanpiän tulli saneli, gu on käyttänyh viäriä val’uutan
    vaihtokursua vuvven 2016 (kaksituhattu kuuzitostu) oraskuus algajen tämän
    vuvven heinykuussah. Hairavo koskou läs 960 (yheksiäsadua
    kuuttukymmendy) tuhattu tullavustu. Tulli on pakinnuh prošken’n’ua täs
    hairavos. Tullavusjohtajan Jarmo Räikön mugah järillehmaksandat opitah
    algua mahton mugah teriämbäh. Tapahtuksien suuren miärän da EUzakonoin täh kai tapahtukset kačellah loppussah vaste tulien vuvven aigua.

    Parluementupuolovehis vaigu vihandat da hurualistoliitto kannatetah
    kanzallistu lendoveruo. Tämä selgeni Uutissuomalaizen kyzelys puolovehien
    paginanvedäjile. Kyzelyh vastattih kai kaheksa parluamentupuolovehtu. Sen
    sijah EU:n suuruttu lendoveruo ni yksi parluamentupuoloveh ei vastusta
    kogonah. Pahem muidu sih kohtavuu keskusta. Suomeh
    matkuniekkukohtastu lendoveruo vuadii kanzalasaloiteh on eistymäs edehpäi
    parluamentah.

    Tervehyskonsernu Mehiläinen ostau sociali- da tervehyönhuollon palveluloi
    tuottajan Pihlajalinnan.
    Tossargen Mehiläinen da Pihlajalinna allekirjutettih yhtistymissobimuksen.
    Pietyn kaupan mugah Pihlajalinna lähtöy iäres Helsingin biržaspäi.

    Kyzelyn mugah kaksi kolmes SAK:lazes luottamushengilöis on vastannuh
    omas ruadokohtas alkohol’an käyttöh yhtyjiä probliemua. Ruadoh viegi tullah
    pohmel’l’as libo humalas da toiči jiäjäh tulemattahgi. SAK:n azientundiiliägäri
    Kari Haring yhtelläh huomavuttau, gu vastavukset voijah kuvastua pitkembän
    aijan tilandehtu, ei vältämättäh juuri nygösty tilua. Läs 80
    (kaheksalkymmenel) prosental ruadokohtis nygöi käytös on mittuinetahto
    päihtehprogrammu. Kyzelyh vastai läs 850 (kaheksuasadua viittykymmendy)
    liiton aloil ruadajua luottamushengilyö da ruadosuojeludeleguattua.

    Dorogoin talvihoidoh tänä talven käytetäh aijembua enäm dengua, nenga
    sanou Väylävirasto. Talvihoidoh käytetäh läs 117 (sadua seičendytostu)
    miljonua euruo, mi on nenga kuuttu miljonua euruo enäm, migu mulloi talvel.
    Talvikunnospiendän hoidokluassoi nostettih mennyt vuvvenvaihtos äijil
    dorogoil. Läs 90 (yheksiäkymmendy) prosentua liikendehes menöy nygöi
    korgiembien talvihoidokluasoin dorogoil.

    Perindöllizet lihataloit vie lujembah pyrritähes sežo kazvospohjazien
    tuottehien markinoile. Uuzii kazvos- da veganizii tuottehii tulou assortimentah
    raviedu vauhtii. Objektannu ollah segasyöjät libo toizin sanoin fleksusyöjät,
    kuduat vaihtetah ruskiedu lihua endisty enäm kazvoksih, kanah libo kalah.
    Ezimerkiske Atria mulloi toi markinoile vuitilleh veganizen tuotehsarjan da
    Pouttu ei muga ammui veganizet tuottehet.

    Pahas kunnos olii vahnu ristikanzu kuolou luunkatkuandan jälgehizenny vuon
    tovennägözembäh, migu parembas kunnos olii vahnu. Hyvä lihasvoimu da
    astunduvauhti parandetah tilandehtu selgiehgi, tovendetah Jyväskylän
    yliopistos luajitus tutkimukses. Luunkatkuandat vahnoil ristikanzoil ollah
    ylehizet, da net viijäh paiči muudu tervehyön pahenemizeh sego
    enneaigahizeh kuolendah.

  • Eläkehturvukeskuksen mugah mulloi vahnuseläkkehele lähti läs 8 000 (kaheksuatuhattu) hengie vähem, migu iellizenny vuon. Uvvistukses vahnuseläkkehen igäraja nostettih kolmel kuul. Halličuksen talovuspoliitiekku luadiu pohjan ruavolližusstehen nostandah da ruavonruadajien miärän kazvandah.

    Läs 70 (seiččemenkymmenen) suuritulohizen suomelazen mennyt vuvven verotiedoloi ei anneta kohti mediele, sanou Talouselämä.
    Nenga roih sendäh, gu suuritulohizet ollah vastustettu omassah tiedoloin andamistu da Verohallindo on hyväksynnyh tämän. Enäm 100 000 (saduatuhattu) euruo suannuot suomelazet nygöi ollah enzimästy kerdua maltettu estiä iččeh tiedoloin andamistu. Pienembii verotiedoloi Verohallindo ei työnnä kohti mediele. Kai verotustiijot yhtelläh ollah viegi julgizet da niidy voit eččie verotoimistos.

    Muahmuuttovirrasto oppiu lyhendiä omii kačonduaigoi automaciel.
    Virrasto sežo tahtos, gu automacien ližiändy lubaprocessoih vähendäs tarvehtu kävvä virrastoh. Automacien suuren ližiändän täh pidäy sežo zakonuagi muuttua. Zakonanezitys muahmuuttohallindon hengilötiedoloin kačondas ongi parluamentas kačeltavannu.

    Norvegielazes sijoittajas Petter Stordalenas roih matkanorganizuiččijan Tjäreborgan uuzi omistai.
    Stordalen ostau Ving-konsernan, kuduah kuuluu sežo Tjäreborg. Tjäreborgan Britanielaine emäyhtivö Thomas Cook rodih bankrotakse syvyskuul. Tjäreborg tiijoitti, gu jatkau ruandua yhtes Thomas Cookan muijien pohjasmualazien tytäryhtivölöinke. Norvegielaine Petter Stordalen on hotellimagnuattu da miljarderu. Häi omistau paiči muudu Nordic Choice Hotels -verkon.

    Helsingin keskikirjastuo Oodua äijäl suavaijah iellehgi, da kirjastoloin käyndymiäry kazvau ruttoh.
    Mullozeh vuodeh verraten kazvandua käyndymiäräs on kai läs 50 (viittykymmendy) prosentua. Käyndymiärien kazvandu sellitetäh läs kogonah Oodal. Toizih kirjastoloih tänä vuon on olluh käydiä kaikkiedah läs prosentua enäm, migu mulloi. Helsingin kirjastoloih syvyskuun loppussah oli nenga 6,8 (kuuzi pilku kaheksa) miljonua käyndiä. Vuozi tagaperin miäry oli läs 4,7 (nelliä pilku seičendy) miljonua.

    Prezidentan iččenäžyspäivän vastahotandan tiemannu tänä vuon on tiedo da yhteskunnalline pagin.
    Prezidentu Niinistö da hänen mučoi Jenni Haukio tahtotah huomavoja vastahotandas ristikanzoi da institucieloi, kuduat omal ruandal eistetäh edehpäi uskottavan tiijon välittämisty da yhteskunnalistu paginua. Prezidentu da hänen mučoi kučutah Prezidentanlinnah läs 1 700 (tuhattu seičendysadua) arvospiettäviä suomelastu.

    Jo seiččemetty kerdua peräkkäi Yle Areena on Suomen kaikkii arvostetumbi verkobrendu.
    Talovustutkimuksen luajitun tutkimuksen mugah kai 92 (yheksäkymmen kaksi) prosentua suomelazis tiedäy Areenan brendan. Toizel sijal on Ilmutiijon laitos da kolmandel Kanzallizen tervehysarhiivan Kanta.fi. (Kanta čökeh fi). Tutkimukses arvivoittih 150 (sada viizikymmen) kodimualastu da ulgomualastu verkobrendua. Kymmenen parahan joukos oldih sežo Yle sego Elävy arhiivu.

    Euroupan nevvoston nevvuo andai komitiettu vuadiu Suomes effektiivizembiä ruandua karjalan kielen elvyttämizekse da kehittämizekse. Virguniekoile pidäs ezimerkikse eistiä edehpäi karjalan kielen opastustu školis. Ylen karjalankielizii uudizii nevvosto pidäy tärgielöinny da toivou, gu uudistaričendua ližättäs.

  • Tämä tiijustettih saldatoin kyzelys. Kyzely piettih Karjalan Briguadas Vekaranjärvel sego Santahaminas Kainuun Briguadas.
    Enne kaikkie n’uustotabakan käyttyö varuskunnis opitah suaja vähenemäh, sendäh gu se puaksuh nägyy ymbäristös huonoh luaduh.

    Soten kuadumine on hillendännyh perustervehyönhuollon digipalveluloin kehitysty.
    Sotedigikehitysyhtivö on ruadanuh soten kuadumizen da halličuksen vaihtumizen jälles siästötulel. Iellizen halličuskavven aigua perustetun kehitysyhtivön ruavonnu on tuottua uuttu sote-tehnolougiedu kaikkih suomelazih niškoi. Sen kehitetys Oma olo -verkopalvelus keräl on yhtelläh vai vuitti kunnis.

    Kyzyndy tehnolougiitevolližuos on vähenemäs.
    Läs kaksi kolmasvuittii alan tevolližusyrityksis sanelou, gu uuttu tilavustu on roinnuh vähem da taričuspakičuksien miäry pienennyh äijälgi.
    Tehnolougiitevolližuon toimitusjohtai Jaakko Hirvola kehoittau piättäjii teriämbäh kyskemähes kehitykseh. Hirvola mustoittau, gu ezimerkikse ruadoperäzen muuton ližiändytarbehes on paistu jo hätken.

    Äijät muamat ollah vastuollizet lapsien hoidamizes yöt-päivät.
    Enäm 1 500 (tuhattu viittysadua) vahnembua saneli Ylele, kui jagahes lapsien hoidovastus yölöil. Vahnembis suaduloin vastavuksien perustehel äijät muamat otetah vastuon lapsien yöhoijos. Erähii se yhtelläh abevuttau libo kai suututtaugi. Täs tiemas voit lugie ližiä saital yle.fi (yle čökeh fi).

    Ruavolližus on iellehgi kohenemas.
    Statistiekkukeskuksen mugah ruavolližusasteh jälgikuul nouzi 72,8 (seiččemehkymmeneh pilku kaheksah) prosentassah. Syvyskuul ruavonruadajua oli 40 000 (nelliäkymmendy tuhattu) enäm, migu vuottu aijemba. Mennyt kuul ruavottomus väheni da ruavottomusasteh pieneni al kuudeh prosentassah, mi on 0,4 (nol’a pilku nelliä) prosentuyksikkyö vähem, migu vuozi tagaperin.

    Vihandat ollah piätetty heittiä oman Vihreä Lanka -puolovehlehten rahoittamizen.
    Vihandoin puolovehhalličuksen luajitun piätöksen mugah puoloveh enämbiä ei jatka lehten finansiiruičendua sen jälles, konzu nygöine sobimuskauzi lopeh vuvvenvaihtos. Vihandat ollah Vihreä lanka -lehten suurin finansiiruiččii. Puolovehen mugah piätös vikse viey lehten ilmahpiästämizen lopendah.

Lyssna också