Suomi ja teknologia kylmässä sodassa

Kosmonautti Juri Gagarin sai haltioituneen vastaanoton Suomessa kesällä 1961. Parikymmentä vuotta myöhemmin Neuvostoliitto tarjosi Suomelle mahdollisuutta osallistua kosmonauttiohjelmaan. Suomen poliittinen johto oli suopea hankkeelle, mutta suomalaisen avaruustutkimuksen ja -teknologian kehittäjät olivat tarjouksesta kaikkea muuta kuin innoissaan.

Kylmän sodan aikana Suomi joutui suurvaltojen välissä moneen otteeseen hankalaan tilanteeseen teknologian saralla. Suomalaisille teknologiayrityksille Neuvostoliitto oli houkutteleva markkina, mutta Yhdysvallat suhtautui korkean teknologian vientiin itänaapuriin karsaasti. Jo 1950-luvulla Yhdysvallat oli seurannut huolestuneena, kun suomalaiset telakat rakensivat neuvostoliittolaisille kaikenlaisia laivoja.

Kuinka Suomi lopulta onnistui tasapainoilemaan suurvaltojen puristuksessa kylmän sodan aikana?

Kylmän sodan aikana Suomeen myös tuotiin teknologiaa itäblokista. Esimerkiksi Itä-Saksasta tuotiin erilaisia kodin tavaroita ja autoja. Wartburg-autossa muotoilu ja sosialistinen ideologia yhdistyivät. Tosin suomalaiset eivät ostaneet Wartburgia sen muotoilun vuoksi.

Kolmiosainen sarja. Toimittajana Harri Alanne.

Kuva: Lehtikuva/Topham/Novosti

Avsnitt

  • Osa 3/3. Wartburg ei herättänyt naapurissa kateutta. Kylmän sodan aikana Suomeen tuotiin itäblokista erilaisia kulutushyödykkeitä. Neuvostoliitosta tuotiin autoja ja Itä-Saksasta autojen lisäksi myös kodinkoneita. Miksi resurssipulasta kärsineestä DDR:stä tuotiin niin paljon kulutusteknologiaa Suomeen? Miten Trabantin tuontiyrityksiin Suomessa suhtauduttiin? Miten Wartburg-auton muotoilussa näkyi sosialistisen ideologian ihanteet? Miksi suomalaiset ostivat Wartburgeja?

    Haastateltavana itäsaksalaisen teollisen muotoilun historiaa tutkinut Juha Järvinen.

    Wartburg-tekstejä lukee Marko Pulkkinen.

    Toimittajana Harri Alanne.

    Kuva: Scheibe/DEWAG Dresden (Juha Järvinen: Muotoiltu ideologia)

  • Osa 2/3. Kylmän sodan alkaessa Yhdysvallat länsiliittolaisineen asetti itäblokin maille korkean teknologian vientirajoituksia. Suomi ei kuulunut vientiä valvovaan CoCom-järjestöön ja rakensi Yhdysvaltain harmiksi paljon laivoja Neuvostoliitolle etenkin kylmän sodan alussa. Myöhemmin, kun Suomen teknologinen taso nousi, Yhdysvallat pelkäsi, että Suomen kautta Neuvostoliittoon päätyy muuta korkeaa läntistä teknologiaa. Neuvostoliitto puolestaan pyrki hankkimaan Suomesta läntistä teknologiaa vakoilemalla ja tieteellisteknisen yhteistyön avulla. Miten suomalaiset pitivät huolta siitä, etteivät suhteet Yhdysvaltoihin vaarannu liikaa? Mitä Suomi hyötyi tieteellisteknisestä yhteistyöstä Neuvostoliiton kanssa?

    Haastateltavina dosentti Sari Autio-Sarasmo ja yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen.

    Toimittajana Harri Alanne.

    Kuva: Wärtsilän Helsingin telakalla 1959 valmistunut neuvostoliittolainen jäänmurtaja Moskva. Kuvaaja Keijo Hakanen (Turun museokeskus).

  • Osa 1/3. Neuvostoliitto laukaisi 4. päivä lokakuuta 1957 avaruuteen ensimmäisen tekokuun, Sputnikin. Risto Pellinen oli tuolloin 13-vuotias koululainen. Syksyllä 1957 Risto oli monta kertaa katsomassa Sputnikin lentoa, sillä tekokuun pystyi näkemään paljain silmin.

    Myöhemmin Risto Pellisestä tuli suomalaisen avaruustutkimuksen pioneeri, joka joutui moneen hankalaan tilanteeseen kun suomalaista avaruustutkimusta ja -teknologiaa piti kehittää yhteistyössä kylmän sodan osapuolien kanssa.

    Neuvostoliitto esimerkiksi esitti 1980-luvun alussa suomalaisille tarjouksen osallistua kosmonauttiohjelmaan. Miksi Suomen kannatti torjua Neuvostoliiton tarjous?

    Entä miten ja millaista kuvaa Neuvostoliitto rakensi avaruusohjelmastaan ja kosmonauteistaan 50- ja 60-luvuilla?

    Haastateltavina avaruustutkimuksen emeritusprofessori Risto Pellinen ja Neuvostoliiton avaruusohjelman julkisuuskuvaa tutkinut Iina Kohonen.

    Toimittajana Harri Alanne.

    Kuva: Lehtikuva/Topham/Novosti

Inga kommande avsnitt

Lyssna också