Puheen Aamu

Kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius: Ihmiset ja kokemukset tekevät tilasta paikan

  • 17 min
  • tillsvidare

Kaupunki on rakennuksia ja katuverkostoja, mutta mikä tekee kaupungista viihtyisän? Puheen Aamussa vieraillut kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius kertoo nykyisessä kaupunkisuunnittelussa viihtymisen edellytyksiä ymmärrettävän hyvin.

- Kaupunkisuunnittelu on kuin lasten kasvatusta. Lopulta lopputulos on jotakin, joka tulee muualta kuin suunnittelijan pöydältä. Lentoon lähtevät asiat voivat tulla yllätyksenä.

Venla Bernelius vieraili Puheen Aamussa Pointti-kaupunkifestivaaleilla Juhani Kenttämaan, Anna Cadian ja Alina Kulon haastateltavana.

Sändningar

  • fr 2.8.2019 9.55 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Juhani Kenttämaan ja Kati Lahtisen seurassa. Uutistoimittajana Jan Fredriksson.

    Viime viikolla Järvenpään Citymarket valittiin maailman parhaaksi ruokakaupaksi. Saavutus saa kysymään, mitä Järvenpäässä on mietitty maailman parhaalla tavalla.

    Tittelin takana on paljon näkemystä, rohkeutta ja tahtoa, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen professori Lasse Mitronen.

    Ruokakaupan trendeistä ja tulevaisuudesta Puheen Aamussa klo 9.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon seurassa. Uutistoimittajana Marija Skara.

    Yösyöttö elokuvassa vastasyntyneen lapsensa yksinhuoltajaksi yllättäen joutuva toimittaja Antti Pasanen kohtasi kaiken sen, mitä monet naiset kokevat vauvojen kanssa. Elokuva tarjosi vertaistukea vauva-arkeen ja löysi yleisönsä, teattereissa se keräsi yli 200 000 katsojaa.

    Yösyöttöä seuraa Tarhapäivä. Vauva-arki on muuttunut lapsiperhearjeksi. Antti ja Paavo Pasasen elämä muuttuu entisestään kun kuvaan astuu Enni Terttu-tyttärineen.

    Puheen Aamussa 9 jälkeen vieraana Tarhapäivän näyttelijät Petteri Summanen ja Marja Salo.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Aurinkokuntamme vaeltaa omassa kuplassaan ja ui galaxin sisäisessä plasmameressä. Samassa meressä vaeltavat Voyager 1 ja 2 avaruusluotaimet kertomassa meille missä me elämme ja millainen maailmamme on. Näin runollisesti avaruustutkimusta kuvaa avaruussääkeskus PECASUSta vetävä Ilmatieteenlaitoksen avaruustutkimus ja havaintoteknologiat -ryhmän päällikkö Ari-Matti Harri.

    PECASUS aloitti toimintansa marraskuun alussa. Se tuottaa tietoa koko maailman ilmailun turvallisuuden parantamiseksi. Suomessa alalla on pitkät perinteet, mutta keskuksen perustamisen alkuvaiheissa Suomi ei ollut mukana. Trafissa ja Ilmatieteenlaitoksella oltiin hereillä ja ensimmäiseen kokoukseen mentiin ilman kutsua. Osaaminen vakuutti ja nyt keskus on Suomessa. PECASUS oli haluttu laitos, kabineteissa on taisteltu ja niistä on poistuttukin ovet paukkuen. Taustalla ovat poliittiset ambitiot, joista Ari-Matti Harri ei kaikista välitäkään tietää, työ ja osaamisen kehittäminen nyt on oleellista.

    Avaruusturismi tuo avaruuden tavallisten ihmisten ulottuville, rahalla. Harrin mukaan suurimmat riskit avaruusturismissa ovat säteilyä aiheuttavat hiukkasmyrskyt. Hypyt avaruuteen tai pari kierrosta kuun ympäri eivät ole ongelma, mutta matka Marsiin, puhumattakaan asuminen siellä, on säteilyn kannalta haaste. Käytännössä elämä Marsissa olisi elämää maan alla tai luolassa.

    Ajatus avaruusmatkailusta ei Ari-Matti Harria innosta. Mieluummin hän tekee laskelmia, kääntele nuppeja ja simuloi. Ja miksi lähteä. ”Maapallo on kiva paikka, pidetään se kunnossa.”

    Puheen Aamussa toimittajina Juhani Kenttämaa ja Anna Cadia.

  • Punk-skene moittii pappeudesta, kirkolle hän on liian radikaali papiksi, anarkismi kantaa pelkoa. Dokumentti 'Pappi, punkkari, anarkisti' esittelee Nuusa Parkkisen, nykyinen Niskala, joka vaihtaa sujuvasti yhteisöstä toiseen. Niskala itse sanoo elävänsä tavallista elämää, jossa on erilaisia puolia. Kun pappi kohtaa surevan omaisen, oleellista ei ole papin vapaa-aika, vaan läsnäolo, se kuuleeko ihmisen surun.

    Hardcorepunkbändi 'Seurat' ei ole uskonnollinen bändi, vaikka kappaleet ovatkin suomalaisten virsien pohjalta tehtyjä. Jos ei tiedettäisi, että solistin paikalla huutaa pappi, ei asiaan kiinnitettäisi erityistä huomiota. Toisaalta, punkpiireissä kyseenalaistetaan solistin paikka kirkossa. Niskalan mukaan vakaumuksesta voi keskustella, mutta se on bändistä irrallaan oleva asia.

    Erilaisten maailmojen kohtaaminen on näkynyt myös dokumenttielokuvan näytöksissä, sanoo ohjaaja Olli Laine. Yllättävissä paikoissa on kritisoitu, yllättävissä kiitelty ja liki käsikähmästä on päästy keskusteluun.

    Laineelle dokumentin tekeminen palautti muistoja siitä, miten vaikuttunut hän rippikouluikäisenä oli Jeesuksesta, joka kurmootti vallanpitäjiä ja kaatoi pöytiä nurin. Johonkin tuo vahva hahmo katosi.

    Nuusa Niskala näkee alkukirkossa samanlaista muutosvoimaa ja yhteisöllisyyttä kuin punkyhteisössäkin. Kirkko tarvitsee anarkismia, rohkeutta ja uskallusta löytää ihmiset.

    Puheen Aamussa toimittajana Juhani Kenttämaa ja Anna Cadia.

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon seurassa. Uutistoimittajana Monna Tervo.

    Tuomo Prättälä ja Markus Nordenstreng eli Tuomo ja Markus julkaisivat eilen, 11.11. uutta musiikkia.Single Predator ennakoi ensi vuonna julkaistavaa albumia. Työtä on tehty muusikko-tuottaja Jonathan Wilsonin kanssa tämän studiolla Los Angelesissa.

    Loppuviikosta Tuomo & Markus suuntaavat Yhdysvaltoihin lämmittelemään amerikkalaista vaihtoehtorock-suuruus Wilcoa. Sitä ennen Tuomo & Markus Puheen Aamussa klo 9.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon seurassa. Uutistoimittajana Monna Tervo.

    Ilmatieteen laitoksen johtama maailmanlaajuinen avaruussääkeskus aloitti toimintansa Suomessa viime viikolla. Pecasus-avaruussääkeskuksessa seurataan jatkuvasti lähiavaruuden tilaa. Tiedot avaruussäästä parantavat ilmailun turvallisuutta koko maailmassa.

    Suomalaisesta osaamisesta, lähiavaruuden säästä ja vähän säästä lähiavaruutta kauempanakin Puheen Aamussa kello 9. Vieraana Ilmatieteenlaitoksen avaruustutkimus ja havaintoteknologiat -ryhmän päällikkö Ari-Matti Harri.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon seurassa. Uutistoimittajana Jan Fredriksson.

    Yksinhuoltajaisään suhtaudutaan eri tavalla kuin yksinhuoltajaäitiin. Näin sanoo kahden lapsen yksinhuoltaja, muusikko Teho Majamäki.
    Osa ihmisistä arvostaa, osa ei oikein luota, että isä voisi olla lastensa yksinhuoltaja. Lisäksi Majamäki on etäisä kouluikäiselle pojalle, jonka elämässä hän ei ole ollut niin tiiviisti mukana. He tapaavat kuitenkin säännöllisesti ja touhuavat yhdessä koko perhe.

    Isyydestä, lapsista ja arjesta keikkamuusikon työn tahdittamassa elämässä puhutaan Puheen Aamussa 9 jälkeen.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Teinien metalli-ihmeen Santa Lucian kulttisuosio yllätti. Kokoelma myytiin loppuun. Rolling Stone hehkuttaa “vuoden cooleimmaksi".

    Näitä otsikoita ei osattu odottaa Kemissä liki kolmekymmentä vuotta sitten kun viiden teinitytön yhtye Santa Lucia - Virpi "Häte" Mattila, rummut, Mari-Anne "Sipe" Mäki (nyk. Okkolin), koskettimet, Kati "Aide" Pyykkö, kitara, Outi-Maria "Kultsi" Kultalahti, basso ja Mape Morottaja, laulu - loi omaperäistä musiikkiaan. Suunnitelmia tai tavoitteita ei ollut, oli vain halu soittaa. Vuosina 1984-1992 vaikuttanut yhtye on vuonna 2019 suositumpi kuin koskaan.

    Santa Lucia hämmensi suomalaisia rockpiirejä 1980-luvulla soittamalla asenteella, kovaa ja monen korvissa virtuoosimaisen taidokkaasti. Aikoinaan yhtye ei kovin kummoista huomiota saanut, tytöttelyt yhtye kuittasi omalla asenteellaan. Soittotaidon ihastelijoille Morottajalla on vastaus: kiitos kuluu suomalaiselle musiikkiopisto-opetukselle. Oman osansa kiitoksista saavat myös vanhemmat. He ostivat soittimet, kuskasivat keikoille, kolasivat lumet treenikämpän oven edestä ja tekivät yhtyeen näyttävät kasarikampaukset.

    Samalla lähtee viesti tämän päivän vanhemmille. Tytöt kyllä soittavat, mutta bändejä syntyy vähän. Tukekaa tyttöjen soittamisen intoa, sallikaa unelma bändistä.

    Bändi hiipui soittajien aikuistuessa, mutta uusia faneja Santa Lucia saa vielä tänäkin päivänä. Amerikan kiertueen osalta on vielä hiljaista.

    Mape Morottaja vieraana Puheen Aamussa, toimittajina Kati Lahtinen, Anna Cadia ja Alina Kulo.

  • Pelko ei pelaa järjellä. Se on intiimi asia, jota on vaikea kuvata yksiselitteisesti. Se, mikä yhdelle ihmiselle on naurettavaa, on toiselle kamalinta maailmassa. Sama kaksiulotteisuus pelaa ihmisen pään sisällä. Kauhuelokuvan viehätys on siinä, että se on samaan aikaan luontaantyöntävä ja lumoavan hypnoottinen, sanoo ohjaaja Ilja Rautsi, jonka lyhyt kauhukomedia ’Helsinki Mansplaining Massacre’ kerää suitsutusta maailmalla.

    Kauhussa oleellista on konteksti: jotain on väärässä paikassa väärään aikaan. Arkiturvallisuus ohitetaan yllättävällä tavalla ja yhtäkkiä ollaan kauhun määrittelemässä tilassa. Sitä haluaa paeta, mutta ei pysty.

    ’Helsinki Mansplaining Massacre’ on kauhukomedia, mutta aiheensa vuoksi sitä on kutsuttu myös yhteiskunnalliseksi kauhuksi. Kauhu ja komedia ovat samankaltaisia. Ne eivät genreinä nauti arvostusta ja perustuvat molemmat kontrollin menettämiseen sekä tabujen sohimiseen. Siksi ne toimivat hyvin myös yhdessä.

    Kauhu toimii kuten scifi, joka ei kerro tulevaisuudesta, vaan meistä tässä ajassa.
    Viihdepelkokuvaston alla kauhu sopii hyvin käsittelemään yhteiskunnallisia ilmiöitä, koska genre ohittaa arjen suojamuurit ja pääsee itse asiaan. Kauhuelokuva voi nostaa esille pinnan alla olevia kulttuurisia jännitteitä, kuten sukupuoliroolit tai rasismi.

    Puheen Aamussa toimittajina Anna Cadia, Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

  • Aleksanteri Suuri on kanonisoitu, kaunis, liuhuvalettinen poika, joka valloitti kaupungit ja jos ei saanut vallattua, tappoi asukkaat ja valloitti kaupungin siten.

    Che Guevara oli samalla tapaa kivannäköinen, komea mies. Tämä vapaustaistelun symboli oli kuitenkin teloittaja, joka oli perustamassa salaista poliisia ja pakkotyöleirejä. Che Guevara ei voinut sietää pitkätukkapoppareita.

    Molemmat sankarit esiintyvät Ari Turusen tietokirjassa ’Mulkerot’, joka esittelee maailmanhistorian tunnettuja, oman patsaan saaneita hallitsijoita uudessa valossa. Sankari yhtäällä, mulkero toisaalla, kuvaa merkittävää osaa kirjan henkilöistä.

    Sankareiksi nostettujen suurmiesten pimeät puolet on jätetty systemaattisesti kertomatta, sanoo Turunen. Vallan häikäilemätön käyttö on totta naisillakin, mutta naismulkeroiksi he eivät käy, sillä patsasta heillä ei ole. Sama pätee patsaattomiin Adolf Hitleriin ja Josef Staliniin, vaikka muilla mulkeromittareilla he olisivat tittelin arvoisia.

    Moni mulkero olisi taitava median käyttäjä, arvioi Ari Turunen. Vallanpitäjien kanssa tarvitaan aina kriittisyyttä ja lukutaitoa. Heiltä tulee vaatia keskusteluyhteyttä, ei vain muutaman merkin mittaisia twiittejä. Mulkerous ei ole vain historiaa, esimerkiksi itä-Euroopassa sankarihahmoja nostetaan populismin ja nationalismin nimissä.

    Turunen ei päätä kenelle patsas kuuluu, eikä kenen patsas pitäisi kaataa, mutta mulkeroiden patsaissa persoonan tarina tulisi kertoa puolueettomasti. Muistolaatan ohessa voisi olla numerolaatta, jossa monen kohdalla merkittävä luku kerrotaan miljoonissa.

    Puheen Aamussa toimittajina Juhani Kenttämaa ja Anna Cadia.

  • Kolonialismin perinne on totta Suomessakin, saamelaiset on sivuutettu täysin, sanoo 'Vastatuuleen - Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta' -kirjan toinen kirjoittaja Kukka Ranta. Suomalainen valtio ja yhteiskunta on rakennettu niin, että saamelaiset eivät kuulu sen viralliseen historiaan.

    Saamelainen maailmankuva on kitketty myös saamelaisilta. Kieli, kulttuuri ja koko käsitys siitä, mikä saamelaisille on tärkeää, on määritelty ulkopuolelta. Saamelaisasioista puhuvat saamelaiset kohtaavat häirintää ja vähättelyä, sanoo saamelainen yrityskauppa- ja viestintäammattilainen sekä tuleva saamelaiskäräjien jäsen Pirita Näkkäläjärvi. Saamelaisten oikeutusta puhua omista asioistaan kyseenalaistetaan toistuvasti ja stereotypioilla heille osoitetaan paikka yhteiskunnassa.

    Kirja pakkosuomalaistamisesta tulee hyvään saumaan, sanoo Näkkäläjärvi. Kiinnostus alkuperäiskansoja ja saamelaisia kohtaan on nyt vahva, samoin ihmisten kiinnostus omia juuriaan kohtaan. Lisäksi saamelaisilla on vaikeuksia saada oma äänensä kuuluviin.
    Toimijuus, selviytyminen, yhteisöllisyys. Näillä sanoilla Kukka Ranta kuvaa maailmaa, johon hän kirjaprosessin kautta sai tutustua.

    Puheen Aamussa toimittajina Juhani Kenttämaa ja Anna Cadia.

  • Totuuden jälkeisen ajan isoin muutos ei ole valehtelussa, vaan siinä, että valheesta kiinni jäämisellä ei ole merkitystä. Näin sanoo ‘Valheenpaljastajan käsikirjan’ tehnyt tutkiva toimittaja Johanna Vehkoo.

    Valeuutinen imitoi uutista, mutta sitä ei ole tehty journalistisin periaattein. Itse ilmiö tunnistetaan, varsinaisen sylttytehtaan osoittaminen on vaikeampaa. Totuuden jälkeinen aika puolestaan on vaikeammin määriteltävä, mutta oleellinen. Molemmista termeistä on haluttu luopua, mutta Vehkoo on eri mieltä. Jotta merkittävistä yhteiskunnallisista ilmiöistä voidaan puhua, tarvitaan yhteisiä termejä.

    Vehkoo sanoo vältelleensä Donald Trumpista kirjoittamista, mutta se oli vaikeaa. Maailman voimakkaimman valtion johdossa oleva mies on propagoinut salaliittoteorioita julkisesti. Presidentti Obaman syntyperän kyseenalaistaminen oli Trumpin poliittisen uran avaus. Oma osansa on medialla, joka voimistaa salaliittoteorioita kirjoittamalla niistä.

    Kriittinen ajattelu pitää ulottaa myös itseen. Meitä vaivaa vahvistusharha. Me haluamme uskoa tietoon, joka sopii omaan maailmankuvaamme. Sellaista tietoa on vaikea haastaa ja omaa mielipidettä muutetaan harvoin. Lisäksi oletamme, että vahvistusharha toimii vain muihin, ei itseen.

    Puheen Aamussa toimittajina Anna Cadia ja Juhani Kenttämaa.

Klipp

  • Ylen tv-uutiset syntyivät syyskuussa 1959, 60 vuotta sitten. Siitä hetkestä tähän päivään tekniikka on muuttunut, maailma on muuttunut ja tarjonnan määrä on muuttunut, mutta uutisen perustehtävä on edelleen sama. Tietomäärän kaaoksesta haetaan ja jäsennellään uutisiksi kirkkaita helmiä, kuvaa Yle Uutisten vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen.

    Tänä päivänä uutisia haastavat valeuutiset ja deepfake, joka mahdollistaa uskottavat vääristellyt videot. Ylen tehtävä on tehdä uutisia myös näistä ja osoittaa valeuutiset valheiksi.

    Uutisten laatu on parantunut, kirjo on laajentunut, uutiset ovat paremmin osa ihmisten arkea. Siilinjärven Eurojackpot-miljonäärikahvit ovat sekä tätä päivää että paluuta vanhaan: uutiset menevät ihmisten luo, kamera kiertää, niin kuin se teki 60 vuotta sitten. Jokisen mukaan uutisten ei pidä synnyttää uutisahdistusta, vaan kertoa myös miten me elämme, syömme, asumme.

    Puheen Aamussa toimittajina Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa.

  • Ihmisen luontosuhde on sanapari, jonka tasapaino ei toimi. Suhde vaatii kaksi toimijaa eikä luonto tarvitse ihmistä mihinkään. Se pärjää, vaikka meitä ei olisi. Luonnon ja ihmisen välit ovat kokonaisuus ja sitä kuvaa sana luontoyhteys.

    - Jos ajatellaan, että ihminen on osa luontoa, kuten minä ajattelen, niin meidän kaikki pahuutemme, rumuutemme, julmuutemme ja röyhkeytemme on myöskin osa luontoa, toteaa ihmiseen ja luontoon keskittyvän esseekokoelman "Villi ihminen ja muita luontokappaleita" kirjoittanut Riikka Kaihovaara.

    Kuva jylhästä, koskemattomasta luonnosta, josta ihminen voi löytää rauhan ja itsensä alkoi vahvistua samaan aikaan kaupungistumisen ja teollistumisen kanssa. Nykyinen romantisoitu kuva luonnosta perustuu söpöihin, pörröisiin eläimiin ja luonnon harmoniaan. Epäsiistit elementit ja julmuus rikkovat tätä kuvaa.

    - Juuri rumuudessa piilee luonnon viehättävyys.

    Kauneus ja ja luonnon hallitsemattomuus näkyy myös tuhon ja hylättyjen paikkojen estetiikassa. Sen minkä ihminen hylkää, sen luonto valtaa takaisin.

    Puheen Aamussa otettiin toisenlainen kulma keskusteluun ihmisen ja luonnon suhteesta. Riikka Kaihovaara oli Alina Kulon ja Juhani Kenttämaan vieraana.

  • Metsästys on raakaa peliä, se on tappamista, ruhoja, sisäelimiä. Julman ulkomuotonsa takana metsästyksen olemus on muutakin: se on suhdetta luontoon, ravintoon ja jopa itseensä. Näin ajattelee metsästä ja metsästyksestä kirjan kirjoittanut Aleksi Lumme.

    Ampuessaan eläimen kokee Aleksi Lumme vastuuta, haikeutta ja syvää yhteyttä luontoon. Itse metsästetty liha vetosi marketteja enemmän, jonka vuoksi Lumme syö nyt ainoastaan itse metsästämäänsä lihaa.

    - Tuntui, että markettikäyttäytymiseni oli epärehellisempää kuin se, että kohtaan itse ne suolet ja veren omin käsin. En missään määrin nauti siitä, mutta laitan itseni työntekomoodiin. Ammuin eläimen, ja nyt minun täytyy tehdä se työ loppuun asti.

    Aleksi Lumme vieraili Puheen Aamussa. Toimittajina Kati Lahtinen, Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

  • Tuomas Rajalan Isävuoro antaa vertaistukea miehille erosta selviytymiseen - sellaista, mitä kirjailija olisi itse kaivannut. Nuorena solmittu avioliitto ja ikävuodet saivat Rajalan kokemaan oman elämänsä vieraaksi. Rajala koki eropäätöksen jälkeen yksinäisyyttä, ja havaitsi miesten olevan erotilanteissa altavastaajan asemassa. Tutkimusten mukaan ero on miehille fyysisesti vaarallisempi, kuin naisille.

    - Vanhemmalla iällä miesten sosiaaliset kontaktit tulevat tutkimusten ja empiiristen havaintojeni mukaan puolison kautta. Tilanteeseen voi helposti ajautua, kun paineisessa elämässä etsii helpotusta arkeen.

    Puheen Aamussa keskusteltiin miehisyydestä, eroamisesta ja vanhemmuudesta. Tuomas Rajalaa haastattelevat Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

  • Ennen Pariisin Kevään 11-vuotista taivalta oli yhtye Arto Tuunelan sooloprojekti. Finnvox-studiolla työskennellyt Tuunela yhdisti päivätyönsä ja oman artistiuden kehittämisen. Nyt Pariisin Keväältä julkaistaan seitsemäs, Reuna-nimeä kantava studioalbumi.

    Puheen Aamu kysyi Arto Tuunelalta, kannattaako rokkitähteys, entä voiko pop-musiikilla muuttaa maailmaa?

    - Osa minusta on aina halunnut olla esiintyvä taiteilija ja rock-tähti. Toinen puoli ajattelee, että toivottavasti kukaan ei minua huomaa. Artistiura vaatii paljon työtä, mutta hetket joina luon jotakin uutta, tekevät siitä kaiken työn arvoista.

    Arto Tuunela vieraili Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan ja Anna Cadian haastateltavana.

  • Ilmastoaktivisti Greta Thunberg matkustaa New Yorkissa ja Chilessä pidettäviin YK:n ilmastokokouksiin Malizia II-purjeveneellä. Matka alkaa elokuun puolivälissä, perillä on määrä olla parin viikon päästä.

    Malizia II ei ole mikä tahansa paatti. Vastaavan veneen, Ariel II, omistava yksinpurjehtija ja lentokapteeni Ari Huusela sanoo, että matka Atlantin yli on kuin ajaisi kitarakopassa moottoritiellä.

    Veneen runko on kevlarilla vahvistettua hiilikuitua, siinä ei ole äänieristystä ja vessana toimii ämpäri. Merellä kuulosuojaimet, polvisuojat ja kypärä ovat tarpeen.

    Vene on vaatimattoman näköinen, mutta se on nopea, purjeveneiden Formula 1.

    Huuselan mukaan Gretan matka tulee olemaan ainutlaatuinen ja hän tulee muistamaan sen koko elämänsä.

    Ari Huuselan tapasi Puheen Aamun Juhani Kenttämaa.

    #puheenaamu

  • 20 vuoden takaisen musiikkivideon voi tunnistaa alleviivaavasta estetiikasta, mutta Oulun musiikkivideofestivaalien taiteellisen johtajan Anna-Mari Nousiaisen mukaan vuoden 2019 trendi on olemassa olevien trendien lomittuminen. Miten median murros on vaikuttanut videoiden löydettävyyteen, entä mikä tekee musiikkivideosta viraalimenestyksen?

    Audiovisuaalista kulttuuria ja kotimaista musiikkivideota juhlistavat Oulun Musiikkivideofestivaalit järjestetään 22.-25.8. Oulussa.

    Anna-Mari Nousiainen vieraili Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon haastateltavana.

  • Kun sydänlääkäri kertoi Taneli Roiniselle, että unelma olisi toteuttava nyt jos koskaan, lähti yksinpyöräilijä matkaan. Vuoristoteitä pitkin kulkenut reitti vei maailman ympäri käsittäen 38 maata ja 44 000 kilometriä. Taneli Roininen kertoi seikkailunhimon ja kestävien elintapojen olleen tärkeässä osassa unelman toteuttamisessa.

    Koskematon luonto, teiden pienentyminen ja ihmismäärän väheneminen tekee luonnosta kauniimpaa. Pitkälle ei tarvitse mennä, Lappi on yksi kiehtovimmista alueista.

    Puheen Aamussa koettiin yllätyselementti, kun seikkailijan matka jatkui haastattelusta kohti miehen omia polttareita.

    Taneli Roininen vieraili Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan, Anna Cadian ja Alina Kulon haastateltavana.

  • Hotellimuusat-podcast-sarjassa hotellin minibaarikin saa kaunokirjallisuuden piirteitä, kun kirjailija Riikka Pulkkinen ja teatteriohjaaja Hilkka-Liisa Iivanainen syventyvät keskusteluun. Hotellihuoneen sängyllä jaetut tarinat heijastelevat naisten henkilöhistoriaa paikkojen ja taideteosten kautta. Miten luova prosessi syntyy, Riikka Pulkkinen ja Hilkka-Liisa Iivanainen?

    Riikka Pulkkinen ja Hilkka-Liisa Iivanainen vierailivat Puheen Aamun vieraana. Toimittajina Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

  • Puheen Aamussa vieraillut Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mika Hentunen on nähnyt uransa aikana paljon, mutta kertoo USA:ssa olevan enemmän positiivisia, kuin negatiivisia puolia.

    Presidentinvaaleihin Yhdysvalloissa on aikaa vuosi ja kolme kuukautta. Presidentti Trumpilla on jo slogan - Keep America great - demokraatit vielä hakevat ehdokastaan.

    - Trump onnistui viime vaaleissa saamaan pettyneen valkoisen työväenluokan, pikkukaupunkien äänestäjät puolelleen. Demokraatit haluavat puhutella tätä samaa yleisöä nyt takaisin.

    Puheen Aamussa keskusteltiin Trumpin suosiosta, kotoperäisen terrorismin käsitteestä sekä lähestyvistä vaaleista.

    Mika Hentunen vieraili Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan, Anna Cadian ja Alina Kulon haastateltavana.

  • Puheen Aamun uutena äänenä aloitti Anna Cadia. Hän joutui Jenny Lehtisen revolverihaastatteluun Pointti kaupunkifestivaaleilla.

    Heittäisitkö sikaa?
    Kumpi juontoparisi on kivempi, Juhani Kenttämaa vai Alina Kulo?
    Mistä alkoi urasi toimittajana?
    Millaisista aiheista haluat puhua?

    Puheen Aamu arkisin klo 7-10.

  • Kaupunki on rakennuksia ja katuverkostoja, mutta mikä tekee kaupungista viihtyisän? Puheen Aamussa vieraillut kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius kertoo nykyisessä kaupunkisuunnittelussa viihtymisen edellytyksiä ymmärrettävän hyvin.

    - Kaupunkisuunnittelu on kuin lasten kasvatusta. Lopulta lopputulos on jotakin, joka tulee muualta kuin suunnittelijan pöydältä. Lentoon lähtevät asiat voivat tulla yllätyksenä.

    Venla Bernelius vieraili Puheen Aamussa Pointti-kaupunkifestivaaleilla Juhani Kenttämaan, Anna Cadian ja Alina Kulon haastateltavana.

Lyssna också