Beaivvi sagat

Beaivvi sagat: Solju-joavku devddii klubba oaivegávpogis – "Dego livččen leamašan ruovttus"

  • 5 min
  • tillsvidare

Solju-joavku almmuhii ikte Helssegis debyhta skearru Ođđa áigodat. Eadni ja nieida Ulla Pirttijärvi-Länsman ja Hildá Länsman leigga dálán konseartta maŋŋá ilus, mo Helssegis válde vuostá ođđa lávlágiid ja luđiid. Ohcejohkalaš Anni Koivisto, guhte dál orru Helssegis, lei maid boahtán báikki ala návddašit oahpes šuoŋain. Doaimmaheaddjin Linnea Rasmus.

Sändningar

  • to 26.4.2018 17.15 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Kirakkaköngäs (Kievŋiskuoškâ) elfápmolágádus huksejuvvui ja johka buđđojuvvui 1950-logu álggus. Šleađgafitnodaga guhkesáigásaš bargi Eero Jääskeläinen muitala, ahte álgoáiggiid lágádusas lei stuorra mearkkašupmi buvttadeami dáfus. Otnábeaivvede dat buvttada gaskamearálaččat badjelaš 4 kWh elfámu jagis. Su mielas gođđuguliid goargŋuma gánneha veahkehit dál go lágádusa mearkkašupmi lea unnon.

    Voimalaitoksen pitkäaikainen hoitaja Eero Jääskeläinen kertoo Kirakkakönkään voimalan historiasta ja mahdollisen entisöinnin hyödyistä.

    Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Jaska (Jaakko) Kemppainen lea dál 90-jahkásaš. Son muitá bures dan áiggi go barggai rávdin Kirakkaköngäs (Kievŋiskuoškâ) elfápmolágádusa huksedettiin 1950-logus. Buot derpojuvvui ja botnjojuvvui dalle huksenbáikkis.

    Kirakkakönkään voimala on "eläkeiässä". Vuonna 1953 se vihittiin käyttöön ja sähköntuotanto käynnistyi. Jaakko "Jaska" Kemppainen oli voimalan rekennustyömaalla sepän hommissa. Näin hän muistelee rakennusvaihetta.

    Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Spánskadávda časkkii garra fámuin Sámi meahccedáluide dalán jagi 1920 álggus. Dat lei stuorra moraš nu mánáide go rávesolbmuidege geat masse lagamuččaideaset. Spánskadávdan gohčoduvvon influensaepidemiia váikkuhii stuorrát oppa servodahkii. Olmmošlohku geahppánii ja erenoamaš garas dát dávda lei anársápmelaččaid gaskavuođas, muitala diehtogirječálli, professor Veli-Pekka Lehtola.
    Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio

  • Jagi 1919 ja eandalii álgojagis 1920 Sámi dáluin njámastii golgodávda. Anár gieldda olmmošlogus masá juohke logát gahčai spánskadávdan gohčoduvvon máilmmiviidolaš epidemiiia geažil. Eeva Seurujärvi muitá eatnis Valpu Aikio gatnjaliid stohposajis gosa Váápu vihtta oappá jápme njoammu dávdda geažil lagabui 100 jagi dassá. Eeva Seurujärvi lea dál 73-jahkásaš go čájeha eatnis bearraša stohposaji Fávllis Anárjávrri davábealde. Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio

  • Bearjadaga 19.10. Suoma oaivegávpogis Helssegis ságastallet vaššiságain, mat čuhcet románaide ja sápmelaččaide. Sámi Árvvut -searvi, Románaáššiid ráđđádallangoddi ja Sámediggi dat lágidit dán fáttás seminára suopmelaš mearrideddjiide ja sámiid ja romanaid iežaset servošiidda. Seminára ulbmilin lea čalmmustahttit vaššiságaid almmolašvuođa, viidodaga ja váikkuhusaid sápmelaččaid ja románaid iežaset vásáhusaid bokte. Oassi hálliin leat politihka, media ja servodatlaš áššiid áššedovdit ja oassi dollet vásáhusáššedovdin sáhkavuoruid fáttás. Okta seminára lágideddjiin, Juvvá-Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi vuordá semináras konkreahta bohtosiid ja evttohusaid. Doaimmaheaddjin Ánne-Sárá Paltto

  • Lapin Kansa álggahii sámegielat buvttadeami jagi 2012 álggus. Aviisa lea ožžon stáhtas jahkásaččat 40 000 euro aviisadoarjaga sámegielat aviisadoibmii. Lapin Kansa-aviisa ii sáhte goit dál šat buvttadit sámegielat áššiid, go ii ožžon dán jahkái sámegielat aviisadoibmii stáhtadoarjaga. Lapin Kansa lei gal ohcan minoritehta aviissaide dárkkuhuvvon stáhtadoarjaga sámegielat mediafálaldaga buvttadeapmái, muhto ohcamuš maŋŋonii. Lapin Kansa vástideaddji váldodoaimmaheaddji Antti Kokkonen šálloša sakka dili ja muitala, ahte ohcamuš maŋŋonii olmmošlaš sivaid dihtii. Ánne-Sárá Paltto jearahallá.

  • Sámiguovllu ja Roavenjárgga girjerájuin leamašan jođus jagi 2012 rájes Johtti Girjerádju doaibma. Johtti Girjerádju-fitnu váldoulbmilin lea ovddidit sámegielat girjjálašvuođa lohkama ja sámegielaid geavaheami sámi guovllu girjerádjosiin ja girjebiillain. Fitnu bokte ordnejuvvojitge girjerádjosiidda juohkelágan kulturdáhpáhusat earret eará juoigan- ja máinnasbottut, dohkáteahterat, speallanbottut, girječálliid galledeamit ja vaikkoba dáiddačájáhusat. Johtti Girjerádjosa sámegielat kulturbargi Minna Näkkäläjärvi mielas sámegielat olbmot galggašedje ávkkástallat Johtti Girjeráju fálaldagaid ja gávdnat geainnu girjerádjosa máilbmái. Doaimmaheaddjin lea Ánne-Sárá Paltto.

  • Johtti Girjerádju-fitnu lea juo máŋggaid jagiid buktán sámi kultuvrra ja giela oidnosii girjerádjosiin miehtá Sámi guovllu ja maiddái Sámi guovllu olggo bealde. Ulbmilin lea kulturdáhpáhusaid bokte hástalit olbmuid geavahit sámegiela girjerádjosiin ja maiddái lohkat sámegielat girjjálašvuođa. Dán čavčča Bigga Aikio johttá Suoma beale Sámi girjerádjosiin iežas máinnasbottuin. Iige leat dušše máinnasteapmi, muhto luohti maid gullo. Gulat das Bigga Aikio jurdagiid das, manne lea dehálaš buktit maiddái luođi girjerádjui. Doaimmaheaddjin lea Ánne-Sárá Paltto.

  • Sámi musihkkaakademiija dán čavčča álggahan oahppit čájehit maid sii leat dássážii oahppan Sámi árbevirolaš musihkkas. Duorastaga 11.10. eahkedis lea buohkaide rabas konsearta Áilegasdálus Ohcejotnjálmmis diibmu 18. Oahppi Heli Aikio ja oahpaheaddji Anna Näkkäläjärvi-Länsman muitaleaba musihkkaárbbi oahppamis ja gelddolaš konsearttas. Govva: Kari Eriksen. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Rašis árppus lea gitta beaivelotti eallin. Dan fuomášii Yle Sámi reporter Jouni Aikio ovtta beaivve go dohppii "luoni" láhtis. Dát fearan bohciidahtii lasi jurdagiid.

  • Suopma ii leat bastán ollašuhttit sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa iige iešráđđema Suoma vuođđolága mihttomeriid ja álbmogiidgaskasaš rievtti ovdánumi ektui. Dát boahtá ovdan Juha Guttorm nákkosdutkamušas. Dutkamuša váldoboađus lea dat, ahte stáhta atná sápmelaččaid iešráđđema lagamustá bissovaš ortnegin, ja danin iešráđđen ollašuvvá heittogit láhkaásaheamis. Dán jearahallamis Guttorm muitala eanet iežas nákkosdutkamušas. Doaimmaheaddjin Linnea Rasmus.

  • Helseg ollâopâttâsast lii lamas savâstâllâm tilálásvuotâ kost peesâi savâstid Sámikielâ puátteevuotâst. Suoma lii tääl Arktalas Räddi saavâjodetteijee, já haaliid tääl porgad ovtâspargo Säämiguin.

Inga kommande avsnitt

Klipp

  • Ijahis idja pyevtitteijee Oula Guttorm maht taan ive festivaal moonâi. Toimâtteijen Anja Kaarret.

  • Sámedikki njunnošat leamašan erenoamáš fuolas dan rájes, go alimus hálddahusriekti (AHR) jagis 2011 rievddai iežas linjá sápmelašmeroštallama dulkomis. Dalle AHR dohkkehii jienastuslohkui njeallje olbmo, geaid ohcamušaid válgalávdegoddi ja stivra ledje hilgon. Čuovvovaš válggain jagis 2015 AHR oaččui Sámedikki hilgunmearrádusain jo 182 váidaga ja dain AHR dohkkehii 93.

    Alimus hálddahusrievtti presideanta Kari Kuusiniemi čilge AHR linnjárievdadusa.

    – Vulggiimet johtui das, ahte sápmelašmeroštallama nubbi čuokkis, man mielde máttarváhnemat leat merkejuvvon sápmelažžan dihto heaggagirjelogahallamiidda, eanagirjjiide ja nu ain, ahte dat ii botkejuvvon dušše moatti bulvii, muhto vulggiimet vehá viidásabbot árvvoštallat sápmelašvuođa dan vuođul, muitala Kuusiniemi.

    Ari Hakahuhta jearahallá.

  • Sandra Salminen láve fitnat stuorát festiválain. Dán jagi son áiggo fitnat goit Simerockkis ja Blockfestis. Ijahis Ijas son lea maiddái muhtumin fitnan, muhto sámemusihka ii geasut nu olu go suomagielat rap.

  • Deaivat musihkár ja juoigi Ulla Pirttijärvi-Länsmana ruovttus Buođđobogis. Sus lea máŋggat musihkajoavkkut: Ulda, Solju ja Áššu.
    Dáidaga ovddidanguovddáš lea juolludan gieskat sutnje golmma jagi stipeandda ja son lea maid bargan Lappi leanadáiddárin ja Romssa fylkkaartistan.
    Dál šaddá sáhka makkár studiobargu lea ja go son lea bargan Lappi leanadáiddárin ja Romssa fylkkaartistan. Makkár erohusat dáin bargguin leat?
    Beasat maid gullat mo Nillá-Ándde luohti (Áibbašeabmi 2008), Mihku Piehtára luohti (Hoŋkoŋ Dohkká 1996) ja mo Solju -joavkku Heargevuoddji -luohti (Ođđa Áigodat 2018) dahje mo Áššu -joavkku Sáivui -luohti (Áššu (Embers) 2019) lea šaddan. Doaimmaheaddji ja govva: Outi Paadar

  • EU riikkain lea Suopma vuorru jođihit Eurohpá uniovnna. Ohcejohkalaš báikkálaš politihkkár Ara Aikio čuovvu EU áššiid ja gullat makkár jurdagii ságadoallibadji boktá go Suopma lea dál jođihan EU 31 beavvi nappo suoidnemánu. Ságadoallibadji bistá jagi lohppii. Doaimmaheaddji: Outi Paadar

  • Dáidaga ovddidanguovddáš lea juolludan gieskat musihkár ja juoigi Ulla Pirttijärvi-Länsmanii golmma jagi stipeandda. Son lea maid bargan Lappi leanadáiddárin ja Romssa fylkkajuoigin. Makkár erohusat dáin bargguin leat? Doaimmaheaddji: Outi Paadar

  • Ohcejoga sámi searvvi, Sámi Siida, ordnegoahtá máinnasvázzimii. Searvvi stivrralahttu Ellen Ravna muitala eanet mas dás lea sáhka. Vuosttas vázzintuvra lea sotnabeaivve 4.8. Vuolle-Geavgŋás, Deanuleagis. Eanet dieđut Sámi Siidda facebook siiddus. Doaimmaheaddjin Outi Paadar

  • Dáidaga ovddidanguovddáš lea juolludan gieskat Ulla Pirttijärvi-Länsmanii golmma jagi stipeandda. Musihkáris ja juoigis leat máŋggat musihkajoavkkut: Ulda, Solju ja Áššu. Dás šaddá sáhka makkár jahki sus leamaš dássážii ja gullat vehá makkár prošeavttat leat čakčat vuordagis. Muhto vuosttasin gullat gos Ulla lea aiddo boahtán ruoktot Buođđobohkái. Doaimmaheaddji ja govva: Outi Paadar

  • Jovsset Niillas Biret, Biret Vuolab rávve mo boazodoalloguovllus sáhttá várjalit šilljošattuid elliin, lottiin ja divrriin, vai eai bora daid. Dál gullat Bita dahje Bireha rávvagiid ja goansttaid. Doaimmaheaddjin: Outi Paadar

  • Dán vahku galget leat juo buohkat sádden dahje dolvon válgaááššebáhpáriid Suoma Sámedikki válgalávdegoddái - jus áigu evttohassan Sámediggái. Válgadoaimmahagas fidne rávvagiid ja áššebáhpáriid dan várás. Válgadieđut gávdnojit maiddái samediggi.fi -neahttasiidduin muitala mearreáigásaš áššemeannudeaddji Oula-Antti Labba. Evttohassan sáhttá álgit olmmoš geas lea jienastanriekti namalassii Suoma Sámediggeválggas. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Sámegiela suopmanat speadjalastet identitehta ja servodaga. Oulu universitehta sámegiela ja kultuvrra professor emeritus Pekka Sammallahti lea almmuhan ođđa oahppogirjji: Láidehus sámegiela jietnadatoahpa dutkamii. Dan son lea čállán juo badjel 50 jagi. Doaimmaheaddji: Outi Paadar

  • Fanasduojár Elle Ásllat Niillas Jovnna, Jouni Laiti (69 j) lea duddjon badjel 40 jagi deanu fatnasii. Jos dál tiŋgošit deanu fatnagas, goas don dan fidnešit? Doaimmaheaddji Outi Paadar finai jearramin dien sus ja maid leatgo olu fanastiŋgojumit ja jearalmas?
    Doaimmaheaddji ja govven: Outi Paadar

Lyssna också