Tiina Lundbergin huoltamo

to 9.3.2017

  • 55 min
  • tillsvidare

Liiku, syö hyvin, nuku hyvin ja elä omien arvojen mukaista elämää. Pidä huolta ihmissuhteista ja muista että useimpien onnellisten parisuhteiden taustalla on toimivaa seksiä. Tällä reseptillä meille luvataan pitkää, onnellista ja hyvinvoivaa elämää.

Sändningar

  • to 9.3.2017 16.10 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Nyt lähdetään puhtaalta pöydältä. Uusi kalenteri, järjestys ja ryhti elämään - siinä monen suomalaisen tavoite tänäkin syksynä.

    Huoltamolla omat vinkkinsä järjestykseen antavat Arkijärki.net sivuston Jennis Sarras, oman elämänsä konmarittanut Mira Ahjoniemi ja bujoilusta innostunut Veera Tirinen.

  • Liiku, syö hyvin, nuku hyvin ja elä omien arvojen mukaista elämää. Pidä huolta ihmissuhteista ja muista että useimpien onnellisten parisuhteiden taustalla on toimivaa seksiä. Tällä reseptillä meille luvataan pitkää, onnellista ja hyvinvoivaa elämää.

  • Tiina Lundbergin huoltamolla puhutaan ruoasta - tämän hetken ilmiöistä, arvoista ja arjesta. Vieraina ovat ruoka- ja juomatoimittaja Anikó Lehtinen, jolta on juuri ilmestynyt Ihan ulkona - ruokakirja ja Helsingin kaupungin ruokastrategina työskennellyt Milla Visuri.

    Miten nirsoilusta pääsee eroon? Olisiko makukoulusta apua? Tiedekeskus Heurekassa järjestettävistä makukouluista kertoo pääinnoittaja Pia Mäkelä.

    Huoltamolla hypätään myös viidenkymmen vuoden päähän. Olemmeko palanneet pienviljelijöiksi vai saadaanko ravinto kapseleista ja energiapatukoista? Mitä löytyy ostoskoreista 50 vuoden päästä? Futuristi Elina Hiltunen kertoo.

  • Suku on pahin - vai onko se kuitenkin paras? Tiina Lundbergin huoltamolla kuullaan, mikä merkitys ylisukupolvisilla perhesiteillä on ihmiselle. Ovatko isovanhemmat lastenhoitoautomaatteja vai tukipilareita? Onko isovanhemmuus vain ihmisten etuoikeus?

    - Isovanhempien ja lastenlasten välinen säännöllinen yhteys hyödyttää kaikkia osapuolia, mutta liian tiivis saattaa uuvuttaa - ainakin isovanhemman! Eikä jatkuva hoitosuhde ole myöskään hyödyksi lapselle, näin kertovat yliopistotutkijat Mirkka Danielsbacka ja Antti Tanskanen Turun yliopistosta. He ovat olleet mukana Väestöliiton Sukupolvien ketju- hankkeessa, jossa on tutkittu suurten ikäluokkien ja heidän aikuisten lastensa välistä vuorovaikutusta.

    Psykologian tohtori Päivi Merjonen on puolestaan tutkinut, miten kasvatusasenteet siirtyvät sukupolvien ketjussa. Hänen mukaansa lapset koetaan tänä päivän hieman rasittavimmaksi kuin ennen.

  • Tänään huoltamolla rauhoitutaan, hiljennytään ja opetellaan kärsivällisyyttä.

    Kuljetaan joogan polkua ja kysytään, mitä nimenomaan tämän ajan ihminen saa joogasta.

    Viikon vieraat ovat Mia Jokiniva ja Meri Mort. Mia Jokiniva on yhteiskuntatieteilijä, business coach sekä jooga- ja meditaatio-opettaja. Hän toimii päätyökseen stressinhallinnan kouluttajana hyvinvointikeskus Villa Mandalassa Helsingissä ja Loviisassa.

    Meri Mort on joogaohjaaja ja kuvittaja. Hän ohjaa luovuutta lisäävää ja vapauttavaa Vapauden joogaa, Mustaa joogaa, parijoogaa, täysikuumeditaatioita, kuun voima-sydänpiirejä naisille sekä Vapauden liikkeen iltoja.

    Tiina Lundberg on harrastellut joogaa 90-luvulta lähtien. Välillä aktiivisemmin, tosinaan laiskemmin. Tänä kesänä hän aikoo aloittaa aamunsa aurinkotervehdyksellä.

  • "Jos haluaa elää onnellista elämää, kannattaa pitää huoli ihmissuhteista - ne ovat mielen vitamiineja!" painottaa kasvatustieteilijä Kaisa Vuorinen.

    Niin lapsen kuin aikuisenkin hyvinvointi ja onnellisuus ovat siis riippuvaisia toisten ihmisten kanssa saavutetusta yhteydestä. Huoltamolla kysytäänkin, oletko sinä hyvä tyyppi? Entä millaista on vahvuuspuhe?

    Hyvä tyyppi ajattelee toisia ja haluaa nähdä toisissa hyvän ja kauniin. Hän kuuntelee toisia ihmisiä ja on tyytyväinen omaan elämäänsä, näin summaavat Kaisa Vuorinen sekä huoltamon toinen vieras diplomi-insinööri ja kouluttaja Karla Nieminen.

  • Huoltamolla piipahdetaan salilla ja laitetaan kyykkytekniikka kuntoon. Lisäksi puhutaan syvemmin salitreenistä. Mitä liikkeitä kannattaisi tehdä? Miten viikkotasolla treeniä voisi jaotella? Ja kuinka paljon ja miten tämän päivän tiedon mukaan pitäisi treenata, että saisi kiinteän vartalon?

    Vieraana on Trainer Labin koulutuspäällikkö, liikuntatieteen maisteri Jarno Lemmelä.

    - Tutkitusti tuloksia saadaan kun 1-2 kertaa viikossa lihaksia aktivoidaan voimaharjoittelulla. Lisäksi toki tarvitaan myös terveyttä edistävää kestävyysliikuntaa noin 2,5 tuntia viikossa, hän vetää yhteen.

    Punttisalilla tositoimissa tavataan personal trainerit Emilia Heikkinen ja Tiina Hakkarainen. He kertovat että asakkaat kaipaavat apua treenin lisäksi mm. ruokavalioon.

    - On hienoa seurata asiakkaan kehittymistä ja oivalluksia, he toteavat.

  • Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa. Seksuaalisuus tuottaa iloa ja mielihyvää mutta jostain esiin pyrkii myös häpeää ja pelkoa. Miten seksuaalisuus näyttäytyy elämän varrella? Miksi se on tärkeä osa ihmistä?

    Seksuaalikasvattaja-kirjailija Nina Honkanen toteaa, että kyse on perustarpeesta:

    - Meillä on nälkä, tarve nukkua ja liikkua - ja meillä on tarve tulla kosketetuksi ja koskettaa. Meissä virtaa seksuaalisuus, jonka olemassaolo nostaa elämänlaatua - laskee verenpainetta, vähentää sydän- ja verisuonitauteja, se auttaa ymmärtämään itseä ja toista paremmin, luettelee Nina Honkanen, jonka kirja “Onnelliseksi - seksuaalisuus läpi elämänkaaren” ilmestyy toukokuussa 2017.

  • Jos lapsi harrastaa kilpaurheilua, perheen arki pyörii monesti kuljetusten ja huoltorumban ympärillä. Kannusta, kuljeta ja kustanna on tuttu ohjenuora, mutta miten se toimii käytännössä? Ja miksi lasten urheilu herättää vanhemmat kentänlaidalla hurraamaan ja huutelemaan? Mitä vanhempi itse saa urheiluseuratoiminnasta?

    Huoltamolla vieraana ovat Perheessä on jääkiekkoilija -kirjan kirjoittanut yritysvalmentaja Hanna Kölhi sekä Palloliiton Uudenmaan piirin kehityspäällikkö Taneli Haara. Omat näkemyksensä kertoo myös voimisteluvalmentaja Anneli Laine-Näätänen, joka nuorena valmentajana ei ymmärtänyt lainkaan vanhempia vaan näki perheet riesana, jotka vaikeuttivat hänen työtään:

    - Kun itsestäni tuli äiti, ymmärsin perheitä paremmin - yleensä vanhemmilla on huoli omasta lapsesta, jos he lähestyvät valmentajia, miettii tämä kokenut valmentaja.

    Kannusta, kuljeta ja kustanna on saanut Hanna Kölhin ja Jukka-Pekka Vuorisen junnujääkiekkoon pureutuvassa kirjassa neljännen K:n - kasvata.

    - Vanhemman tehtävänä on taata lapsen elämän kokonaistasapaino ja kuunnella tarkalla korvalla mitä harjoituksissa tapahtuu ja puuttua tilanteeseen jos tarvetta on, toteaa Hanna Kölhi.

    Valmentajia ei kuintenkaan pidä moittia lasten kuullen, sillä jos aikuiset alkavat riidellä tai käyttäytyä huonosti, lapsi on yleensä se joka kärsii.

    - Kannattaa muistaa että valmentajakin on ihminen, toteaa Anneli Laine-Näätänen.

    - Ja valmentaja on myös monesti äiti- tai isä, joka tekee valmennustyötään vapaaehtoistyöna tai hyvin pienellä korvauksella, muistuttaa Taneli Haara.

    Vaikka urheilu tulee nähdä lapsen harrastuksena eikä lapsen pidä toteuttaa aikuisen unelmia, niin silti seuratoiminta tuo hyvinvointia myös aikuiselle. Esimerkiksi parjatun mokkapalavuoron voi nähdä positiivisena tapana osallistua seuratoimintaan

    - Pit'isi ajatella että mulla on mahdollisuus tehdä tätä ja saan olla mukana lapsen harrastuksessa - ei sitä aikaa voi paremmin käyttää, hymyilee Taneli Haara.

  • Millä keinolla voisi saavuttaa 100 vuoden maagisen iän? Millainen on hyvinvoiva nainen?
    Aivot, vatsa, lihakset, luusto - miten niistä voisi pitää hyvää huolta? Huoltamolla vieraana on urheilulääkäri Pippa Laukka, joka itse liputtaa neljäkymppisen rennon elämän puolesta:

    - Nelikymppisenä jostain pilkistää järjen ääni - tulee armollisuus ja vapautus itselle, että ei tarvitse aina olla täydellinen ja myös ymmärrys, siitä että kukaan ei ole täydellinen, hän kuvaa.

    Pippa Laukka toivoo, että löytäisimme jostain kunnioituksen omaa kehoa kohtaan. Toisaalta tarvitaan armollisuutta, että ei tarvitse grillata itseään tai pakottaa tekemään asioita, mutta kuitenkin siten, että otetaan vastuu oman kehon hyvinvoinnista.

    Hyvinvoiva ihminen lihaksistoineen, luineen ja vatsoineen syntyy monipuolisesti syöden, omaa kehoa kuunnellen ja positiivisesti ajatellen.

  • Käsi ylös - kuka muisti venytellä edellisten treenien jälkeen? Vai suuntasiko matka suihkun kautta sohvalle?

    Venyttely jää liian vähälle monella kuntoilijalla - kiire vaivaa ja venyttely on tylsää. Silti venyttelyä kannattaisi harrastaa, sillä venyttelemättömyys näkyy kaventuneina liikeratoina, vääränä tekniikkana ja jopa kipuina.

    Huoltamolla saadaan laaja paketti venyttelytietoa - studiovieraana on Trainer4You:n kouluttaja ja valmentaja Mikael Witick. Lisäksi vierailemme telinevoimistelusalilla Kauniaisissa, missä voimisteluvalmentaja Tessa Alanko johdattaa kohti spagaatia.

    Mikael Witickin vinkit, joilla parantaa omaa liikkuvuutta:

    1. Tee aina huolellinen lämmittely, johon sisältyy dynaamista venyttelyä - venytykset max 10 sek
    2. Älä tingi tekniikasta - treenaa täydellä liikeradalla oman tason mukaisesti
    3. Jäähdyttelyn jälkeen muista palauttavat venytykset, näin palautetaan lihas lepopituuteen - venytys max 30 sek per lihas.

  • Lapsen aivot kehittyvät sylissä, mielikuvitusleikeissä ja liikkumalla!

    Oletko kuunnellut klassista musiikkia raskausaikana tai hankkinut virikkeellisiä harrastuksia vauvalle? Millä tavalla lapsen aivojen kehitystä voisi tukea?

    Huoltamolla vieraana ovat Pää edellä -kirjan kirjoittaneet tiedetoimittaja Kirsi Heikkinen ja neurotieteen lisensiaatti Tiina Huttu.

    - Jos yhtä asiaa voisi suositella aivojumpaksi, niin se on liikunta, sanoo kahden pojan äiti Tiina Huttu.

    - Ja kannattaa tavata ystäviä, sillä sosiaalisuus on tärkeää aivoille kaikissa ikävaiheissa, muistuttaa puolestaan kahden tyttären äiti Kirsi Heikkinen.

    Lisäksi ohjelmassa perehdytään musiikin vaikutuksiin - niistä kertoo tutkimusjohtaja Mari Terveniemi Helsingin yliopiston kongnitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä.

    - Muusikkolapsilla on hieman paremmat valmiudet äänten erotteluun, mikä näkyy vieraiden kielten ääntämisen opiskelussa. Lisäksi keksittymiskyky ja työmuisti on tutkimusten mukaan parempi ja he jaksavat keskittyä paremmin myös akateemisin tehtäviin, listaa Mari Tervaniemi soittoharrastuksen hyötyjä.

Lyssna också