Tavallisten ihmisten historia

Måndagar kl 12.10, Yle Radio 1

Kolmiosainen historiasarja, jossa tutustutaan merimiesten vaimojen elämään 1800-luvun alun Porissa, tutkitaan Ruotsista tulleiden ruotusotilaiden sopeutumista Hämeen maaseudulle 1700-luvulla ja perehdytään käsityöläisten toimintaan Hollolassa kaksi sataa vuotta sitten.

Menneiden suurmiesten tai sotapäälliköiden elämää on helppo tutkia, koska he usein ovat jättäneet jälkeensä runsaasti kirjallisia lähteitä, asiakirjoja ja jopa kirjeitä.

Tavallisista maaseudun eläjistä  ja kaupunkien köyhistä tietoja on paljon vähemmän: ihmisen koko elämä saattaa supistua syntymästä ja kuolemasta kertoviin merkintöihin kirkonkirjoissa.

Historiantutkijoilla on kuitenkin keinoja päästä käsiksi myös tavallisten ihmisten elämään. Jyväskylän yliopistossa on parin viime vuoden aikana tehty useita väitöskirjoja, joissa on sovellettu prosopografista tutkimusmenetelmää. Toinen nimi tälle menetelmälle voisi olla joukkoelämäkertoja hyödyntävä tutkimus.

Prosopografisessa tutkimuksessa on tärkeää määritellä aluksi se joukko, jonka elämää ja ympäristöä halutaan tutkia, esimerkiksi vaikkapa hollolalaiset käsityöläiset. Tähän joukkoon kuuluvista yksilöistä etsitään eri lähteistä mahdollisimman kattavasti tietoja, jotka kootaan pienoiselämäkertojen muotoon. Kun näitä elämäkertoja tarkastellaan rinnan toistensa kanssa, nousee esiin koko ryhmää koskettavia yhteisiä lainalaisuuksia ja käytäntöjä. Samalla tulee näkyville myös se, mikä on erilaista ja poikkeavaa.

Sarjan on toimittanut Virpi Väisänen.

Avsnitt

  • Osa 3 - 1800-luvun alussa suurin osa suomalaisista asui vielä maalla. Toisin kuin yleensä luullaan, myös käsityöläisiä oli maasedulla enemmän kuin kaupungeissa. Sepät, suutarit ja räätälit tuottivat kulutustavaraa vaurastuville talonpojille.

    Tohtori Merja Uotila Jyväskylän yliopistosta johdattaa toimittaja Virpi Väisäsen Hollolan kylänraitille tapaamaan tuttuja käsityöläisiä.

    (Kuva: Pond5.)

  • Osa 2 - Syksyllä 1721 Suomeen tuli tuhansia uusia ulkomaalaisia. Suuri Pohjansota oli syönyt miehiä Ruotsin armeijan suomalaisista joukko-osastoista. Heitä korvaamaan lähetettiin ruotsalaisia ruotusotilaita.

    Heikki Vuorimies on väitöskirjassaan selvittänyt, kuinka nuoret, vierasta kieltä puhuvat miehet kotoutuivat Hämeen maaseutukyliin. Ohjelman on toimittanut on Virpi Väisänen. Tekstinäytteet lukee Juha Pekka Pulkkinen.

    Kuva: Sotilaita 1700-luvun univormussa, Museovirasto, Kuvakokoelmat.fi.

  • Osa 1 - Tohtori Pirita Frigren Jyväskylän yliopistosta on tutkinut merimiesten vaimojen elämää Porissa 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Näiden naisten elämää leimasi aviomiehen poissaolo - porilaiset merimiehet saattoivat viipyä kaukomaille suuntautuneilla merimatkoilla syksystä kevääseen.

    Historian suurmiesten elämää on helppo tutkia, koska he ovat usein jättäneet jälkeensä runsaasti kirjallisia lähteitä, asiakirjoja ja jopa kirjeitä. Tavallisista maaseudun eläjistä ja kaupunkien köyhistä tietoja on paljon vähemmän: ihmisen koko elämä saattaa supistua syntymästä ja kuolemasta kertoviin merkintöihin kirkonkirjoissa. Historiantutkijoilla on kuitenkin keinoja kaivaa esiin tavallistenkin ihmisten tarinoita.

    Toimittaja Virpi Väisänen.

Lyssna också