Radio Suomesta poimittuja

Sananen – After work vai after all?

  • 4 min
  • tillsvidare

Kotimaassamme ahkerin kymmenesosa juo puolet kaikesta viinasta. Trendikäs after work on jo monin paikoin korvautunut rouhealla after all-ilmiöllä!

Meillä Jyväskylässä on yleistynyt niin sanottu after all-kulttuuri. Se on sillä lailla sukua after work-ilmiölle, että siinäkin juodaan viinaa, keskellä päivää. Sen verran olen löytänyt itsestäni harrastaja-antropologia, että verkkatakki on kauttaaltaan nukkaantunut. Lähipubissa kannattaa käydä. Siellä näkee aitoja suomalaisia omassa liemessään.

Meillä suomalaisilla on harvaan asiaan mutkaton suhde, alkoholiin on. Sitä juodaan niin paljon kuin ehditään. Huolellisella tankkaamisella teemme yhä uudestaan toisistamme glamourmalleja ja sisäisiä sankareita. Olen nähnyt sen läheltä, kunnes luolan sisäilma on sokerihuurruttanut silmälasini jonkun toisen laseiksi.

Vasta muutama vuosi sitten tohistiin, että after work-kulttuuri tulee Suomeen. Tarkoitti suoraan töistä ravintolaan purjehtimista. Tarjouskuohuviinejä kannettiin pöytään. Viereiseen pöytään teki hajuraon viimeistään tilaamalla rakastamilleen työkavereille aitoa shampanjaa.

Jyväskylän korkeudelle after work ei koskaan ehtinyt. Jo silloin oli luontevampaa rytmittää työkaverin katseleminen humalan pyöristämin linssein muutamaan isompaan rykäisyyn vuodessa. Täällä seitinohut huppeli on itsensä kiusaamista. Vielä jos joku pyörittelee auton avaimia vihreässä teessä, niin johan tässä joutaa kotiin jo itsekin. Pikkujouluissa on seuraava mahdollisuus näyttää todellinen luontonsa, silloin viina penslaa karstat elimistöstä ja ihmissuhteista.

Silti olin aavistuksen yllättynyt, että meidän muunnelmamme, tämä after all, on niin iso ilmiö täällä. Kaupungin suosituin halpaolutpubi on jo iltapäivällä kuhiseva pesä ja karaokelaitteisto on kaakotettu ääriasentoon. Kaikki tuntuu niin kauan tahmealta, kunnes itse on muuttunut saman tuntuiseksi.

En tiedä muista kaupungeista, mutta after all-kulttuuri tuntuu voimistuvan Jyväskylässä koko ajan. Missään ei törmää niin sakeisiin ja pörheisiin puliukkoparviin kuin Jyväskylän keskustassa. He varistavat, kujertavat, sulkiaan toisiaan vasten. Kun yksi horjahtaa, koko retkikunta piirtää tampaten kävelykatuun kasinmallisen ikuisuusmerkin. Eivät ole maltaan haukkoja, nauttivat tasavaltaa.

After all-kulttuuri elää meillä vahvasti myös monissa ravintoloissa. After work-ilmiöstä se eroaa niin, että työ ei ole mukana ajatuksen tasolla eikä enää edes tunteen tasolla. Työtä ei ole ollut herran aikoihin. Työkavereita oli joskus muinoin, mutta yhdenkään nimi ei tule just nyt mieleen.

After all voisi tarkoittaa: jälkeen kaiken. Kaikki elämää joskus rytmittäneet asiat ovat poissa. Työ menetti merkityksensä, rytmi menetti luontaisen komppinsa. Toiset menivät ohituskaistalta ohi niin kovaa, että ei ehditty näkemään oliko bemari vai audi. Monesta pubista on tullut kohtu, jossa on aina tasaisen kosteaa ja lämmintä. Jos kaikki märkyys hulahtaisi nyt lattialle ja sitten vedettäisiin päivän valoon, itku ei ehkä loppuisi.

Meillä on ihan oikeasti iso after all-ilmiö. Itsestä ei ehkä löytynyt sitä sitkeyttä ja voimaa, joku oli pehmentänyt tärkeät paikat. Mutta ei yhteiskuntakaan tullut vastaan. Työtä ei ollut, joku halusi lakaista syrjään. Piti luoda uusi oma kulttuuri.

Silti tiedän, että moni odottaa selvää päivää. Semmoista, jolloin kaikki on hetken oudon kirkasta ja selkeää. Napanuora sieltä uudesta kohdusta on yllättäen niin pitkä, että pystyy kävelemään satamaan ja takaisin. Soittamaan lapselleen.

After all on englantia. Se ei oikeasti tarkoita jälkeen kaiken, e-hei. Se tarkoittaa loppujen lopuksi, kuitenkin.

Siitä voi jatkaa.

Maallikkosaarnaaja Maasola

Sändningar

  • ti 20.9.2016 18.03 • Yle Radio Suomi

Avsnitt

  • Laura Voutilaiseen liitetään usein termi "suorittaja". Voutilainen myöntääkin olevansa pedantti ja toteaa, että hänen elämänsä on ollut hyvin aikataulutettua jo lapsuudessa.

    Tänä keväänä Lauraa työllistää Abba-musikaali Mamma Mia, jossa hän näyttelee Donnan roolin.
    Myöhemmin tänä vuonna Lauralta ilmestyy myös uusi albumi.

    Anna Keränen jututtaa somettavaa Laura Voutilaista.

  • Tanssinopettaja Hanna Still opettaa latinalaistansseja ja myös kilpailee itse tanssiparketeilla. Hanna kantaa kassissaan useita erilaisia kenkiä, jotta pitkän opetuspäivän tunneille olisi kullekin tanssityylille sopivat jalkineet - lenkkarista aina korollisiin tanssikenkiin. Aloitteleva salsa-tanssin harrastajamme Ari Huomolin selvittää tanssikenkien salaisuutta.

  • Kirjailija, toimittaja Minna Lindgren on kirjoittanut vanhuskirjoja, kirjasarja Ehtoolehto kuvailee palvelutalo Ehtoolehdon asukkaiden elämää, hyvässä ja pahassa.

    Lindgrenin kirjoja on käännetty useille kielille ja eri maissa mainoskiertueilla vieraillessaan hän on törmännyt usein kysymykseen, että miten Suomi, jolla on Nokia, on Pisa ja kaikki on onnistunut rössimään vanhustenhoitonsa niin täydellisesti.

  • Suomen olympiahiihtäjien suksista huolehtii Etelä-Korean talviolympialaisissa tusinan verran huoltajia. Osa on pitomiehiä, osa luistomiehiä. Lahtelainen Jari Nieminen on pitomies ja sen lisäksi, että hän voitelee suksia, hän myös testaa niitä. Testaa niin, että hiihtokilometrejä kertyy hyvänä päivänä jopa 60. Nieminen paljastaa voitelun saloja ja kertoo samalla, miten verinen sotatila huoltoalueilla vallitsee esimerkiksi suomalaisten ja ruotsalaisten kesken. Toimittajana Sanna Pirkkalainen.

  • Lähetin postissa Vaiheet-lvyn Tom Cruiselle ja hän lähetti kirjeen, jossa kehui, että oli hyvin tuotettu levy ja hienot sovitukset. Että ainakin Tom Cruise on kuunnellut yhden suomenkielisen levyn muisteli Samuli Edelmann

  • Yksi maamme parhaita cyclocross -kuskeja on espoolainen Antti Kuitto. Kuiton urheiluvälineenä on BMC –merkkinen cyclocross -pyörä. Pyörä on valmistettu hyvin kevyistä materiaaleista, jotta se kiihtyisi paremmin ja lähtisi ylämäkeenkin ketterämmin. Kuiton kisapyörä painaa vain 7,6 kiloa.
    Kuitto esittelee pyöränsä teknisiä yksityiskohtia.
    - Runko, etuhaarukka, vanteet, poljinkammet ja satulakin ovat hiilikuituiset. Tanko on valmistettu alumiinista.

    Toimittajana Petri Rinne.

  • Mike Pohjolan kirjassa Sinä 1918 lukija valitsee oman kohtalonsa, kysessä on ns. immersiivinen kirja.

  • Sanna Pirkkalainen haastatteli Cheekiä eli Jare Tiihosta sekä Veljeni vartija -elokuvassa kaksoisroolin tehnyttä Antti Holmaa kutsuvierasnäytöksen jälkeen.

  • Aikuiset lakkaavat huomaamattaan liikkumasta ja tämä on monen vaivan alku, toteaa Terhi Summa liikuntatieteiden kandidaatti ja liikeäly-ohjaaja ja myös kouluttaja.

    Liikeäly perustuu siihen, että aktivoidaan sellaisia liikeratoja, jotka ovat meille luonnollisia ja joita osaamme syntyessämme, kertoo Terhi Summa.
    - Meillä on liikeäly DNA:ssamme ja sitä voidaan herätellä. Liikeälyn tavoitteena on pehmeiden ja luonnollisten liikkeiden avulla kehittää nivelten liikkuvuutta, kehon sopusuhtaista tasapainoa ja koordinaatiokykyä.

    Kun lapsi opettelee uutta, hän kehittyy kokeilemalla erilaisia tapoja. Meidän tulisi ottaa oppia lapsista, huomauttaa Terhi Summa.

    - Opettelussa on hyvä pitää mielessä, mitä enemmän teet väärin sen enemmän opit.

    Jalan älykkyyden turma on liian tekninen kenkä, puuskahtaa liikeäly-ohjaaja Summa.

    - Huipputekniset kengät linjaavat jalan niin, ettei sen tarvitse itse suorittaa linjausta. Myös liian kovat alustat pilaavat jalan normaalia liikkuvuutta.

    Toimittajana Petri Rinne.

  • Olympiavoittaja Sami Jauhojärvelle hiihtovälineet ovat tietenkin tärkeät, mutta saattaa urheilija tarvita menestyäkseen jotain sellaistakin, mikä ei heti ensimmäiseksi tule mieleen. Mitä ilman "Musti" ei kilpareissuille lähtenyt? Toimittajana Marko Miettinen.

  • Pro Lapinlahti on helsinkiläinen mielenterveys- ja kulttuuriyhdistys, joka perustettiin vuonna 1988 puolustamaan Lapinlahden psykiatrista sairaalaa, jonka toiminta haluttiin siirtää toisiin tiloihin. Syntyi kansanliike, jonka tehokas toiminta oli myötävaikuttamassa siihen, että sairaala sai jatkaa toimintaansa tiloissa vielä parinkymmenen vuoden ajan. Pro Lapinlahti viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlaansa. Anna Keränen vieraili sairaalarakennuksessa ja tapasi Pro Lapinlahti -yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Katja Liuksialan, Heimon toimitusjohtaja Jarno Alastalon ja vapaaehtoisena työskentelevän Risto Ruuthin.

  • Mikko Maasola puhuu viikon lopuksi. Kylmyys on miehestä vaikuttavimmillaan makuukammarissa. Oli sitten kyse Kittilän jääkylästä tai normaalista arava-asunnosta.

Inga kommande avsnitt

Lyssna också