Yle Sámi iđit - iiđeed - tue'les

Mánáide lasi sámegielat áiggeájanasat, odne lea mánáid vuoigatvuođaid beaivi

  • 60 min
  • utgått

Gielladoaimmahat almmuha odne lávdespealu, mobiilaspealu ja digigirjjiid anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegillii, dain muitala Petra Kuuva. Mánnu mánáidkulturguovddáš fas ávvuda 15 jagi doaimmas ja rahpá govvačájáhusa, dain muitala Petra Biret Magga-Vars. Studios Jouni Aikio

Sändningar

  • on 20.11.2019 7.00 • Yle Sámi Radio

Avsnitt

  • Lappi universitehta Roavvenjárggas mearridii sihkastit sámegielagiid dihtoeari eret studeantavállljemiin eret. Sámegielat ohcciide leat leamaš dihtoearit riektediehtagiid dieđagoddái, dáiddalaš dieđagoddái ja bajásgeassindiehtagiid dieđagoddái. Veahkkerektor Satu Uusiautti muitala, ahte dan áššis leat ságastallan vuosttas geardde juo moadde jagi dassái. Mearrádussii váikkuhii maiddái ođđa riikkaviidosaš studeantaid válljensystema. Helssegis álgá vuossárgga Sámevahkku, Saamenmaa 2020 dáhpáhusain muitala Sami Lehto (govva: Juha Länsman). Reporter Linda Tammela, studios Jouni Aikio.

  • Ohcejogas vuodjigođii fas johtti girjerádju, Deanu ja Unjárgga girjebusse. Soađegili gielddas girjebusse bálvalus leamaš juo jagi 1967 rájes. Vuohččolaš Nina Hirvonen (govas) lea hirbmat duđavaš buot dan bálvalussii man gieldda girjebusse Hilla fállá, go vel dálkasiidge fidne doppe. Piera Niiles Paltto ja Eila Laiti muitaleaba makkár girjjiid soai luoikkaheba girjebusses. Jouni S. Laiti logaldallá eahkedis Siida sámemuseas iežas masterdutkamušas Ádjá áddjás árbi. Studios Jouni Aikio

  • Olgoriikkalaččat dárbbašuvvojit eanet aht eanet dienasbargguin Sámis, eandalii mátkeealáhusas. Anár gieldda ealáhus- ja ovddidanfitnodaga guorahallan čájeha ahte bargit leat duđavaččat vuostáváldimii, dihto bálvalusaid ja bábirhommáid birra oaččošii juogadit dieđu vel buorebut. Jan Denks bargá gieldda fidnus ja Katarina Nyqvist (govas) lea okta guhte lea fárren duiskkas dienasbargui Sápmái, Anárii. Reporter Sara Wesslin. Studios Jouni Aikio.

  • Dálvvit leat otnon das maid dat ledje 50-60 jagi dassá. Dan čájehit dálkediehtaga lágádusa mihtideamit ja veardádallamat 30 jagi áigodagain. Uhca-Bátnáš Máhte Issát, Iisakki Mattus lea oaidnán nuppástusa máŋgga láhkai. Studios Luobbal-Jovsset Jovnna, Jouni Aikio

  • Ginttalbázahusat eai gula lundui. Gintaliid ja daid garaid rivttes duššadeamis rávve gulahallanhoavda Susanne Sokero Lapecos. Buollán gintaliid ja daid plastihkaid ii galggaše guođđit hávddiid ala. Nuvtte-Áile, Aili Koskinen fuolaha ginttalbázahusid eret girkoeatnamiin. Yle Sámi kolumnaráiddus gullat dál Áilu Valle vásáhusaid ja jurdagiid heajos sisáimmu dagahan stuorra váttisvuođain. Studios Jouni Aikio

  • Yle Sámi iđit -sáddagis lea sáhka sámemusea siidda viiddideamis ja divodeamis. Duorastaga ordnejuvvui álbmotdilálašvuođa gos muitaledje dan birra álbmogii. Sáddagis gullat duojár Jouni S. Laiti guhte sávvá, ahte boahttevuođas váldet vuhtii maiddái duojáriid dienasvejolašvuođaid.
    Dan lassin Sámi musea Siidda hoavda čilge vel oktii mo dát viiddideapmi ovdána ja mo dat váikkuha dábálaš galledeaddjái.
    Sáddaga lágida Heijá Ánne Inger-Ánne Inger-Elle, Inger-Elle Suoninen.

  • Yle Sámi iđit -sáddagis lea sáhka das go dán mánu álggus, ja dán jagi 2020 álggu rájes Lappi universitehta rektorin lea álggahan hálddahusdiehtagiid doavttir Antti Syväjärvi.
    Sáddagis gullat Syväjärvi jearahallama lassin maiddai das go Sámi oahpahusguovddáža rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen lea oalle movtta dainna go Lappi universitehta easkka álggahan rektor Antti Syväjärvi háliidii dalán virgeáigodagas álggus galledit universitehta ovttasbargo skuvllain justa Sámi oahpahusguovddážis Anáris. Eeva-Liisa muitala dás daid sávaldagain mat Sámi oahpahusguovddážis leat universitehta guvlui.

    Sáddaga lágida Heijá Ánne Inger-Ánne Inger-Elle

  • Yle Sámi iđit -sáddagis gullat Sámiráđi mánáid ja nuoraid čállingilvvu 23–30-jahkásaččaid gilvoluohká vuoitti Arla Magga. Sáddagis gullat maiddái novealla “Veaiga” mainna Magga faskkestii čállingilvvus stuorámus ruhtavuoittu, oktiibuot 10 000 Norgga ruvnno.

    Sáddaga lágida Heijá Ánne Inger-Ánne Inger-Elle, Inger-Elle Suoninen.

  • Muohta barggaha. Ii dárbbašivčče aiddo juohke beaivvi muohttit, dan oaivilis leat Eevi Korva (govas), Raimo Remes ja Kalle Kosonen. Okta hoigá muohttaga šiljus, okta doallá čuoiganláhttuid ja okta vuodjá plogabiilla. Dákkár dálvviid muohta čoggo ollu maid visttiid ala, das váruha Bertel Vehviläinen birasguovddážis. Studios Jouni Aikio

  • Ođđajagi lohpádusain ja mearrádusain, Minna Näkkäläjärvi geahččala muitit gávdnat álo buriid beliid áššiin. Skábmagovat 2020 prográmma lea dál ammuhuvovn ođđa neahttasiidduin. Festivála dáiddalaš jođiheaddji Jorma Lehtola muitala filbmaválljemiin. Studios Jouni Aikio.

  • Influensa sáhttá leat garra dávda soapmásiidda, dán dálvvi dávdaáigodat lea álgimin davvinge. Ohcejoga gielddadoavttir Heidi Eriksen muitala dávdamearkkain ja boahkoheami váikkuhusain. Gáldema dahje gáskima váikkuhusain bohccuide dahká nákkosgirjedutkamuša eallidoavttir (šibitdoavttir) Hanna Nurmi ja su lea oktan veahkkin boazodutki Sauli Laaksonen. Reporterat Kaisa Aikio ja Kaija Länsman. Studios Jouni Aikio.

  • Ákšoalmmái, turistaoahpisteaddji ja dutkanveahkki Hans Pieski lea mielde ráhkadeamain dokumeanta filmma luosas. Son lea ovttas bagadalliin govven luossadutkamušaid Vuolle-Ohcejogas. Filbma lea boađi boađi. Dás son muitala dutkan- ja govvenbarggus ja gullat maiddái su oaiviliid das man dilis lea Deanu oalgejoga Ohcejoga luossanálli. Studios Jouni Aikio.

Lyssna också