Dearvva! Tiörv! Tierva!

Ásllaga Á-studio

  • 1 t 30 min
  • utgått

Suoma Eanan -ja Meahccedoalloministeria lea ballán ahte makkár duopmu boahta EU-duopmostuolus gumpebivdui guoskevaš áššis. Dál go dat bođii, de bohte goit buorit ođđasat badjeolbmuidde. Bálgosiid Ovttastumi doaimmajođiheaddji Anne Ollila čilge manne dát lea uorre ođas. Sáttaga loahpas gullát vel MMM ráđđádalli virgealbmá Sami Niemi oainnuid movt dál birget dainna mearrádusain, ja movt dál suoma barggut gumpenáli dna-iskosiin veahkkeha boazodoalliid Ruoŧa bealde.
Sáddagis gullát maiddái Jussa Seurujärvi Kolumna boazodoalus ja dan dilis.

SUoma álbmot museas lea okta máilmmi stuorimus MESA VERDE-čoakkáldat, mii lea USA:s, Colorado guovllus álgoálbmogiid eatnamiin roggojuvvon dávvirat 125 jagi áigi. Hopi-álbmoga gáibádusas de dál USA ja Suopma leat mearridan máhcahit ruovttoluodda badjel 20 olbmo dološ bázahusaid ja ollu dávviriid mat čuvvo mielde. Gullát USA ambassadevrra Robert Pence, Álbmotmusea Intendeantta Heli Lahdentausta ja Siidda amanuessa Anni Guttorm. Studios maiddái Jovnna Aikio hállamin sámi bázahusaid hávdádeamiin.
Áššiid čohkkii Ásllat Paltto.

Sändningar

  • må 14.10.2019 14.33 • Yle Sámi Radio

Avsnitt

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
    Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
    Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
    Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
    Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

  • Soai gártaigga báhtarit eret Ruoššas go geahččaleigga ovddidit álgálbmotvuoigatvuođaid
    Ruošša bealde gullát ságaid dás duos movt iehčanas mediat uhkkiduvvojit ja doaimmaheaddjit gottáhallet. Naba sii geat muitalit daid ságaid doaimmaheaddjiidde ja ohcet saji vuoigatvuođaideaset iežaset riektevuogádagas. Ovddit Á-Studios lei sáhka ovtta hui mearkkašahtti Ruošša beale organisašuvvna CSIPN heaittiheamis. Dál gullát guovtti sierra muitalusa bokte manne sii leat báhtaran RUoššas ja ohcan dorvosaji eará riikkas.
    Mannán vahkkus ledje čoahkkanan Arktalaš ráđi bistevaš lahttut, álgoálbmot-organisašuvnnat Roavvenjárgii. Ruošša beale organisašuvdna lea RAIPON. Dmitry Berezhkov barggai guhká Raipon nubbin jođiheaddjin, muhto de máŋgga mohkki bokte bággehalai ohcat dorjosaji Norggas, go lei doppe studeremin. Dál gullát su muitalusa.
    Yana Tannagasheva ja báhtaran eret ruoššas ja Son lea iežes bearrašiinnis dál ohcamin dorjosaji davviriikkain. Su mielde CSIPN lea leamašan dat deháleamuš organisašuvdna, mii lea ovddidan Ruošša beale álgoálbmogiid dili. Guktot Berezhkov ja Tannagasheva lohket ahte RAIPON lea dál šaddan Stáhta vuollásaš organisašuvdna,mii ii ovddit vuoigatvuođaid, muhto beare rámbojit mán buorre dilli álgoálbmogiin lea Ruoššas.

    Naba makkár dilli lea sámegiela oahpahusas Sámeguovllu olggobealde. Min neahtta artihkkalis sahttá lohkat movt lea dilli Tampere gávppogis. Roavvnjárggas lei guhkká garra botnjan oažžut sámegielat oahpahusa, dál leat oahppit jo badjel 60, muhto dušše okta oahpaheaddji. Karoliina Harvala lea mearreáigásaš oahpaheaddji Roavvenjárgga gávppogis, ja lohkká ahte dál dilli lea vel buorre, muhto boahte jagisii fas leat diehtu, go ruđa ferte ohccat jahkásaččat.

    Doaimmaheaddjin: Hánno Heaika Ásllat, Aslak Paltto.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
    Annukka Puro-Tahvanainen maainast Aanarjäuʹrr Čääʹcc šlaajj pirr. Pekka Fofonoff maainast Njeʹǯǯjäuʹrr kueʹll šeellmõšâstt. Pâʹsspeivva lij konseʹrtt koʹst mieʹldd lij Heli Aikio.
    Studiost Anja Kaarret ja Erkki Gauriloff.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
    Tuotâvuotâ já sovâttâllâmkomissio asâttem ovdán. Ääšist Sämitigge sahâtuállee Tiina Sanila-Aikio,
    Nuorttâlij ovdâolmooš já Sämitigge jeessân Veikko Feodoroff, Siss-äšši minister Maria Ohisalo, Sämitigge nubbe värisaavâštuállee Tuomas Aslak Juuso, Anarâšâh ry seervi saavâjođetteijee Anu Avaskari já Hanna-Maaria Kiprianoff, sun lii jottáám škovliittâs taan sovâttâllâm áášán, mon Lappi ollâopâttâh ornij.
    Inger-Mari Aikio, Ima, Njuárgámist, muštâl maid mielâid sun lii luándusuojâlem kuávluin.
    Studiost Anja Kaarret já Erkki Gauriloff.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
    Nuorttaš loostâst muštâl Satu Mosnikoff, vuárkkámaainâs ivveest 1978 já -84.
    Petter Morottaja muštâl onnáá peeivi anarâš lostâi tiileest.
    Antti Kokkonen Lapin Kansa-loostâst.
    Katja Keskitalo Enonteiön sanomat- loostâst já Inarilainen já Sompio-loostâst Jari Haavisto.
    Studiost Erkki gauriloff já Anja Kaarret.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
    Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

  • Ruošša eiseváldit heaittihedje árktalaš eamiálbmogiid olmmošvuoigatvuođasearvvi CSIPN ja ollu eará olmmošvuoigatvuohta-servviid

    Moskova gávpotriekti mearridii 6.11.2019, ahte árktalaš eamiálbmogiid olmmošvuođatvuođasearvi galgá heaittihuvvot dan dihte, go searvi ii lean čuvvon Ruošša lágaid. Searvi lea bealistis namuhan, ahte heaittihanákkain čujuhedje dušše formála sivaide ja sii ledje juo divvugoahtán feaillaid.
    Vássán jagiid áigge leat Ruoššas máŋggat eamiálbmotdoaibmit ja aktivisttat šaddan váttisvuođaid sisa. Sin doaimmaid leat geahččalan ráddjet earret eará áššáskuhttimiiguin.
    Sámiráđi jođiheaddji Áile Javo lohká CSIPN lea leamašan dehálaš searvi ovddideamen álgoálbmogiid áššiid Ruošša bealde ja riikkaidgaskasaččat. Javo lohká surgadin gullát ahte searvi lea heaittihuvvomin.

    Sáttagis gullát maiddái jearahallamis Yana Tannagasheva jagis 2016, gii gullá Shor álbmogii ja lea eret Ruoššas. Kazas, su ruovttubáikis lea stuorra čitnaloavkunruvki, mii lea olbmuid bággen fárret eret ruovttuguovllustis.Tannagasheva bearáš lea garrásit dáisdalan ruvkki vuostá ja ožžon veahki CSIPN searvvi bokte. Čuovovaš vahkkus joatkit âššiin, go máŋgasat leat bággehallan fárret eret Ruoššas, go stáhta atná eamiálbmotrivttiid bealušteaddjiid uhkkin stáhta vuostá.

    Doaimmaheaddjin Jouni Aikio. Ságaid čohkkii Aslak Paltto.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
    Jikŋon 2 párnáikove lii čaittum Amerikkast Los Angelesist tast Tiina Sanila Aikio, sun lii tobbeen pääihi alne keččâm taan kove. Susanna Guttorm vuárdá pääihist, Anarist kuás piäsá taan uáiniđ.
    Tuájár Maarit Magga muštâl suu já Nilla-Máhtte Magga kovečáitálduvâst, mii lekkâs onne Hettast.
    Maht viiđâ päärni eeči Marko Tervaniemi vittâ eejipeeivi.Studiost Anja Kaarret.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
    Museo Siida hovdâ Sari Valkonen Studio kyessin.
    Nuorâitooimâin, Leena Fofonoff ortodoksilijn nuorâitooimâin. Alkesi Riikonen Iänoduv tooimâin. Ville Orjala Ucjuuv tooimâin.
    Tiina Lehmuslehti sämikielâlii partiost.
    Studiost Erkki Gauriloff, Anja Kaarret.

Lyssna också