Buorre idit Sápmi

Boazobeatnagat, boazodoalu liberaliseren ja boazodoalloskuvlen sihke ságat Arendal-vahkus ja Ijahis idja artisttain

  • 2 t 0 min
  • utgått

Boazobeatnagiid geavahus bargguin, Leila Nutti. Politihkkáriid ságat Arendal-vahkus, earret earáid boazodoalu liberaliseren. Ijahis idja -festivála eahketkonserttain máinnalmas astisttat, muitala Oula Guttorm. Skuvlajahki álggii maid Suoma áidna boazodoalloskuvllas Anár Gápmasis, oahpaheaddji Outi Jääskö mielde barggus oahppan lea lasihuvvon oahpahusas. Vuorkásáhkan vel Ulddat jođus.
Studios Marianne Boine, Jouni Aikio ja Hanna Nutti.

Sändningar

  • on 14.8.2019 8.00 • Yle Sámi Radio

Avsnitt

  • Korona-virus njoammu máilmmis, muhto leatgo olbmot daorvái várrugasat? Studioságastallan. RSR ii luohte boraspirelohkamiidda, Jenny Wik Karlsson. Inger Susanna Nutti ohcá vajálduvvan sániid. Ole Mathis Nedjejord lea heaitán miellenjuikema, guldal manin. Veagalváldimat, leago daidda áktánas čuovvoleapmi, Ann Silje Guttorm ja Kathrine Nedrejord. Josef Kuhmunen ráhkada dujiid čájáhussii. Sámi nissonjoavku beassá Conifa-spábbačiekčamiidda, dievdduid joavku ii, muitala Håkan Kuorak. Sámi musihkkaakademiija konseartamátkkis Helssegis, buorre vásáhus, dadjá Mihkku Laiti. Studios John Einar Eira nuorat, Jouni Aikio ja Karen Eira.

  • Neahttavašši badjánan Girjás-duomu maŋŋá, Henrik Blind muitala. ON olmmošreikteráđđi gažadan Ruoŧa stáhta Geneves, Per-Olof Nutti kommeanta. Luonddugáhttensearvvi raporta čájeha ahte lea unnán luohttámuš meahcceealliid lohkamii, Andreas Zetterberg. Sámi klinihkka rahppojuvvo Kárášjogas, telefuvnnas Amund Peder Teigmo. Filbmamáilmmi nuppástusain leamaš sáhka Skábmagovain, das muitala Anne Lajla Utsi. Njáhkabivdit eai šat ollu gávdno Sámis, diehtá Veikko Aikio. Sámedikki presideanta Arctic Fronteirs deaivvadeamis. Studios John Einar Eira nuorat, Jouni Aikio ja Karen Eira

  • Oassi vuossárgga Buorre iđit Sápmi sáddaga ságain, oppa guovttediibmosaš sátta ii elat dál gullanláhkai sáddendoaimma teknihkalaš vigi geažil. Gielddadoaavttir Heidi Eriksen rávve mo gánneha suddjet iežas amaset influenssat njoammut. SPR lea ásahan lávdegotti čieggadit rádjaguovllu eastagiid riikkarájáid badjel, lávdegotti jođiheaddji Runar Myrnes Balto muitala. Sáhka vahkuloahpa skábmagovain, studios galleda Aslak Paltto guhte čuovui oppa festivála. Doaimmaheaddjin gáimmežat John Einar Eira nuorat ja Luobbal-Jovsset Jovnna.

  • Buorre iđit Sápmi.

  • Buorre iđit Sápmi.

  • Buorre iđit Sápmi -sáddagis lea sáhka earret eará das go Olmmošvuoigatvuođaorganisašuvdna moaitá Ruoŧa sámepolitihkka garrasit.
    Sáhka lea maid das go Norgga lágamánnerievttis ferte ođđasit gieđahallat ássi gos Sárevuomi čearu lea stevdnen Norgga stáhta. Duogáš dasa lea ahte lágamannerievttis lei golbma duopmára mielde ja okta lei eananmolsunrievtti duopmár. Lága mielde dat duopmár ii sáhtte gieđahallat diekkár ássi, ja danin sii fertejit loktet olles proseassa oktii vel lágamánneriektái.
    Dan lassin gullat mot Roavvenjárggas lea ordnejuvvon nuortalašgiela oahpahus, ja ságastallat maiddai Ingunn Utsiin das go beaivváš oaidnigoahtá fas Sámis.
    Sáddagis lea mielde maiddái Joni Saijets guhte orru Kolumbias Lulli-Amerihkás ja oahpaha neahta bohte sámegiela.

    Sáddaga lágidit Kjell Marainen, Jaana Kynkäänniemi ja Inger-Elle Suoninen

  • Buorre iđit Sápmi.

  • Ruvhten Sijte čearu ságadoalli Markus Rensberg dadjá, ahte juoga ferte dahkkot vai vealgáduvvan čearus livččii boahtteáigi. Jiellevári vuovdečearru lea čielgasit gieldán bieggamilloparka huksema muhto Ängeså konsešuvnnačearru dohkkeha huksema, dadjá Jörgen Rokka. Áŋŋel olbmuid geavahanvuoigatvuođain Finnmárkkus Ilmari Länsman ja Ánde Somby. Universitehta heaitán dihtoeriid sámegielat studeanttaide, Sámedikki gielladorvočálli Ánne Kirste Aikio fuolas. Gry Helen Sivertsen govvida man dehalaš sámegiella lea sutnje. Girkonjárgalaš bearaš johtá jiekŋaskearrohárjehusain ja spealuin Avvilis ja ságat vel Elle-Máijá Tailfeathers filmmas. Studios Marianne Boine, Kjell Marainen ja Jouni Aikio.

  • Ruvhten Sijte čearus lea divvagat miljovnna ruvnna ovddas mávssekeahtes boazoguohtuma dihte, lohká Kristina Jonsson, konsulta ja ovddeš boazodoalloossodaga hoavda Jämtlándda leanastivrras. Sámit leat vuoitit Jiknon 2 filmmas - ja eanet almmoheamit leat vuordimis ciegus soahpamusšain, nu čilge Sámedikki direktevra Rune Fjellheim. Davviguovllu ambulansagirdi fálaldagain diehtá dál eanet sámediggeráđđi Silje Karine Muotka. Girjebusse vuodjá fas Ohcejogas, fálaldagas muitaleaba Tuija Guttorm Ohcjeoga gielddas ja Jan Hansen Unjárgga gielddas. Geavaheaddjiid vásáhusain fas Ingga-Per Niillas ja Ville-Risten Eila. Boazoisit Osmo Seurujärvi rávve mo galgá rassat jus vuodjá bohcco ala. Loahpas Klemet Isaksen Hætta muitalus Stuorra- ja Unna-Lásses.

  • Gumppet hehttejit johtima dálveguohtoneatnamiidda Luokta-Mávas čearus, das muitala Lars-Ánde Bær. Smávut Ingir Bål vuittii Skarunger 2020 -bálkkašumi filmmain Njuokčamat. Dáiddaduodječájáhus lihkostuvvan bures Thaieatnamis, leabuhisvuođatge eai leat hehtten go dat leat dušše oaivegávpogis, muitala Kaija Paltto (govven). Melodiia gp-gilvvut lahkonit, ovdalis dákákr gilvuia oaasálastan Elin Kåven muitala váishusaidis. Mii lea Sámi Music Award, dan čilgeba Klemet Anders Buljo ja Kolbjørn Norvang. Studios Marianne Boine, Kjell Marainen ja Jouni Aikio.

  • Veddet bohccuid gárddiin návddiid dihte Norrbottenis ja garra čalbmeváddu váivvida bohccuid.
    Sáhka maiddái dálvviid rievdamis. Studios Marianne Boine, Jouni Aikio ja Kjell Marainen.

  • Giella- ja álbmotinstituhtta čohkke sámi muitalusaid, das diehtá Charlotta Hyltén-Cavallius. Ruoŧa sámediggi oažžun kulturdoarjagis ságastallan Ingrid Ingain. Oassin klassihkalaš musihka konsearttas Roavvenjárggas, Niillas Holmberg vásihus. Ginttalnalttaid son geavaha ođđasit, ovttas monnebáhka bihtáin das šaddá buorre cahkkehat, muitala Anna Morottaja. Studios Marianne Boine, Ánne-Rávná Allas ja Jouni Aikio.

Lyssna också