Beaivvi sagat

Beaivvi sagat: Solju-joavku devddii klubba oaivegávpogis – "Dego livččen leamašan ruovttus"

  • 5 min
  • tillsvidare

Solju-joavku almmuhii ikte Helssegis debyhta skearru Ođđa áigodat. Eadni ja nieida Ulla Pirttijärvi-Länsman ja Hildá Länsman leigga dálán konseartta maŋŋá ilus, mo Helssegis válde vuostá ođđa lávlágiid ja luđiid. Ohcejohkalaš Anni Koivisto, guhte dál orru Helssegis, lei maid boahtán báikki ala návddašit oahpes šuoŋain. Doaimmaheaddjin Linnea Rasmus.

Sändningar

  • to 26.4.2018 17.15 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Spánskadávda časkkii garra fámuin Sámi meahccedáluide dalán jagi 1920 álggus. Dat lei stuorra moraš nu mánáide go rávesolbmuidege geat masse lagamuččaideaset. Spánskadávdan gohčoduvvon influensaepidemiia váikkuhii stuorrát oppa servodahkii. Olmmošlohku geahppánii ja erenoamaš garas dát dávda lei anársápmelaččaid gaskavuođas, muitala diehtogirječálli, professor Veli-Pekka Lehtola.
    Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio

  • Jagi 1919 ja eandalii álgojagis 1920 Sámi dáluin njámastii golgodávda. Anár gieldda olmmošlogus masá juohke logát gahčai spánskadávdan gohčoduvvon máilmmiviidolaš epidemiiia geažil. Eeva Seurujärvi muitá eatnis Valpu Aikio gatnjaliid stohposajis gosa Váápu vihtta oappá jápme njoammu dávdda geažil lagabui 100 jagi dassá. Eeva Seurujärvi lea dál 73-jahkásaš go čájeha eatnis bearraša stohposaji Fávllis Anárjávrri davábealde. Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio

  • Bearjadaga 19.10. Suoma oaivegávpogis Helssegis ságastallet vaššiságain, mat čuhcet románaide ja sápmelaččaide. Sámi Árvvut -searvi, Románaáššiid ráđđádallangoddi ja Sámediggi dat lágidit dán fáttás seminára suopmelaš mearrideddjiide ja sámiid ja romanaid iežaset servošiidda. Seminára ulbmilin lea čalmmustahttit vaššiságaid almmolašvuođa, viidodaga ja váikkuhusaid sápmelaččaid ja románaid iežaset vásáhusaid bokte. Oassi hálliin leat politihka, media ja servodatlaš áššiid áššedovdit ja oassi dollet vásáhusáššedovdin sáhkavuoruid fáttás. Okta seminára lágideddjiin, Juvvá-Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi vuordá semináras konkreahta bohtosiid ja evttohusaid. Doaimmaheaddjin Ánne-Sárá Paltto

  • Lapin Kansa álggahii sámegielat buvttadeami jagi 2012 álggus. Aviisa lea ožžon stáhtas jahkásaččat 40 000 euro aviisadoarjaga sámegielat aviisadoibmii. Lapin Kansa-aviisa ii sáhte goit dál šat buvttadit sámegielat áššiid, go ii ožžon dán jahkái sámegielat aviisadoibmii stáhtadoarjaga. Lapin Kansa lei gal ohcan minoritehta aviissaide dárkkuhuvvon stáhtadoarjaga sámegielat mediafálaldaga buvttadeapmái, muhto ohcamuš maŋŋonii. Lapin Kansa vástideaddji váldodoaimmaheaddji Antti Kokkonen šálloša sakka dili ja muitala, ahte ohcamuš maŋŋonii olmmošlaš sivaid dihtii. Ánne-Sárá Paltto jearahallá.

  • Sámiguovllu ja Roavenjárgga girjerájuin leamašan jođus jagi 2012 rájes Johtti Girjerádju doaibma. Johtti Girjerádju-fitnu váldoulbmilin lea ovddidit sámegielat girjjálašvuođa lohkama ja sámegielaid geavaheami sámi guovllu girjerádjosiin ja girjebiillain. Fitnu bokte ordnejuvvojitge girjerádjosiidda juohkelágan kulturdáhpáhusat earret eará juoigan- ja máinnasbottut, dohkáteahterat, speallanbottut, girječálliid galledeamit ja vaikkoba dáiddačájáhusat. Johtti Girjerádjosa sámegielat kulturbargi Minna Näkkäläjärvi mielas sámegielat olbmot galggašedje ávkkástallat Johtti Girjeráju fálaldagaid ja gávdnat geainnu girjerádjosa máilbmái. Doaimmaheaddjin lea Ánne-Sárá Paltto.

  • Johtti Girjerádju-fitnu lea juo máŋggaid jagiid buktán sámi kultuvrra ja giela oidnosii girjerádjosiin miehtá Sámi guovllu ja maiddái Sámi guovllu olggo bealde. Ulbmilin lea kulturdáhpáhusaid bokte hástalit olbmuid geavahit sámegiela girjerádjosiin ja maiddái lohkat sámegielat girjjálašvuođa. Dán čavčča Bigga Aikio johttá Suoma beale Sámi girjerádjosiin iežas máinnasbottuin. Iige leat dušše máinnasteapmi, muhto luohti maid gullo. Gulat das Bigga Aikio jurdagiid das, manne lea dehálaš buktit maiddái luođi girjerádjui. Doaimmaheaddjin lea Ánne-Sárá Paltto.

  • Sámi musihkkaakademiija dán čavčča álggahan oahppit čájehit maid sii leat dássážii oahppan Sámi árbevirolaš musihkkas. Duorastaga 11.10. eahkedis lea buohkaide rabas konsearta Áilegasdálus Ohcejotnjálmmis diibmu 18. Oahppi Heli Aikio ja oahpaheaddji Anna Näkkäläjärvi-Länsman muitaleaba musihkkaárbbi oahppamis ja gelddolaš konsearttas. Govva: Kari Eriksen. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Rašis árppus lea gitta beaivelotti eallin. Dan fuomášii Yle Sámi reporter Jouni Aikio ovtta beaivve go dohppii "luoni" láhtis. Dát fearan bohciidahtii lasi jurdagiid.

  • Suopma ii leat bastán ollašuhttit sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa iige iešráđđema Suoma vuođđolága mihttomeriid ja álbmogiidgaskasaš rievtti ovdánumi ektui. Dát boahtá ovdan Juha Guttorm nákkosdutkamušas. Dutkamuša váldoboađus lea dat, ahte stáhta atná sápmelaččaid iešráđđema lagamustá bissovaš ortnegin, ja danin iešráđđen ollašuvvá heittogit láhkaásaheamis. Dán jearahallamis Guttorm muitala eanet iežas nákkosdutkamušas. Doaimmaheaddjin Linnea Rasmus.

  • Helseg ollâopâttâsast lii lamas savâstâllâm tilálásvuotâ kost peesâi savâstid Sámikielâ puátteevuotâst. Suoma lii tääl Arktalas Räddi saavâjodetteijee, já haaliid tääl porgad ovtâspargo Säämiguin.

  • Eanangoddelávva, Lapin maakuntakaava 2040, eanageavahanplánas politihkkárat, virgeolbmot ja fitnodatasuorggi olbmot hállet mielainneaset ekonomalaš daettuhusai ja váikkuhusain ja luondduriggodagaid ávkkástallamis. Nu lea hállojuvvon dál ruvkedoaimmain dahje ruovdemáŋiija ja eará johtalusoktavuođaid huksemis.

    Lappi eanangoddehoavda Mika Riipi goittotge šiitá, ahte sápmelaččat ja badjeolbmot gárttet čáhkket eará ealáhusaid ovddas.

    Ritva Torikka jearahalai eatnagottehoavdda Mika Riipi duorastaga Suoločielggis. Jearahallan lea suomagillii.

  • Sámebearrašiid giellarávvehaga mihttomearrin lea nannet sámegielat bearrašiid máŋggagielatvuođadáidduid. Rávvehagas oažžu jearrat rávvagiid das mo máná giellaovdánumi sáhttá doarjut. Áššedovdit čoahkkanit ovttasadjái ságastallat ja vástádallat, olbmot besset čuovvut facebook-njuolggosáddaga bokte ealli, govvejuvvon ságastallama ja čálistit gažaldagaideaset. Doaibma gullá SODE-ođastusa bearašbálvalusmálle fidnui. Sámedikki beales dán doaimmas fuolaheaba mearreáigásaš giellabeassebagadalli Annika Pasanen (olgešravddas) ja virgesadjásaš sosiála- ja dearvvasvuođačálli Riitta Lehtola (gurutravddas). Doaimmaheaddji: Jouni Aikio.

Inga kommande avsnitt

Klipp

  • Oahpaheaddji Ellen Ulla-Maarit Magga muitala iežas magisttarbarggus ja dan bohtosiin. Su mastergrádadutkkus ovdanbuktui Sámi allaskuvllas geassemánu 14. beaivve 2019. Loahppadutkosa namma lea ”Ođđajagimánus 1638 vujii Turku ladni poartaráigge olggos goargadis mieđuš.”// ”Tammikuussa vuonna 1638 ajoi Turun linnan portista ulos komea seurue.” - Jorgaluvvon oahppogirjjit sámeoahpahusas. Doaimmaheaddji ja govva: Anja Kaarret

  • Sámi girjjálašvuođa ja skuvladutkama emeritaprofessor Vuokko Hirvonen lea nammaduvvon Ubmi universitehta gudnedoaktárin. Mo dat orru go Ubmi universitehtas ná muitet? Sáhka lea maid Hirvosa oahpahan ja dutkanbargguid birra sihke Sámi allaskuvlla dutkosiid ovddideamis. Doaimmaheaddji: Outi Paadar

  • Huksendoaimmadárkkisteaddji Markku Porsanger muitala mii huksensajes dáhpáhuvvá, mii fitnodagaid huksen skuvlla ja ásodaga. Lassin Porsanger muitala goas Gáregasnjárggas plánejit álgit. Doaimmaheaddji: Outi Paadar

  • Máttajárguolbanis, Luhkár beazi lahkosiin Ohcejoga girkostohposearvi lea huksemin ja ordnemin báhppala, hávdeeatnama ja Ulrika sáhkáha birrasii kultur- ja jaskkodanbálgá. Searvvi ságadoalli Vuokko Hirvonen manin eaktodáhtolaš bargit ledje čoahkkanan. Doaimmaheaddji ja govva: Outi Paadar

  • Sámi allaskuvlla rektor, duojár Gunvor Guttorm lea searvan Árktalaš dáidaga konferensii Roavvenjágii. Gullat su earret eará sáhkavuoru birra ja duoji mearkkašumis. Doaimmaheaddjin Outi Paadar

  • Árktalaš dáidaga njunuščoahkkin (Arctic Arts Summit) álggii 3.6. Roavvenjárggas ja nohká ihtin 5.6. Čoahkkima áigge rahppojuvvojit čájáhusat, main leat sámi dáiddárat maid mielde. Okta čájáhusaid kuráhtor, dutki Marja Huhmarniemi muitala čoahkkima čájáhusaid birra. Sus lea maid čielga jurdda das, mo sámi dáidagis dál manná. Doaimmaheaddji Outi Paadar jearahalai su.

  • Hortonoma ja šaddogárddiid áššedovdi Jovsset Niillas Biret, Birit Vuolab muitala makkár rássi gierdá davviguovllu dálkkiid. Ja rávve doaimmaheaddji Outi Paadara gosa gánneha rásiid gilvit dahje bidjat, ja maid galgá rássegávppis smiehtastit ovdal oastá rásiid. Govva: Outi Paadar

  • Jovsset Nillas Biret, Birit Vuolab lea šaddogárddiid áššedovdi, hortonoma. Dál beassat gullat go Biret rávve doaimmaheaddji Outi Paadar gilvit geasserásiid, makkár eará rásiid válljet ja mo njuoskadit riekta. Govva: Outi Paadar

  • Dál gullat ságaid Deatnogáddái ja namalassii Bildamii (lea Njuorggámis), go guollebivdi, ovddeš gieldda- ja sámedikkepolitihkár Jalvvi Veikko vuordá Deanu golgadatáiggi ja bivdogeasi. Muhto mii báikkiid dat Bildán lea? Dás gullat go Jalvvi Veikko muitala. Doaimmaheaddjin Outi Paadar

  • Beakkán Souvarit-dánsajoavkku lávlu skeŋkii rumbbuidis Sámi musihkkaakademiijai. Lasse Hoikka muitala mo rumbbut šadde aiddo Ohcejohkii. Doaimmaheaddji Outi Paadar jearahallá.

  • Kela áššehasbálvalusas ja sámegielat bálvalusaid plánejeaddjin bargá Avvilis Arja Jomppanen. Son lea doaimmahan ja máhccon sámegielat brošyraid ja bargagoahtá farga maiddái Kela sámegielat neahttasiidduiguin. Bargui gullá maiddái organisašuvdnadieđiheapmi sápmelaččaid gielalaš rivttiin.
    Virtu-bálvalansájiin Anára Sajosis ja Avvila dearvvasvuođaguovddážis sihke Ohcejogas ja Heahtás oažžu oktavuođa Kela telefon- ja gáiddusbálvalussii maŋŋebárgga ja duorastaga diibmu 9-11. Son muitala dás maid ovdamearkkaid makkár áššiin sin doaimmahat veahkeha olbmuid. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Sirbmálaš Tor Asle Vars lea álggahan logi vahku sihkkelmátkkis čađa davviriikkaid. Hearvva dihte son ii leat vuolgán Sirpmás Mátta-Norgii, baicce háliida ná čalmmustahttit alkoholisttaid váttisvuođaid. Dat lea okta mátkki sivva. Vars govvidage iežas goikaduvvon alkoholistan. Son duolbmá sihkkeliin, mas galgá mieigat maŋos ja duolbmat. Varsis lea miella oažžut johtui Norggas miellahttosearvvi ja danin duolbmá veallut. Son muitala, ahte sihkkel lea symbola Norgga gárrenmirkkopolitihkkii. Go Vars heittii juhkamis, ii sus leat dan rájes leamašan juhkanmiella. Go beasai jugešvuođas, valáštallan buvttii sutnje ilu ja loktii iešdovddu. Doaimmaheaddjin Kaija Länsman.

    [BIS 20190515 Tor Asle Varsi sihkkelastimin, 00:07:42]

Lyssna också