Radio Suomesta poimittuja

Sananen - Eteenpäin oli menty

  • 4 min
  • tillsvidare

Monessa maassa jalkapallo ja elämä ovat synonyymejä. Jos ne ovat Suomessa lähellekään, pahalta näyttää.

En ymmärrä mitään jalkapallosta. Onneksi siitä ei ymmärrä Suomessa kukaan muukaan. Siksi tämmönen taikinaihoinen pitkän linjan harrastajanäyttelijäkin uskaltaa analysoida julkisesti kotimaista jalkapalloa. Se näyttää niin hirveältä, että sitä ei pysty katsomaan. Me, jotka seuraamme urheilua lähinnä teksti-tv:n tulosseurannasta, sen tiedämme: meillä ei mene mitenkään.

Kauhea ajatus hiipii mieleen. Mitäs jos nyt on saavutettu monissa asioissa lakipiste? Kehitystä ei ole kerta kaikkiaan enää luvassa. ”Eteenpäin on menty” piti paikkaansa vielä 2000-luvun alussa. Nyt lausahdus naurattaa yhtä paljon kuin Vintiöiden uusintajaksot. Tulee autonominen oksettava olo ja tekee mieli rakennella ajattelematta valtava määrä voileipiä.

Jalkapallomenestys on kuin onnellisuus. Mitä kauemmin ja kiihkeämmin sitä odottaa, sitä kauemmaksi se karkaa. Maajoukkueen peli-illat on ladattu mahdottomilla odotuksilla. Syytän television asiantuntijoita. He ovat työssään liian hyviä. Olemme maailman ujoin kansa, mutta kun sanoja alkaa tippua, mannaa sataa. Entiset jalkapalloilijamme osaavat hurmata ja maalata sanoilla, he ovat onnistuneen esileikin raudanlujia ammattilaisia. Uskaltaisin väittää, että lajissaan maailman parhaita. Heidän vaiettuaan peli on aina suuri pettymys. Ei nähdä kunnon puikotusta, harvoin edes säällistä erektiota.

Maajoukkueen peli-ilta on mahdottoman paikka. Suunniteltu onnen täyttymys. Se on sama kuin päättäisi, että marraskuun 14. on vuoden onnellisin päiväni. Silloin kaikki on kohdallaan. Mistään ei kolota, hymy työntyy naamaan luontevana, minä sulkeutunut avaudun yht`äkkiä kuin lihansyöjäkasvi. Onni pääsee esteettä sisään ja pystyttää minuuteni camping-alueelle pysyvän leirin, jatkuvalämmitteisellä kiukaalla varustetun.

Näinhän ei tietenkään koskaan tapahdu. Tulee se kalenterin päivämäärä. Arki on tehdyt ympäröivässä maastossa tehtävänsä ja kaivanut poteroita pimeään tuttuuteen. Niissä nyrjäyttää pieni ihminen itsensä matkalla kohti hekumansa huippua. Mikään ei onnistu suorituspaikalla. Jo ensimmäinen lause on niin vino, että toinen ei saa siitä koppia. Valot saa sammuttaa. Säästetään energiaa.

Ihan hirveitä ajatuksia risteilee mielessäni. Suomen jalkapallo oli odottanut jo jonkin aikaa lopullista kuoliniskuaan ja pyöveliä etsittiin. Eikö pirulauta kuvaan lipunut piilopyylevä ruotsalainen Hans Backe. En ole uskaltanut katsoa, mutta tuloskimaroiden valossa hän on sekoittanut jalkapallostamme loputkin. Haluaako ruotsalainen kostaa kaiken: sen, että meillä Kypärämäessä naureskellaan säännöllisesti Kalle Kustaan harrastuksille ja katsotaan hirnuten joka viikko kovassa kännissä Allsång på Skansenia.

En osaa ruotsia, mutta tarkoittaako hans backe suomeksi hänen peräloosterinsa??

Ruotsi on jalkapallon maailmanlistalla noin sijalla 36 ja Suomi puhaltaa armotta niskavilloihin sijalta 61. En yllättyisi, jos länsinaapurissa olisi komitea, joka miettii miten rakoa saadaan vauhdilla isommaksi. Muita murheita Ruotsista on vaikea löytää.

Inhottavia ajatuksia suorastaan tulvii päälleni, kuin liian pienestä laskiämpäristä. Jospa jalkapallo onkin meidän maamme kuva. Lakipiste on saavutettu jo aikaa sitten. Kaikki lajit eivät vain istu kaikille. Päätä voi lyödä seinään ja analysoida kauniimmaksi, mutta kannattaako se? Kuinka monta hyvää ghanalaista suurpujottelijaa tunnet?

Suomikin on standby -tilassa. Talouskasvumme oli uskomaton tarina, elintasomme kohosi, nyt voidaan sanoa, liian korkealle. Vauraus jaettiin lopulta niin, että muutamat rikastuivat tolkuttomasti ja köyhät köyhdytettiin nälkärajalle. Surkein tilanne on keskituloisilla. Me meinaamme tukehtua kammottavaan keskinkertaisuuteemme.

Vuodesta 2008 lähtien meillä on ollut aikaa sopeutua ajatukseen, että siirrymme painimaan alasarjaan. Sielläkin voimme menestyä ja ennen kaikkea nauttia aidosta liikunnan ilosta.

Päättäjämme ja taloususkovaisemme eivät vielä ymmärrä mitään. Jääräpäisyys on samaa viskoelastista materiaalia kuin jalkapalloliitossa. Ehkä tarvitaan taas joku ruotsalainen konsultti: Joakim och hans backe?!?

Me suomalaiset tykkäämme pienistä jutuista. Meidän pitää opetella se uudestaan. Talot pienenevät, talous pienenee. Lapsi on ihan terve kun se haluaa potkupallotella takapihalla.

Maallikkosaarnaaja Maasola

Sändningar

  • ti 6.9.2016 18.03 • Yle Radio Suomi

Avsnitt

  • Tanssinopettaja Hanna Still opettaa latinalaistansseja ja myös kilpailee itse tanssiparketeilla. Hanna kantaa kassissaan useita erilaisia kenkiä, jotta pitkän opetuspäivän tunneille olisi kullekin tanssityylille sopivat jalkineet - lenkkarista aina korollisiin tanssikenkiin. Aloitteleva salsa-tanssin harrastajamme Ari Huomolin selvittää tanssikenkien salaisuutta.

  • Kirjailija, toimittaja Minna Lindgren on kirjoittanut vanhuskirjoja, kirjasarja Ehtoolehto kuvailee palvelutalo Ehtoolehdon asukkaiden elämää, hyvässä ja pahassa.

    Lindgrenin kirjoja on käännetty useille kielille ja eri maissa mainoskiertueilla vieraillessaan hän on törmännyt usein kysymykseen, että miten Suomi, jolla on Nokia, on Pisa ja kaikki on onnistunut rössimään vanhustenhoitonsa niin täydellisesti.

  • Suomen olympiahiihtäjien suksista huolehtii Etelä-Korean talviolympialaisissa tusinan verran huoltajia. Osa on pitomiehiä, osa luistomiehiä. Lahtelainen Jari Nieminen on pitomies ja sen lisäksi, että hän voitelee suksia, hän myös testaa niitä. Testaa niin, että hiihtokilometrejä kertyy hyvänä päivänä jopa 60. Nieminen paljastaa voitelun saloja ja kertoo samalla, miten verinen sotatila huoltoalueilla vallitsee esimerkiksi suomalaisten ja ruotsalaisten kesken. Toimittajana Sanna Pirkkalainen.

  • Lähetin postissa Vaiheet-lvyn Tom Cruiselle ja hän lähetti kirjeen, jossa kehui, että oli hyvin tuotettu levy ja hienot sovitukset. Että ainakin Tom Cruise on kuunnellut yhden suomenkielisen levyn muisteli Samuli Edelmann

  • Yksi maamme parhaita cyclocross -kuskeja on espoolainen Antti Kuitto. Kuiton urheiluvälineenä on BMC –merkkinen cyclocross -pyörä. Pyörä on valmistettu hyvin kevyistä materiaaleista, jotta se kiihtyisi paremmin ja lähtisi ylämäkeenkin ketterämmin. Kuiton kisapyörä painaa vain 7,6 kiloa.
    Kuitto esittelee pyöränsä teknisiä yksityiskohtia.
    - Runko, etuhaarukka, vanteet, poljinkammet ja satulakin ovat hiilikuituiset. Tanko on valmistettu alumiinista.

    Toimittajana Petri Rinne.

  • Mike Pohjolan kirjassa Sinä 1918 lukija valitsee oman kohtalonsa, kysessä on ns. immersiivinen kirja.

  • Sanna Pirkkalainen haastatteli Cheekiä eli Jare Tiihosta sekä Veljeni vartija -elokuvassa kaksoisroolin tehnyttä Antti Holmaa kutsuvierasnäytöksen jälkeen.

  • Aikuiset lakkaavat huomaamattaan liikkumasta ja tämä on monen vaivan alku, toteaa Terhi Summa liikuntatieteiden kandidaatti ja liikeäly-ohjaaja ja myös kouluttaja.

    Liikeäly perustuu siihen, että aktivoidaan sellaisia liikeratoja, jotka ovat meille luonnollisia ja joita osaamme syntyessämme, kertoo Terhi Summa.
    - Meillä on liikeäly DNA:ssamme ja sitä voidaan herätellä. Liikeälyn tavoitteena on pehmeiden ja luonnollisten liikkeiden avulla kehittää nivelten liikkuvuutta, kehon sopusuhtaista tasapainoa ja koordinaatiokykyä.

    Kun lapsi opettelee uutta, hän kehittyy kokeilemalla erilaisia tapoja. Meidän tulisi ottaa oppia lapsista, huomauttaa Terhi Summa.

    - Opettelussa on hyvä pitää mielessä, mitä enemmän teet väärin sen enemmän opit.

    Jalan älykkyyden turma on liian tekninen kenkä, puuskahtaa liikeäly-ohjaaja Summa.

    - Huipputekniset kengät linjaavat jalan niin, ettei sen tarvitse itse suorittaa linjausta. Myös liian kovat alustat pilaavat jalan normaalia liikkuvuutta.

    Toimittajana Petri Rinne.

  • Olympiavoittaja Sami Jauhojärvelle hiihtovälineet ovat tietenkin tärkeät, mutta saattaa urheilija tarvita menestyäkseen jotain sellaistakin, mikä ei heti ensimmäiseksi tule mieleen. Mitä ilman "Musti" ei kilpareissuille lähtenyt? Toimittajana Marko Miettinen.

  • Pro Lapinlahti on helsinkiläinen mielenterveys- ja kulttuuriyhdistys, joka perustettiin vuonna 1988 puolustamaan Lapinlahden psykiatrista sairaalaa, jonka toiminta haluttiin siirtää toisiin tiloihin. Syntyi kansanliike, jonka tehokas toiminta oli myötävaikuttamassa siihen, että sairaala sai jatkaa toimintaansa tiloissa vielä parinkymmenen vuoden ajan. Pro Lapinlahti viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlaansa. Anna Keränen vieraili sairaalarakennuksessa ja tapasi Pro Lapinlahti -yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Katja Liuksialan, Heimon toimitusjohtaja Jarno Alastalon ja vapaaehtoisena työskentelevän Risto Ruuthin.

  • Mikko Maasola puhuu viikon lopuksi. Kylmyys on miehestä vaikuttavimmillaan makuukammarissa. Oli sitten kyse Kittilän jääkylästä tai normaalista arava-asunnosta.

  • Amerikassa harjoittavat laillisesti viihdekäyttöä. Meilläkin löytyy jo elintarvikemyymälästä viihdekäyttöön tarkoitettuja sekoituksia. Vaan mitä on se tulevaisuuden viihdekäyttö, joka ei tuhoa päätä ja häntää - ja maksaa? Maallikkosaarnaaja Maasola saarnaa kuin viimeistä päivää.

Inga kommande avsnitt

Lyssna också