Konsertteja

Tampereen pianokilpailu: 1. finaalipäivä

  • 1 t 57 min
  • utgått

Tampere filharmonia, joht. Klaus Mäkelä. Ensimmäisessä finaali-illassa soittavat Tarmo Peltokoski, Ayane Matsuura ja Fanny Söderström. Suoran lähetyksen Tampere-talosta toimittavat Timo Asikainen ja Riikka Holopainen. Asiantuntijana pianotaiteilija Antti Hotti.

Sändningar

  • to 4.5.2017 19.03 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Kooste alkuerän viimeisestä päivästä. Asiantuntijana pianisti ja pianopedagogi Niklas Pokki. Toimittajana Lotta Emanuelsson.

  • Kooste alkuerän neljännestä päivästä. Asiantuntijana pianisti ja pianopedagogi Niklas Pokki. Toimittajana Lotta Emanuelsson.

  • Kooste alkuerän kolmannesta päivästä. Asiantuntijana pianisti ja pianopedagogi Niklas Pokki. Toimittajana Lotta Emanuelsson.

  • Kooste alkuerän toisesta päivästä. Asiantuntijana pianisti ja pianopedagogi Niklas Pokki. Toimittajana Timo Asikainen.

  • Suomalainen kamarikuoro, joht. Eric-Olof Södeström, sol. Pauliina Kallio, sopraano, ja Juha Unkari, basso, esittävät Jaakko Mäntyjärven sävellyksiä:

    Stabat Mater

    Benedic anima mea Domino
    The tide rises, the tide falls
    When I heard the learned astronomer

    Canticum calamitatis maritimae

    Alleluia delle pietre dure
    The Lord's Prayer
    Die Stimme des Kindes
    Herbsttag
    Kirjoittaa on minull' miel' ja CCCX teoksesta SALVAT 1701

    Helsingin Paavalinkirkossa 13.8. äänitetyn konsertin toimittaa Ville Komppa.

  • Kooste alkuerän ensimmäisestä päivästä. Asiantuntijana pianisti ja pianopedagogi Niklas Pokki. Toimittajana Lotta Emanuelsson.

  • Helsingin kaupunginorkesteri, joht. Susanna Mälkki, sol. Gerhild Romberger, altto, ja Burkhard Fritz, tenori. - Dmitri Shostakovitsh: Interludit oopp. Nenä. Igor Stravinsky: 'Hautajaislaulu'. - Väliajalla haastateltavina musiikintutkija Natalia Braginskaja ja musiikin maisteri Anne Piirainen. Toimittajina Ville Komppa ja Helena Hannikainen. - Gustav Mahler: Das Lied von der Erde, sinfonia altolle, tenorille ja orkesterille. - Suoran lähetyksen Helsingin Musiikkitalosta toimittaa Helena Hannikainen.

  • Helsingin juhlaviikot 2017 - Väinö Raition ooppera Prinsessa Cecilia

    Kuusikohtauksinen ooppera vuodelta 1933.
    Libretto: Huugo Jalkanen.
    Kantaesitys Suomalaisessa oopperassa 1936.
    Tapahtuu Ruotsissa ja Saksassa renessanssiaikana.

    RSO.
    Radion sinfoniaorkesteri
    Musiikinjohto Hannu Lintu.
    Prinsessa Cecilia - Johanna Rusanen-Kartano, sopraano.
    Kreivi Juhana, myöhemmin isä Johannes - Mika Pohjonen, tenori.
    Prinssi Eerik - Tuomas Katajala, tenori.
    Kreivi Filip, Cecilian poika - Kristian Lindroos, baritoni
    Maakreivi Kristofer - Waltteri Torikka, baritoni
    Kuningas Kustaa Vaasa - Jaakko Kortekangas, baritoni.
    Hovinarri Ambrosius - Petri Bäckström, tenori
    Yökulkija 1 - Samuli Takkula
    Yökulkija 2 - Janne Hautsalo
    Juomaveikot - Tiitus Ylipää, Samuli Taskinen ja Visa Kohva
    Kamaripalvelija - Heikki Hattunen
    Kamarineito - Mariia Bertus
    Sibelius-Akatemian laulunopiskelijoita.
    Musiikkitalon Kuoro (harjoittanut Nils Schweckendiek). -

    Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimitti Outi Paananen.

    Väliajalla haastateltavina kapellimestari Hannu Lintu ja oopperan nuottimateriaalin toimittanut Jani Kyllönen.
    - Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Outi Paananen.

    Helsingin juhlaviikkojen konsertit Musiikkitalossa käynnistää juhlavasti ainutkertainen harvinaisuus, Väinö Raition vuonna 1933 valmistunut ooppera Prinsessa Cecilia. Viimeksi yli 80 vuotta sitten esitetty suurteos saa ansaitsemansa uuden ulostulon Suomen itsenäisyyden juhlavuonna. Radion sinfoniaorkesteria johtaa Hannu Lintu. Prinsessa Cecilian vaativan rooli laulaa sopraano Johanna Rusanen-Kartano ja hänen rakastettunaan Kreivi Juhana tenori Mika Pohjonen.

    1920-luvun modernistisukupolven pioneereihin kuuluneen, mutta suhteellisen vähäiselle huomiolle jääneen Raition (1891–1945) omaleimainen tuotanto on viime vuosikymmeninä ollut kasvavan kiinnostuksen kohteena. Kiittäviä arvioita ensiesityksensä jälkeen saanut, kansainvälisille areenoillekin ennen sotavuosia aiottu Prinsessa Cecilia on ohittamaton palanen suomalaista musiikkihistoriaa.

    Oopperan tapahtumat

    Tapahtuu Ruotsissa ja Saksassa renessanssiaikana 1500-luvulla ja 1600-luvun alussa.

    1. kuvaelma
    Kuningas Kustaa Vaasan tytär, kauneudestaan kuulu prinsessa Cecilia on ihastunut siskonsa hääjuhlissa kreivi Juhanaan, siskonsa sulhasen veljeen. Cecilian veli Eerik kiusoittelee vanhempaa maakreivi Kristoferia, joka myös on ihastunut Ceciliaan. Cecilia on kihlattu poliittisista syistä Venäjän tsaarille, mutta hän vastustaa liittoa. Cecilia ja Juhana vetäytyvät pensasmajaan, syleilevät toisiaan, ja Cecilia kutsuu Juhanan saapumaan yöllä huoneeseensa. Kristofer kuitenkin näkee heidän kohtaamisensa pensasmajassa.

    2. kuvaelma
    Cecilia ja Juhana viettävät hurmioitunutta lemmenyötä Cecilian huoneessa. Eerik on saanut vihjeen ja yllättää heidät. Juhana ja Cecilia yrittävät puolustautua vetoamalla rakkauteen, mutta Eerik antaa joukkojensa vangita Juhanan.

    3. kuvaelma
    Cecilian ja Juhanan öisen lemmenkohtauksen paljastumisesta on tullut julkinen häväistys. Kuningas on tyrmistynyt ja pakottaa Eerikin ja Cecilian kuuntelemaan hovinarri Ambrosiuksen esittämiä pilkkalauluja, joita tämän on kuullut kaduilla kansan suusta. Juhana on vapautettu tyrmästä ja karkotettu pois maasta. Kuningas antaa Cecilialle kirjeen, jossa Juhana vakuuttaa luopuneensa kaikista avioliittohankkeista prinsessa Cecilian suhteen. Cecilia ei aluksi usko kirjeen aitouteen vaan pitää sitä pakottamalla saatuna mutta suostuu lopulta maakreivi Kristoferin kosintaan.

    4. kuvaelma
    Cecilia ei voi unohtaa Juhanaa. Eletään karnevaaliaikaa, ja Juhana ilmestyy trubaduuriksi pukeutuneena linnan pihalle. Cecilia näkee miehen, haetuttaa hänet paikalle ja pyytää tätä esiintymään. Cecilia ja Juhana jäävät kahden, ja lopulta trubaduuri paljastaa itsensä Juhanaksi. Cecilia ja Juhana eivät kuitenkaan enää saavuta yhteisymmärrystä, vaikka Juhana saa kuulla, että hän on Cecilian pienen Filip-pojan isä. Kristofer palaa metsästysretkeltä ja ajautuu taisteluun Juhanan kanssa, mutta Cecilia syöksyy heidän väliinsä. Juhana poistuu alistuneena paikalta.

    5. kuvaelma
    Cecilia on jäänyt jo viisi vuotta aiemmin leskeksi. Hovissa vietetään naamiaisia, joihin Juhana saapuu. Cecilia ja Juhana kohtaavat sattumalta, kumpikin naamioituneena, ja ajautuvat toisiaan tuntematta leikittelevään kuherteluun keskenään. Äkkiä Cecilia tunnistaa sormuksesta miehen Juhanaksi. Yhdessä entiset rakastavaiset käyvät läpi muistojaan ja ennen eroamistaan toteavat elämän tyhjyyden.

    6. kuvaelma
    Vuosia on kulunut. Cecilia on karkotettu kreivikunnastaan ja hän on kiertänyt rahattomana hovista hoviin.Cecilian poika Filip on aikuiseksi vartuttuaan ryhtynyt palkkasoturiksi ja juhlii juomaveikkojen kanssa joulua. Juhlakulkue tulee kirkosta. Vanhentunut Cecilia saapuu paikalle ja kaipaa kuolemaa. Hän seuraa kahta yökulkijaa kapakkaan, josta Filip vie hänet pois, jotta välttyisi tovereidensa pilkalta. Filip on uskonut äidistään kerrottuihin huhuihin mutta huomaa ne nyt vääriksi. Heidän erotessaan hän kertoo haluavansa valloittaa menetetyt maat takaisin. Kirkkokansaa vaeltaa pyhättöön. Cecilia tunnistaa kulkueessa olevan Pater Johanneksen entisen elämänsä jättäneeksi kreivi Juhanaksi. Cecilia toteaa elämänsä olleen vain onneton harharetki, mutta hän saa rauhan Pater Johanneksen sanoista juuri ennen kuolemaansa.

  • His Masters Voice - englantilaista polyfoniaa William Byrdin ja Thomas Tallisin tapaan

    Thomas Tallis: Salvator mundi.
    William Byrd: Mass for four voices Kyrie - Gloria.
    Thomas Tallis: In jejunio et fletu; Salve Intemerata.
    William Byrd: Mass for four voices Credo; Ne irascaris Domine; Mass for four voices Sanctus et Benedictus.
    Thomas Tallis: O sacrum convinium.
    William Byrd: Mass for four voices Agnus Dei; Miserere mihi Domine; Ye sacred muses

    Ensemble Plus Ultra
    Rachel Ambrose Evans, sopraano
    Martha McLorinan, mezzosopraano
    David Martin, kontratenori
    Guy Cutting ja Ben Durrant, tenori
    Jimmy Holliday, basso

    Vantaan Pyhän Laurin kirkossa 7.8. äänitetyn konsertin toimittaa Riikka Holopainen.

  • Suomen Kansallisoopperan orkesteri, kuoro ja lapsikuoro, joht. Esa-Pekka Salonen, sol. Nicolas Altstaedt, sello, Andrew Staples, tenori, sekä Pauline Cheviller, kertoja. - Maurice Ravel: Couperinin hauta, sarja orkesterille. Esa-Pekka Salonen: Sellokonsertto. - Väliajalla haastateltavina sellisti Nicolas Altstaedt, kapellimestari Esa-Pekka Salonen ja Helsingin Juhlaviikkojen toiminnanjohtaja Topi Lehtipuu. - Igor Stravinsky: Perséphone, 3-kuvaelmainen melodraama lausujalle, tenorille, lapsi- ja sekakuorolle sekä orkesterille. - Suoran lähetyksen Suomen Kansallisoopperasta toimittaa Helena Hannikainen.

    Helsingin juhlaviikot ottaa varaslähdön kapellimestari Esa-Pekka Salosen johdolla. Konsertin aloitusnumero on Francois Couperinin Le Tombeau de Couperin, joka on alun perin kuusiosainen pianosarja. Teos on eräänlainen muistosävellys ja se on omistettu Ravelin ensimmäisessä maailmansodassa kaatuneille ystäville. Vuonna 1919 Ravel orkestroi sarjan neljä osaa ja tuloksena oli nyt kuultava orkesterisarja.

    Esa-Pekka Salosen tuore sellokonsertto sai kantaesityksensä viime maaliskuussa Chicagossa. Se on sävelletty Yo-Yo Malle, joka on esittänyt sitä jo yhdeksän kertaa. Konsertto on Chicagon sinfoniaorkesterin, New Yorkin filharmonisen orkesterin, Lontoon Barbican Centerin ja Hampurin Elbphilharmonien yhteistilaus. Suomen ensiesityksessä solistina on saksalais-ranskalainen sellisti Nicolas Altstaedt. Hän luonnehtii Salosen konserttoa merkittäväksi uudeksi teokseksi, se on mestariteos, jossa on paljon soittimen ymmärrystä. "Konsertossa on kaikki mitä voi toivoa sellistinä, muusikkona ja instrumentalistina", hän toteaa.

    Illan päättää teosharvinaisuus, Igor Stravinskyn kolmikuvaelmainen melodraama Perséphone. Se sai kantaesityksensä vuonna 1934 Parisissa säveltäjän johdolla. Sen tilaaja oli venäläistaustainen tanssija Ida Rubinstein, joka tanssi nimiroolin. André Giden libretto perustuu kreikkalaiseen mytologiaan ja sen henkilöihin. Musiikki heijastelee kolmivaiheista elämän sykliä: Syntymää, kuolemaa ja uudelleensyntymistä. Stravinsky kuvaa libreton eri vaiheita orkestraation ja tempovaihteluiden kautta.

    Esa-Pekka Salonen sanoo, että Perséphone on suuri ja tärkeä mestariteos, jonka hän löysi uudelleen vasta viime vuosina. "Teoksen musiikki on uskomattoman kaunista, säästeliästä ja läpikuultavaa", hän toteaa. Kansallisoopperan orkesterin, kuoron ja lapsikuoron lisäksi keskeisissä rooleissa ovat brittiläinen tenori Andrew Staples ja puheroolin esittävä ranskalainen näyttelijä Pauline Cheviller.

  • Leos Janácek: Mládi puhallinsekstetolle. Biedrich Smetana: Rybár haitarille, harpulle, jousille sekä lausujalle. Antonín Dvorak (sov. David Matthews): Rakkauslaulut op. 83. Dvorák: Pianokvintetto nro 2 A-duuri op. 81. (Renata Pokupic, mezzosopraano, sekä Nash Ensemble). - Lontoon Wigmore Hallissa 10.12.2016 taltioidun konsertin toimittaa Ville Komppa.

  • Pianotaiteilija Eero Heinonen tulkitsee vanhaa ja uutta.

    Wolfgang Amadeus Mozart: Pieniä pianokappaleita; Pianosonaatti nro 2 F-duuri. Eero Hämeenniemi: Elastic Time pianolle nelikätisesti (Jenni Lappalainen ja Eero Heinonen).
    Eero Hämeenniemi: Variazioni Polifoniche (kantaesitys).
    Franz Schubert: Pianosonaatti nro 21 B-duuri.

    Konsertti on äänitetty Serlachius-museo Göstassa 5.8. Toimittajana on Timo Asikainen.

Klipp

  • Hollolan Pyhäniemen kartanon taidekesä avautui kutsuvieraille pe 29.6.2012 salonkimusiikin, samppanjan ja mansikoiden kera. Klassisen puolen taiteellinen johtaja, oopperalaulaja - Suomen kansalliusoopperan tuleva johtaja - Lilli Paasikivi kertoi herrasmiestoimittaja Janne Koskiselle mm. kansainvälisistä esikuvista Pyhäniemi-konserttien taustalla. Video Tiina-Maija Lehtonen.

Lyssna också