Puheen Aamu

Kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius: Ihmiset ja kokemukset tekevät tilasta paikan

  • 17 min
  • tillsvidare

Kaupunki on rakennuksia ja katuverkostoja, mutta mikä tekee kaupungista viihtyisän? Puheen Aamussa vieraillut kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius kertoo nykyisessä kaupunkisuunnittelussa viihtymisen edellytyksiä ymmärrettävän hyvin.

- Kaupunkisuunnittelu on kuin lasten kasvatusta. Lopulta lopputulos on jotakin, joka tulee muualta kuin suunnittelijan pöydältä. Lentoon lähtevät asiat voivat tulla yllätyksenä.

Venla Bernelius vieraili Puheen Aamussa Pointti-kaupunkifestivaaleilla Juhani Kenttämaan, Anna Cadian ja Alina Kulon haastateltavana.

Sändningar

  • fr 2.8.2019 9.55 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon seurassa.
    Uutistoimittajana Monna Tervo.

    "Yksittäistapaus" on 11 lyhytelokuvan kokonaisuus, jossa kuvataan yksittäisiä ja tavallisia naisiin kohdistuvan häirinnän ja väkivallan hetkiä. Tavallinen yksittäistapaus on kuitenkin yleinen kokemus ja osoittaa sukupuolittuneen vallankäytön paikkoja yhteiskunnassa. Elokuvien yhteyteen on useiden yhteistyökumppaneiden kanssa koostettu materiaali tilanteiden tunnistamiseksi ja niistä keskustelemiseksi.

    Yksi "Yksittäistapaus" vaikuttamiskampanjan yhteistyötaho on EU:n rahoittama ERASE GBV-hanke, jossa halutaan parantaa kasvatusalan työntekijöiden valmiutta kohdata ja puuttua sukupuolittuneeseen väkivaltaan.

    Puheen Aamussa kello 9 vieraana hankkeen vastuullinen tutkija, Tampereen yliopiston apulaisprofessori Marita Husso ja tuottaja-käsikirjoittaja Elli Toivoniemi.

    Yksittäistapaus-elokuvat ovat Yle Areenassa kolmen vuoden ajan.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon seurassa.
    Uutistoimittajana Jan Fredriksson.

    UMK-artistit on esitelty, kilpailukappaleiden esittely alkaa tänään. Puheen Aamu keskittyy kaikkeen siinä ohessa. Millainen tuotanto UMK on?

    Puheen Aamussa kello 9.15 kisan toinen juontaja Mikko Silvennoinen.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Juhani Kenttämaan ja Kati Lahtisen seurassa.
    Uutistoimittajana Jan Fredriksson.

    Ikääntyminen syö puolet Suomen talouskasvusta tänä vuonna, varoittaa Hypo talouskatsauksessaan. Pääekonomisti Juhana Brotheruksen mukaan ikääntyminen on isompi tekijä kuin hallituksen kaikki toimet ja nakertaa näkymiä vielä vuosikymmeniä.
    Eikä tämä riitä. Ikääntymisen myötä työllisten tuottavuus hidastuu. Yli 40-vuotias oppii hitaammin eikä ole nuorten lailla valmis muutokseen.
    Mutta ei mene hyvin nuorillakaan. Mielenterveyssyistä alle 40-vuotiaille myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvaa.

    Mikä on tämä työelämä, joka ei ole hyvä kenellekään?

    Puheen Aamussa kello 9 vieraana pääekonomisti Juhana Brotherus.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Kun samanhenkiset kaverit löytävät toisensa ja kaikki tehdään yhdessä. Tähän pikkukaupungin henkeen tiivistyy punk dokumentissa "Tee se itse elämä: Combat Rockin tarina". Elokuva kertoo 2000-luvun merkittävimmän suomalaisen punklevy-yhtiön, Combat Rock Industryn, tarinan.

    Combat Rockin perustajalle Jani Koskiselle punk oli kuin salaisuus, joka piti löytää, löytöretki, johon itse piti kaivautua. Kaiken ytimessä oli yhteisö, ensin samanhenkiset ihmiset Suomessa ja sitten oivallus, että samanhenkinen verkosto on olemassa ympäri maailmaa. Musiikin ja levyjen vaihtamisessa oli Combat Rockin alku. Nykyään kaikki on napinpainalluksen päässä.

    Tee se itse -elämä on nimensä mukaisesti toimeen tarttumista. Levyt voi julkaista itse, keikat voi järjestää itse. Tekeminen itsessään on arvokasta, ei menestys tai tuleeko siitä rahaa. Samalla tee se itse -hengellä Tanskanen tarttui dokumentin tekemiseen.

    Alun perin raha oli sivujuonne ja Koskinen teki bisnestä rakkaudesta lajiin. Maailma kuitenkin muuttui. Yhtenä aamuna Helsingin Sanomien kuolevista ammateista kertovassa jutussa koko sivu oli omistettu levykaupalle. Kun rahasta tuli taakka ja intohimosta katosi ilo, oli aika luopua.

    Puheen Aamussa toimittajina Alina Kulo ja Anna Cadia.

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon seurassa.
    Uutistoimittajana Monna Tervo.

    Luovuus mielletään kyvyksi piirtää tai soittaa kitaraa, maalata, tanssia, keksiä ja kirjoittaa tarinoita. Mutta luovuus ei rajoitu vain niihin. Luovuutta on tapa nähdä vaihtoehtoja, miettiä toisenlaisia tapoja, keksiä erilaisia keinoja ratkaista ongelma. Luovuutta on mennä eri reittiä kuin eilen.

    Luovuus on ihmiselle luonnollinen tapa toimia ja sen voi kaivaa itsestään esiin. Näin uskovat Paavo ja Lauri Järvilehto, pikkuveli ja isoveli, mainossuunnittelija ja sarjayrittäjä ja filosofi, joiden yhteinen kirja "Pim! - olet luova" opastaa luovan työn menetelmiin.

    Paavo ja Lauri Järvilehto Puheen Aamussa kello 9.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Syyskuussa 2019 tutkimusalus Polarstern lähti matkaan Tromssasta. Kun laiva saapui merijään reunaan Siperian pohjoispuolelle, sammutettiin laivan potkurit. Polarstern sai puristua laajenevan ja paksuuntuvan jääkentän sisään. Tarkoitus oli, että jäät kuljettavat tutkimusaluksen pohjoisnavalle. Tästä alkoi historian laajimman pohjoisen Jäämeren tutkimushankkeen MOSAiCin käytännön osuus.

    Aluksen kyydissä on kansainvälinen, poikkitieteellinen tutkijaryhmä keräämässä tietoa ilmakehästä, merijäästä ja merestä. Ensimmäiset kolme kuukautta mukana oli myös Ilmatieteen laitoksen tutkijaprofessori Jari Haapala.

    Sydäntalvi pohjoisella Jäämerellä on pimeä ja kylmä, ympäristö muistuttaa kuun maisemaa. Kaamokseen tottuu, mutta pimeässä ja kylmässä työskentely on hidasta, sanoo Haapala. Vaarat ovat kahdenlaiset. Liikkuessaan jääkenttä muodostaa railoja, jotka lumisade taas peittää. Toinen vaara ovat jääkarhut. Työ tehdään niiden valtakunnassa.

    MOSAiC on historian laajin pohjoisen Jäämeren tutkimushanke. Se pantiin alulle kymmenen vuotta sitten. Mukana ovat mm. USA, Venäjä, Kiina, Ruotsi ja lopulta myös Suomi. Arktinen alue kiinnostaa mm. luonnonvarojensa vuoksi ja sen hyödyntäminen on luonnollista, sanoo Haapala. Tiede mahdollistaa, että se tehdään kestävästi. Kun hanke on valmis, kaikki saatu data on kaikkien tutkijoiden saatavilla.

    Naparetkeilijä Roald Amundsenin kuunari Fram ajelehti jäiden viemänä kolme vuotta. Nyt sata vuotta myöhemmin, sama matka vie Polarsterniltä runsaan vuoden. Jää on ohuempaa, se rikkoutuu enemmän, tuulet kuljettavat jäätä nopeammin.

    Jäiden nopea liikkuminen on indikaattori muutoksesta, sanoo Haapala. Herkkä ekosysteemi on muuttunut jo nyt. Kun jäätä on vähemmän, miekkavalaan reviiri on levittäytynyt pohjoisemmaksi.

    Puheen Aamussa toimittajina Anna Cadia ja Juhani Kenttämaa.

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon seurassa.
    Uutistoimittajana Monna Tervo.

    Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Haapala on osa kansainvälistä tutkijaryhmää, joka kerää pohjoisella Jäämerellä tietoa ilmastonmuutoksen syistä. Haapala vietti Polarstern-utkimusaluksella 3,5 kuukautta ja palasi tammikuun alussa Suomeen.

    Mikä on MOSAiC-tutkimusmatkan anti ja miltä tuntuu olla kaukana kaikesta, erityksissä, ajelehtivien jäiden keskellä?
    Tutkimusprofessori Jari Haapala Puheen Aamussa kello 9.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Lähiruokaa, satokauden tuotteita, vegaania, fermentoitua, seitania ja muita lihan korvikkeita. Kaikki nämä toistuvat kun puhutaan ruuan trendeistä, mutta ne ovat myös liki ikiaikaisia ruokatrendejä japanilaisissa buddhatemppeleissä.

    Lännessä buddhalaisuus nähdään filosofisena järjestelmänä, mutta se on myös maallinen ja ajattelussaan joustava: jos peuraa kutsuu vuorivalaaksi, voi sitä syödä kalana, kuvaa Heikki Valkama, joka on kirjoittanut Japanista niin tietokirjoja kuin ruokamaailmaan sijoittuvia gastrodekkareitakin.

    Valkaman mukaan ruoka on lyhin tie japanilaiseen kulttuuriin ja buddhalaistemppelin kasvisruoka "järjettömän hyvää".

    Gastrodekkari on genre, joka syntyi kun päähenkilö Riku Mäki on kokki ja rikos tapahtuu ruuan maailmassa. Heikki Valkaman gastrodekkareissa rikostarinoita maustaa kuvaukset hienoista raaka-aineista ja annoksista sekä erilaisista kulinaarisista elämyksistä. Ylipäätään Valkama avaa kirjoissaan Japanin ruokakulttuuria hyvin seikkaperäisesti. Uusin Riku Mäki dekkari 'Tulikukka' julkaistiin viime syksynä.

    Nykyään Japani on Heikki Valkamalle kirjojen taustatutkimusmatkakohde, mutta maa on tuttu jo pidemmältä ajalta. Valkama vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Japanissa.

    Puheen Aamussa toimittajana Alina Kulo.

  • Pimeys, kylmyys, vesisade. Nämä Ylen entinen ulkomaantoimittaja Antti Kuusi muistaa 30 vuoden takaisesta vallankumouksen keskellä elävästä Romaniasta. Maahan hän pääsi Punaisen ristin saattueen kanssa.

    Matkalla oli aavemainen tunnelma. Katujen varrella oli ihmisiä peloissaan ja epävarmoina. Romanialaiset eivät tienneet mitä heidän maassaan tapahtuu.

    Vuonna 1989 maailma muuttui kuukausi kerrallaan. Romaniassa maan länsiosassa sijaitsevasta Timișoarasta tuli mielenosoitusten syntysija, kun kaupunkilaiset 16. joulukuuta saivat tarpeekseen ja lähtivät kadulle. Ennen vuoden loppua Nicolae Ceausescu syöstiin vallasta ja presidentti puolisoineen tuomittiin kuolemaan kansanmurhasta sekä rikoksista valtiota vastaan. Kuvat ammutusta presidentistä levisivät televisiolähetyksiin.

    Itäblokin maat siirtyivät sosialismista demokratiaan ja valta vaihtui jopa niin pehmeästi, että Tsekkoslovakian muutosta kutsuttiin samettivallankumoukseksi. Romaniassa vuodatettiin verta. Antti Kuusen mukaan maassa oltu totuttu siihen, että ihmiset ovat kadulla eikä turvallisuuspoliisi siekaillut väkivallan käyttämistä.

    Ihmiset olivat toiveikkaita ja odottivat muutosta. Romanian nykytilanne osoittaa, että demokratia ei synny vuosikymmenissä. Korruptio ja lahjonta ovat yhä osa yhteiskuntaa, maasta puuttuu puolueeton oikeuslaitos.

    Köyhässä EU:n laidalla olevassa Romaniassa näkyy Ceausescu-nostalgia. Nuoret ihmiset, jotka eivät eläneet diktatuurin aikaa, kuvittelevat asioiden olleen paremmin kolmekymmentä vuotta sitten.

    Puheen Aamussa toimittajina Anna Cadia ja Juhani Kenttämaa.

  • Venäjällä on käsissä valtava ympäristöongelma, joka on muuttumassa hyvää vauhtia poliittiseksi. Moskova ja sitä ympäröivä Moskovan alue tuottavat vuodessa 12 miljoonaa tonnia kotitalousjätettä, eikä juuri mitään lajitella.

    Neuvostoajoilta perityvät kaatopaikat ovat täyttyneet jo vuosia sitten, laittomien kaatopaikkojen määrää ei tiedä kukaan. Kotitalouksien jäteongelma on perua 1990-luvulta. Neuvostoliiton niukkuustalouden jälkeiset avoimet markkinat toivat myös kotitalousjätteet.

    Ratkaisua Moskovan roskaongelmaan haetaan esimerkiksi 1200 kilometrin päästä Arkangelissa sijaitsevasta Šiesin pikkukylästä. Šiesiin on rakenteilla valtava, Euroopan suurimmaksikin kutsuttu kaatopaikka. Sinne on tarkoitus tuoda junarahdilla 20 vuoden aikana yhteensä 10 miljoonaa tonnia moskovalaisten jätettä. Jättimäistä hanketta vastustavat sekä paikalliset asukkaat että ympäristöaktivistit. Šies on vain yksi tapaus. Vastaavia hätäratkaisuja Venäjän jäteongelman hoitamiseksi on useita.

    Kaatopaikkojen läheisyydessä asuvat ihmiset sairastuvat kaatopaikkakaasuista ja mielenosoituksia on tämän tästä.

    Puheen Aamussa vieraana Ulkolinjan dokumentin "Venäjän roskasota" ohjaaja Marko Lönnqvist. Toimittajina Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa.

  • Eteläkorealainen popmusiikki eli K-pop on tällä hetkellä suositumpaa kuin koskaan aiemmin. Marginaalista genre on noussut maailmanlaajuiseksi ilmiöksi, poikabändi BTS:ää on verrattu Beatlesiin.

    K-pop tunnetaan positiivisesta otteestaan, upeista musavideoistaan ja taitavista artisteistaan. Samalla tiedetään kiiltokuvamaisen julkisivun kääntöpuoli. Täydellisyyttä hipovat idolit ovat valmiita tekemään kaikkensa pysyäkseen kilpailussa mukana. Hinta voi olla kova, viime aikoina on uutisoitu nuorten K-poptähtien masennuksesta ja jopa itsemurhista.

    K-Popin kotimaassa masennus on vielä tabu, muualla siitä puhutaan jo avoimemmin. Alkuvuodesta K-Pop Suomi ry järjesti tapahtuman, jonka pääsylipputuloista osa lahjoitettiin nuorten mielenterveystyöhön. Faneille K-pop on omistautumista ja yhteisöllisyyttä.

    Etelä-Korea on huomannut K-popin vientiarvon, sillä se on satojen miljoonien dollarien bisnes. Musiikkiala tuottaakin uusia yhtyeitä kuin liukuhihnalla, samalla kaavalla.

    Puheen Aamussa vieraana K-Pop Suomi ry:n Jami Suomi. Toimittajina Alina Kulo ja Anna Cadia.

    Kuvassa poikabändi BTS. Kuva: AOP

  • Googlen algoritmit tunnistavat 130 biljoonaa yksittäistä verkko-osoitetta. Englanninkielisessä wikipediassa on 5,8 miljoonaa sivua. YouTubeen ladataan 500 tuntia uutta materiaalia minuutissa. Internet ja some ovat mullistaneet maailmamme, sanoo digitaaliseen journalismiin erikoistunut toimittaja, Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esimies Jussi Pullinen, jonka kirja "Mitä meille tapahtui?" selittää sitä, miksi käyttäydymme netissä niin kuin käyttäydymme.

    Somen muovaavaa maailmaa pidetään itsekeskeisenä. Itsestä kertominen ei kuitenkaan ole uusi ilmiö, sanoo Pullinen, eikä selfie somen itsekeskeisyyden omakuva. Pelkästään selfietä voi lukea monella tapaa. Lisäksi meemit, faktat, videot, valeuutiset, vihapuhe, hymiöt ja trollit ovat jokainen oma tapansa käyttää kieltä. Siksi ne vaativat myös oman lukutaitonsa. Näitä lukutaitoja me olemme oppimassa.

    Internetin esi-isien ajatuksissa netti muuttaisi kaiken. Se muuttaisi työn, tieteen, taiteen, talouden, ystävyyden, rakkaudenkin. Muutos tuli, mutta ei tavalla, jota toivottiin. Meillä on vapaampi maailma, mutta keskittyneempi valta.

    Ajan ohella on menetetty yksityisyys. Tavisinternetistä on siirrytty rahalla pyöritettävään viihdekoneistoon, jonka kiteymä on Kim Kardashian perheineen. Kun puntarissa on dystopia vai utopia, ollaan internetin kanssa Jussi Pullisen mukaan voiton puolella.

    Mutta aluksi internet täytyy luoda. Internetin alkujuuret ovat armeijan viestintärakenteissa ja -tarpeissa. Sana ARPANET on monelle tuttu. Internetin tekninen toteutus tulee armeijalta, ideologia, niin sanottu Kalifornian ideologia, on hippien peruja.

    Puheen Aamussa vieraana Jussi Pullinen, toimittajina Kati Lahtinen ja Anna Cadia.

Klipp

  • Nykypäivän ruokakaupassa mikään ei ole sattuman varassa. Kaikki se, mitä on tarjolla ja missä se on tarjolla, perustuu kuluttajien käyttäytymiseen. Erilaiset ostoskorit muokkaavat saman ketjun eri myymälöitä erilaisiksi. Myös mainonta eriytyy ja personoituu, jopa niin pitkälle, että kohderyhmä voikin olla vain yksi henkilö.

    Vuosia kauppa oli logistiikan pääte. Nyt on huomattu, että kaupan aukiolo onkin vain asiakaspalvelun alkupiste.

    Ruokakaupan trendeistä puhuttiin Puheen Aamussa, jossa haastateltavana oli markkinoinnin professori Lasse Mitronen Aalto yliopistosta. Toimittajina Juhani Kenttämaa ja Kati Lahtinen.

  • Ylen tv-uutiset syntyivät syyskuussa 1959, 60 vuotta sitten. Siitä hetkestä tähän päivään tekniikka on muuttunut, maailma on muuttunut ja tarjonnan määrä on muuttunut, mutta uutisen perustehtävä on edelleen sama. Tietomäärän kaaoksesta haetaan ja jäsennellään uutisiksi kirkkaita helmiä, kuvaa Yle Uutisten vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen.

    Tänä päivänä uutisia haastavat valeuutiset ja deepfake, joka mahdollistaa uskottavat vääristellyt videot. Ylen tehtävä on tehdä uutisia myös näistä ja osoittaa valeuutiset valheiksi.

    Uutisten laatu on parantunut, kirjo on laajentunut, uutiset ovat paremmin osa ihmisten arkea. Siilinjärven Eurojackpot-miljonäärikahvit ovat sekä tätä päivää että paluuta vanhaan: uutiset menevät ihmisten luo, kamera kiertää, niin kuin se teki 60 vuotta sitten. Jokisen mukaan uutisten ei pidä synnyttää uutisahdistusta, vaan kertoa myös miten me elämme, syömme, asumme.

    Puheen Aamussa toimittajina Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa.

  • Ihmisen luontosuhde on sanapari, jonka tasapaino ei toimi. Suhde vaatii kaksi toimijaa eikä luonto tarvitse ihmistä mihinkään. Se pärjää, vaikka meitä ei olisi. Luonnon ja ihmisen välit ovat kokonaisuus ja sitä kuvaa sana luontoyhteys.

    - Jos ajatellaan, että ihminen on osa luontoa, kuten minä ajattelen, niin meidän kaikki pahuutemme, rumuutemme, julmuutemme ja röyhkeytemme on myöskin osa luontoa, toteaa ihmiseen ja luontoon keskittyvän esseekokoelman "Villi ihminen ja muita luontokappaleita" kirjoittanut Riikka Kaihovaara.

    Kuva jylhästä, koskemattomasta luonnosta, josta ihminen voi löytää rauhan ja itsensä alkoi vahvistua samaan aikaan kaupungistumisen ja teollistumisen kanssa. Nykyinen romantisoitu kuva luonnosta perustuu söpöihin, pörröisiin eläimiin ja luonnon harmoniaan. Epäsiistit elementit ja julmuus rikkovat tätä kuvaa.

    - Juuri rumuudessa piilee luonnon viehättävyys.

    Kauneus ja ja luonnon hallitsemattomuus näkyy myös tuhon ja hylättyjen paikkojen estetiikassa. Sen minkä ihminen hylkää, sen luonto valtaa takaisin.

    Puheen Aamussa otettiin toisenlainen kulma keskusteluun ihmisen ja luonnon suhteesta. Riikka Kaihovaara oli Alina Kulon ja Juhani Kenttämaan vieraana.

  • Metsästys on raakaa peliä, se on tappamista, ruhoja, sisäelimiä. Julman ulkomuotonsa takana metsästyksen olemus on muutakin: se on suhdetta luontoon, ravintoon ja jopa itseensä. Näin ajattelee metsästä ja metsästyksestä kirjan kirjoittanut Aleksi Lumme.

    Ampuessaan eläimen kokee Aleksi Lumme vastuuta, haikeutta ja syvää yhteyttä luontoon. Itse metsästetty liha vetosi marketteja enemmän, jonka vuoksi Lumme syö nyt ainoastaan itse metsästämäänsä lihaa.

    - Tuntui, että markettikäyttäytymiseni oli epärehellisempää kuin se, että kohtaan itse ne suolet ja veren omin käsin. En missään määrin nauti siitä, mutta laitan itseni työntekomoodiin. Ammuin eläimen, ja nyt minun täytyy tehdä se työ loppuun asti.

    Aleksi Lumme vieraili Puheen Aamussa. Toimittajina Kati Lahtinen, Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

  • Tuomas Rajalan Isävuoro antaa vertaistukea miehille erosta selviytymiseen - sellaista, mitä kirjailija olisi itse kaivannut. Nuorena solmittu avioliitto ja ikävuodet saivat Rajalan kokemaan oman elämänsä vieraaksi. Rajala koki eropäätöksen jälkeen yksinäisyyttä, ja havaitsi miesten olevan erotilanteissa altavastaajan asemassa. Tutkimusten mukaan ero on miehille fyysisesti vaarallisempi, kuin naisille.

    - Vanhemmalla iällä miesten sosiaaliset kontaktit tulevat tutkimusten ja empiiristen havaintojeni mukaan puolison kautta. Tilanteeseen voi helposti ajautua, kun paineisessa elämässä etsii helpotusta arkeen.

    Puheen Aamussa keskusteltiin miehisyydestä, eroamisesta ja vanhemmuudesta. Tuomas Rajalaa haastattelevat Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

  • Ennen Pariisin Kevään 11-vuotista taivalta oli yhtye Arto Tuunelan sooloprojekti. Finnvox-studiolla työskennellyt Tuunela yhdisti päivätyönsä ja oman artistiuden kehittämisen. Nyt Pariisin Keväältä julkaistaan seitsemäs, Reuna-nimeä kantava studioalbumi.

    Puheen Aamu kysyi Arto Tuunelalta, kannattaako rokkitähteys, entä voiko pop-musiikilla muuttaa maailmaa?

    - Osa minusta on aina halunnut olla esiintyvä taiteilija ja rock-tähti. Toinen puoli ajattelee, että toivottavasti kukaan ei minua huomaa. Artistiura vaatii paljon työtä, mutta hetket joina luon jotakin uutta, tekevät siitä kaiken työn arvoista.

    Arto Tuunela vieraili Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan ja Anna Cadian haastateltavana.

  • Ilmastoaktivisti Greta Thunberg matkustaa New Yorkissa ja Chilessä pidettäviin YK:n ilmastokokouksiin Malizia II-purjeveneellä. Matka alkaa elokuun puolivälissä, perillä on määrä olla parin viikon päästä.

    Malizia II ei ole mikä tahansa paatti. Vastaavan veneen, Ariel II, omistava yksinpurjehtija ja lentokapteeni Ari Huusela sanoo, että matka Atlantin yli on kuin ajaisi kitarakopassa moottoritiellä.

    Veneen runko on kevlarilla vahvistettua hiilikuitua, siinä ei ole äänieristystä ja vessana toimii ämpäri. Merellä kuulosuojaimet, polvisuojat ja kypärä ovat tarpeen.

    Vene on vaatimattoman näköinen, mutta se on nopea, purjeveneiden Formula 1.

    Huuselan mukaan Gretan matka tulee olemaan ainutlaatuinen ja hän tulee muistamaan sen koko elämänsä.

    Ari Huuselan tapasi Puheen Aamun Juhani Kenttämaa.

    #puheenaamu

  • 20 vuoden takaisen musiikkivideon voi tunnistaa alleviivaavasta estetiikasta, mutta Oulun musiikkivideofestivaalien taiteellisen johtajan Anna-Mari Nousiaisen mukaan vuoden 2019 trendi on olemassa olevien trendien lomittuminen. Miten median murros on vaikuttanut videoiden löydettävyyteen, entä mikä tekee musiikkivideosta viraalimenestyksen?

    Audiovisuaalista kulttuuria ja kotimaista musiikkivideota juhlistavat Oulun Musiikkivideofestivaalit järjestetään 22.-25.8. Oulussa.

    Anna-Mari Nousiainen vieraili Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon haastateltavana.

  • Kun sydänlääkäri kertoi Taneli Roiniselle, että unelma olisi toteuttava nyt jos koskaan, lähti yksinpyöräilijä matkaan. Vuoristoteitä pitkin kulkenut reitti vei maailman ympäri käsittäen 38 maata ja 44 000 kilometriä. Taneli Roininen kertoi seikkailunhimon ja kestävien elintapojen olleen tärkeässä osassa unelman toteuttamisessa.

    Koskematon luonto, teiden pienentyminen ja ihmismäärän väheneminen tekee luonnosta kauniimpaa. Pitkälle ei tarvitse mennä, Lappi on yksi kiehtovimmista alueista.

    Puheen Aamussa koettiin yllätyselementti, kun seikkailijan matka jatkui haastattelusta kohti miehen omia polttareita.

    Taneli Roininen vieraili Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan, Anna Cadian ja Alina Kulon haastateltavana.

  • Hotellimuusat-podcast-sarjassa hotellin minibaarikin saa kaunokirjallisuuden piirteitä, kun kirjailija Riikka Pulkkinen ja teatteriohjaaja Hilkka-Liisa Iivanainen syventyvät keskusteluun. Hotellihuoneen sängyllä jaetut tarinat heijastelevat naisten henkilöhistoriaa paikkojen ja taideteosten kautta. Miten luova prosessi syntyy, Riikka Pulkkinen ja Hilkka-Liisa Iivanainen?

    Riikka Pulkkinen ja Hilkka-Liisa Iivanainen vierailivat Puheen Aamun vieraana. Toimittajina Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

  • Puheen Aamussa vieraillut Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mika Hentunen on nähnyt uransa aikana paljon, mutta kertoo USA:ssa olevan enemmän positiivisia, kuin negatiivisia puolia.

    Presidentinvaaleihin Yhdysvalloissa on aikaa vuosi ja kolme kuukautta. Presidentti Trumpilla on jo slogan - Keep America great - demokraatit vielä hakevat ehdokastaan.

    - Trump onnistui viime vaaleissa saamaan pettyneen valkoisen työväenluokan, pikkukaupunkien äänestäjät puolelleen. Demokraatit haluavat puhutella tätä samaa yleisöä nyt takaisin.

    Puheen Aamussa keskusteltiin Trumpin suosiosta, kotoperäisen terrorismin käsitteestä sekä lähestyvistä vaaleista.

    Mika Hentunen vieraili Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan, Anna Cadian ja Alina Kulon haastateltavana.

  • Puheen Aamun uutena äänenä aloitti Anna Cadia. Hän joutui Jenny Lehtisen revolverihaastatteluun Pointti kaupunkifestivaaleilla.

    Heittäisitkö sikaa?
    Kumpi juontoparisi on kivempi, Juhani Kenttämaa vai Alina Kulo?
    Mistä alkoi urasi toimittajana?
    Millaisista aiheista haluat puhua?

    Puheen Aamu arkisin klo 7-10.

Lyssna också