Radio Suomesta poimittuja

Elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen: Meinasin tukehtua epäonnistumisen pelkoon

  • 36 min
  • tillsvidare

Hymyilevä mies on Juho Kuosmasen ensimmäinen pitkä elokuva ja heti tuli voitto Cannesista. Elokuva kertoo nyrkkeilijä Olli Mäestä. Mäki otteli ensimmäisenä suomalaisena nyrkkeilyn maailmanmestaruudesta Helsingin Olympiastadionilla vuonna 1962. Hän hävisi lopulta ottelun tyrmäyksellä täyden olympiastadionin edessä.

Hymyilevä mies -elokuvassa pohditaan mm. toteuttaako omaa unelmaa vai elääkö elämäänsä tyydyttääkseen muiden menestyksen janoa. Olli Mäestä haluttiin tehdä suuri urheilusankari ja mediasirkuksen tähti, mutta hän ei suostunut toisten pelinappulaksi.

Ohjaaja Juho Kuosmanen tietää, miltä epäonnistumisen pelko tuntuu.
- Hymyilevää miestä tehdessäni meinasin tukehtua epäonnistumisen pelkoon. Istuin yksin työhuoneessani kellarissa, sormet kylminä näppäimistöllä ja mietin, että ensimmäinen pitkä elokuvani näytetään Cannesissa. Siitä täytyy tulla mestariteos, vähempi ei riitä. Siinähän kiipeää perse edellä puuhun, jos alkaa ensin miettiä elokuvan vastaanottoa.

Millainen Juho Kuosmanen on ohjaajana?

Sen tietää Hymyilevä mies -elokuvassa Elis Askin, legendaarisen nyrkkeilymanagerin roolin näyttelevä Eero Milonoff.
Hän kehuu vuolaasti ohjaaja Juho Kuosmasta.
- Juho luo vahvan luoton ilmapiirin koko työryhmään - cateringista aina pukuassariin asti. Hänellä on vahvat omat havainnot elämästä ja maailmasta, joista hän uskaltaa pitää kiinni. Silloin tekee oman näköista ja syntyy myös kiinnostavaa elokuvaa.

Ihan pihalla -lähetys kuultiin torstaina 18.8.2016. Toimittajana Olga Ketonen.

Sändningar

  • fr 19.8.2016 12.25 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Olihan se päivänselvää. Me emme tarvitsekaan lisää vauhtia, vaan kaltevia kosketuspintoja omaan arkitodellisuuteemme. Kun Linnanmäki purkaa riemuliiterinsä ja lopettaa tämän tarjoilun, meidän täytyy nähdä elämämme vekkulat muualla. Maallikkosaarnaaja Maasola saarnaa. Sananen.

  • Televisiosarjassa Atlantin yli viisi julkisuudesta tuttua henkilöä on istutettu purjeveneeseen tekemään matkaa. Venettä kipparoi Hjallis Harkimo ja tähtien lisäksi matkalla oli miehistön jäseniä sekä tuotantoyhtiön äänittäjä, kaksi kuvaajaa ja käsikirjoittaja, edit-ohjaaja Emilia Valentin.

    Emilia kertoo, että projektin suunnittelu aloitettiin varhain. Tuotantoryhmä teki myös koepurjehduksen testatakseen, onko kuvaaminen veneessä ylipäätään mahdollista. Varsinaisella kuvausmatkalla matkaa ja työtä tehtiin 23 päivää ja tuotantoyhtiön väki oli koko ajan tähtien kanssa samassa veneessä. Kaikki siis tapahtui ja kuvattiin yksissä ja samoissa tiloissa. Sekä ennen että reissun aikana Emilia myös haastatteli tähtiä.

    Kun varsinainen matka oli ohi, alkoi ehkä projektin tuskaisin vaihe, eli kertyneen materiaalin työstäminen. Materiaalia kertyi valtavasti, sen tarkemmin Emilia ei yksilöi. Tällä kertaa ohjelman käsikirjoitustakin tehtiin koko projektin ajan, jotta tarinoista saatiin eheitä.

    Käsikirjoittaja Emilia Valentin sanoo, että hänen muista töistään Atlantin yli -sarja poikkeaa erityisesti siksi, että se oli kaikille tekijöilleen hyvin henkilökohtainen. Jokaisen roolit riisuuntuivat matkan aikana, koska tila oli niin pieni.

    Toimittajana Paula Jokimies.

  • Kun ihminen ikääntyy, sukupuoli käytännössä häivytetään. Ongelma on, että kielestä sukupuoliasiat eivät meinaa hävitä. Maallikkosaarnaaja Maasola niin sukupuolineutraalina ja turtana kuin osaa. Sapekas arkisaarna Sananen.

  • Poke eli portsari, vaksi eli vahtimestari - Valokeilan takana tutustuu ravintolan portsarin työhön.

    Tällä tunteita herättävällä ammattikunnalla on monta nimeä. Hanna Jussila jutteli helsinkiläisen ravintola Kosmoksen vahtimestari Tero Haapasen kanssa.

    Portsarin ammatti on vahvasti luottamuspohjainen korostaa Tero Haapanen. Haapasen portsari isän tärkein neuvo noviisille oli, kuuntele asiakkaita herkällä korvalla. Jokaisella ihmisellä on tarina, niistä voi aina oppia.

  • Radio Suomi esittelee tänä syksynä elämysten tekijöitä, tapahtumien taustalla puurtavia työmyyriä, jotka harvoin pääsevät tai edes tahtovat parrasvaloihin.

    Konsertissa aplodit saa artisti, baletin jälkeen ruusukimppu kiikuketaan tanssijoiden käsiin. Festivaaleilla järjestäjät saavat yhteydenottoja yleensä silloin, kun vessajonot ovat liian pitkiä tai kalja lämmintä. Elokuvien ensi-iltojen punaisella matolla pasteeraavat pääosien esittäjät. Ja kuitenkin jokainen näistä kulttuurielämyksistä vaatii toteutuakseen huomattavasti suuremman joukon työpanoksen.

    Manageri Carla Ahonius sanoo olevansa mahdollistaja. Hän päätyi alalle musiikkitoimittajan työn, Idolsin pr- päällikkyyden ja levy-yhtiössä työskentelyn kautta. Ahonius on ehdolla Musiikki & Media -tapahtumassa vuoden 2017 manageriksi.

    Ahonius korostaa ammattimaisen managerin suurta vastuuta.
    - Se, että artisti antaa koko uransa sinun käsiisi on äärettömän suuri luottamustehtävä. Jos et 110 prosenttisesti sydämessäsi tiedä, mitä artistin uran eteen teet, niin älä ryhdy toimeen.
    - Et voi lähteä kuseksimaan toisen leikkikentälle, pelkästään suurella halulla tehdä managerointia. Tämä on intohimolla tehtävää työtä, joka vaatii paljon duunia - kaikkea muuta kuin shampanjaa ja vaahtokarkkeja.

    Toimittajana Olga Ketonen.

  • Kiimaisia poliiseja ei näe oikein missään. Televisiossakaan niitä ei ole nähty sitten vuoden -93. Nyt Yle Areenaan tulee jotain muuta kuin viihdettä. Maallikkosaarnaaja Maasola on loihtinut katsomisoppaan Turkan Kiimaisiin poliiseihin. Jos se auttaisi. Siis - Sananen.

  • Eläimet ja ihmiset ovat niin tottuneita valkoisiin rehupaaleihin, että niihin voisi kadota kenenkään kyselemättä. Tässä on munan muotoinen markkinarako johonkin suurempaan. Maallikkosaarnaaja Maasola suurten symbolien äärellä. Sananen.

  • Suomen katsotuin tv-ohjelma on sellainen, jossa kätellään monta tuntia. Me niin odotimme, miten Trump ja Niinistö kättelevät. Terassilla samat miehet kättelevät kymmeniä kertoja. Me todella osaamme tehdä sen kädellä, jonka muut hoitavat puhumalla. Maallikkosaarnaaja Maasola ja Sananen!

  • Yli 300 yllätystä on jo järjestetty ja merkityksellisiä biisejä on roppakaupalla kuultu SuomiLOVE -ohjelmassa. Marko Miettinen kävi jututtamassa ohjelman tekijöitä.

    Ohjaaja Aleksi Sariola kertoo, miten sai ujutettua itsensä sarjan tekoon.
    - Sitkeyteni palkittiin, kävin kinuamassa vastaavalta tuottajalta mukaan pääsyä. Mukavaa oli että pääsin mukaan työryhmään jo formaatin suunnitteluvaiheessa.

    Kapellimestari Ako Kiiski kehua retostelee törkeen hyvää bändiään.
    - Sain itse valita muusikot, heistä jokainen lähti innolla mukaan SuomiLOVE'en. Kaikki ohjelman biisit ovat muuten live-vetoja, jopa studion ulkopuolella tehdyt musiikkiesitykset.

    SuomiLOVE' n juontajat Mikko Leppilampi ja Jenni Pääskysaari kertovat aamutreenien merkityksestä.
    - Saamme ohjelman käsikset yöllä ja seuraavana aamuna harjoitellaan. Illalla ollaan sitten jo tositoimissa nauhoituksessa, eikä ole oikein varaa mokailla. Yllätettävien henkilöiden ensireaktiot pitää saada kerralla purkkiin.

  • Ihmisluontoa on hyvä kuunnella. Toisia asioita me teemme automaattisesti, toisia taas vain automaatilla.
    Maallikkosaarnaaja Maasola syventyy siihen maailmaan, joka löytyy tuulikaapista. Se on maailma, jossa humisee - ja taustalla tuoksuvat raha ja intohimot. Sananen.

  • Paperikirja on julistettu uhanalaiseksi jo vuosia sitten. Mutta aina joukossamme on paperikirjan puolustajia, joiden mielestä paperille painettu kirja on paras käyttöliittymä. Sitä ei tarvitse ladata, se selviää vaikka tipahtaisikin kylpyammeeseen, eikä siitä lähde sinistä valoa, joka valvottaa.

    Lukuvalmentaja Sini Turunen työskentelee Helsingin Kallion kirjastossa ja uskoo, että paperikirja ei katoa ainakaan hänen elinaikana. Sini auttaa ihmisiä, joille kirjojen valinta on syystä tai toisesta vaikeaa. Osa ei löydä itselleen sopivaa luettavaa, osa ei ehdi etsiä sellaista. On myös ihmisiä, jotka haluavat laajentaa lukukokemustaan.

    Nykyihmiselle vaikeuksia tuottaa rauhoittua kirjan ääreen. Heille Sini vinkkaa, että voi lukea vain hetken, voi lukea myös lyhyttä kirjallisuutta, eli esimerkiksi novelleja ja voi lukea montaa kirjaa päällekkäin. Lukuvalmentaja myös lupaa, että kirjan saa jättää kesken.
    Toimittajana Paula Jokimies.

  • Taiteilijaprofessori Jorma Uotinen oli jo nuoruusaikanaan Porissa erilainen ilmestys. Nuoruudessaan hermotulehduksen halvaannuttama Jorma päätti, että jos hän tästä selviää, ei muuta vaihtoehtoa ole kuin tanssi. Nykyään jokaisella on Jorma Uotisesta jokin mielikuva. Huomio on vain lisääntynyt televisiotuotantojen ansiosta, mutta öisin Jorma Uotinen nauttii omasta ajasta.

    Uotinen ei halua jakaa muille elämänviisauksia, hän itse uskoo johtajankin ominaisuudessa koeteltuihin avoimeen keskusteluun ja muiden kuunteluun. Ystävienkään ei tarvitse olla samanmielisiä.

    Jorma Uotinen on urbaani ihminen, telttailu tai retkeily eivät to-del-la-kaan kuulu hänen harrastuksiinsa. Parinkymmenen metrin siirtymä Hyrsylänmutkan lähimetsikössä makkaranpaistoon on jo melkein sekin liikaa.

    Kesäteltta-ohjelma on uusinta viime kesältä. Toimittajana Paula Jokimies.

Inga kommande avsnitt

Lyssna också