Ealli arkiiva

Torsdagar kl 10.00, Yle Sámi Radio - Yle Arenan 30 dagar

Avsnitt

  • Dát Ealli arkiiva radiovuolggahus gieđahallá álbmotlihkadusa Guovdageainnus 8.11.1852. Læstadius oahppu ja osku fidnii saji Guovdageainnus 1840-logus. Ollugat dáistališgohte buolliviinni vuovdima ja jugešvuođa vuostá. Dili fuonidii maid rádjágidden čakčat 1852. Gullat Sámi radio báddevuorkkás jagi 1982 báddejuvvon prográmma. Das Nilla Outakoski muitala stuibmideami duogážiin ja dáhpáhusain. Bihtáid Outakoski dutkamušas lohká Oula Näkkäläjärvi.

  • Dán vuoro gullat máidnasiid Deanuleagi poastajohtolagas 1920- ja 1930-loguin. Máinnasteaddji lea Biehtár-Johán Ville, Ville Järvensivu. Son lea riegádan jagis 1902 ja jápmán 1970-logus. Poastaalmmáihan gal lei buohkaide oahpis Deanu leagis. Son dálostalai Dálvadasas ja maiddái Ohcejoga Máttajávrri gáttis. Máidnasa lea bádden oahpaheaddji Pekka Lukkari, Biehtár-Ánde Dálvadasas ođđajagimánus 1970. Jietnabáddi lei juo masá sáiganan go Biehtár-Ándde maŋisboahttit adde dan Sámi radioi - dainna soahpamušain ahte gádjut bátti ja de vaikko sáddet radios daid ságaid.

  • Dán vahku máinnasteaddji lea Kátarin-Áile, dahje Ásllat-Juovssa Áile. Aili Länsman, iežas sogas Granroth. Áile lea riegádan Anárjávrri Jolnivuonas ja son náitalii Ohcejoga Buolbmatjávrái, son elii jagis 1910 jahkái 1998. Niilo Aikio lea bádden su muitalusaid moddii, vuos jagis 1987 ja de vel jagis 1992 Ohcejoga boarrásiiddálus. Dáin muitalusain gullat dan áiggis go mállása suvlin gárttai geavahit beazi állosa ja láibevajahasaid, čálastagaid gárttai dárkket meroštallat. Áile muitala iežas eallimis, muhto maiddái ovdasaččain ja gufihttariin.

  • Muitalus álgá jagis 1947 go Vilho vujii 19 jahkásažžan ámmátvuoddji oahpu Lahtis ja vieččai vuosttas guorbmebiilla. Dálvet lei johtolat Deatnoráigge. Ja Njuorggámis lei geaidnuge juo 12 km man beasai vuojašit. Ánderea-Ville lea vuodján taksi 1950-logu álggus 1980-logu loahpageahčai. Son muitala fearániid sáhttolažžan ja muhtun sáhttoalbmáid birra maid. Sáhka biillamearkkain Ford, Popeda, Chevrolet ja Mercedes. Vuosttas taksi lei goit Tatra. Vilho lea bajásšaddan Njuorggámis ja ássan Gáregasnjárggas. Vilho Pohjanrinne lea riegádan 15.7.1928. Doaimmaheaddji: Sulo Lemet Aikio.

  • Máinnasvuorkkás leat bolttastan dál Niillas Ásllat Niittyvuopio muitalusaid. Beassat gullat mo galgá lávu cegget ja makkár njuolggadusat lávus ássamii leat. Dasto son muitala Gáregasnjárgga guovllu báikkiin, Basejoga ja dan birrasa čomaid birra. Dien guovllus lei gul bálvvosgeađgi mii lea mollejuvvon ja hilgojuvvon. Niillas Ásllat lea muittašan dange maid son lea gullan Čáhppesduoddara ja Báišduoddara vuosttas badjesogaid ja beakkán boazoeaiggádiin birra. Niillas Ásllat Niittyvuopio lea riegádan jagis 1918, som jámii jagis 1999. Sámeradios dát muitalusat leat gullon 1990-logus ja 2000-logu álggus. Doaimmaheaddji: Jávrri-Juhán Niillas, Niilo Aikio

  • Yle Sámi Ealli arkiiva fállá odne mánnávuođa čáppa muittuid ja soađi fasttes vásihusaid. Muitaleaddji lea Hans-Niiles Högman Ohcejogas. Bikko-Hánno Inggá ja Jumbál-Ovllá bárdni. Hánssa-Niillas riegádii jagi 1923 čakčat ja jámii 70-jahkásažžan giđđadálvve 1994. Hánssa-Niillas gárttai biebmogándan Buolbmágii dan maŋŋil go áhččis heavvanii. Hánssa-Niillas muitalage makkár lei su mátki biebmoruktui ja mo son mánnán álkket vuogáduvai ođđa ruktui.
    Hánssa-Niillas muitala dasto ovdasaččain, gufihttariin ja noiddiin. Gullat maiddái ártegis muitalusaid beakkán noiddiid birra. Loahpas vel Hánssa-Niillasa lossa muittut soahteáiggis, das mo soahti čuozai nearvvaide. Doaimmaheaddjit: Niilo Aikio jagis 1991 ja Kaisa Vuolab 1980-logu álggus

  • Dál gullat ovtta albmá eallingearddi Sámis. Son lea Labba Nils Duommá Badje-Sohpparis. Dát muitalusat leat gullon Yle Sámi radios álgojagis 2007. Nils Duommá muitalusat álget su mánnávuođas. Son lea riegádan jagis 1925 muittaša álggos 1930-logu álggu dáhpáhusaid su ruoktosiiddas, boazobargguide su oahpistii earret earád eanu.
    Dasto son muittaša nuorravuođa ja vuosttas dietnasiid reaŋgan. Rávis almmájin sus lei juo geasádat politihkkii - son ii dohkkkehan álo Ruoŧa hálddahusa doaimmaid nu mo bággovuovdima mii guoskkai maiddái Sárevuomi čearu. Juo eallilan olmmošin son riemai dáistalit vel ain eanet sámerivttiid bealis. Nils Duomma Labba muitala mo son lei 1990-logus nealgudeamen Gironis ja Dánmárkkus. Son hálidii dán láhkai čájehit vuostehágu smávvaealliid frijja bivddu vuostá. Doaimmaheaddji: Ánneristen Juuso

  • Dás gullat Maarita Näkkäläjärvi muitalusaid mat gullojedje Sámi radios čakčat 2006. Iskkon-Ándde Máret, dahje Maiju lea čállán dáid Ulda-fearaniid ja vehas issoras nai muitalusaid girjin suomagillii. Vuos Maiju muitala go su luhtte mannalii rivttes juovlastallu. Dasto govt su mannavuođan boarrasit olbmot baldaledje mánáid gargolašmáidnasiin. Dát balddonas Gargolaš- muitalus, mas olbmot masset heakkas, lea Maiju miel duohta! Nuppi balddonas máidnasis ges Máret muitala olmmošgoddi birra, dat lei gul njuolga riggon olbmuid goddimin. Ja aisttan muitaleaddji, dátge lea duohta
    fearán ja dáhpáhuvvan Ráhtamis. Loahpas Máret máinnasta govt akta beana šattai guoktin beanan. Doaimmaheaddji:
    Ánneristen Juuso

  • Heaikka-Ovllá Issát Heandarat, Iisko Magga muittaša mánnávuođa Eanodaga Gálggojávrris ja dan makkár lei sin siidda jahki boazodoalus. Fáttat leat goahteeallin Gálggojávrris, siida, geasseguođoheapmi, bohccuiguin Čuvgešávžžis ja Rátkejávrris, dálolaččaid luhtte Vuottesjávrris, Bossogohppi márkaniin, boazobarggut rájáhis guovllus sihke gumppiid ja guovžžaid bivdin. Guovžža birra Issát árvala ahte "guovžahan lea nu árgges ealli ahte in ipmirdan ballat das". Dát muitalus lea sáddejuvvon viđa oasis "Mánotbaji muitaleaddji" sáttaráiddus čakčamánus 1992. Doaimmaheaddji: Niilo Aikio

  • Gáijot-Ándde Ánne (Jorma Ánne, Anni Näkkäläjärvi) Heahtás máinnasta. Vuosttasin "Go biegga doalvvuid jáfuid", nubbin "Jeaguhis mánát, balddonasat stállu, čáhcerávga ja heavdni", goalmmádin "Ásodagas sámásteapmi ja juoigan eai lean heivvolaččat" ja loahpas "Vuosttas gávpotmátki nuorran".
    Muittuid ásodagas lea Niilo Aikio bádden jagis 2005, eará máidnasiid lea Ánneristen Juuso bádden jagis 2006.

  • Máinnasteaddjin lea Guhttor-Niillas Juhán, Juhani Magga. Gullat vihtta muitalusa maid Yle Sápmi lea bádden 1990-logus ha 2000-logus. Juhán muitala Duommá-Guhtor ja su veaga johtimis oarjjil nuorttas. Nubbin iežas skuvlamátkkis Guhttoris heargesáhtuin Vuhččui ja Vuohčus Tolosii ja Avviljoga bajás. Goalmmádin Avviljogas ja dan 36 guoikkas. Njealját ja viđát máinnas leat Juhána ja sin bearraša guovžabivddus. Doaimnaheaddjit: Oula Näkkäläjärvi, Kirsti Länsman ja Veikko Aikio.

  • Máinnasteaddjin lea Guhttor-Niillas Juhán, Juhani Magga. Gullat vihtta muitalusa maid Yle Sápmi lea bádden 1990-logus ha 2000-logus. Juhán muitala Duommá-Guhtor ja su veaga johtimis oarjjil nuorttas. Nubbin iežas skuvlamátkkis Guhttoris heargesáhtuin Vuhččui ja Vuohčus Tolosii ja Avviljoga bajás. Goalmmádin Avviljogas ja dan 36 guoikkas. Njealját ja viđát máinnas leat Juhána ja sin bearraša guovžabivddus. Doaimnaheaddjit: Oula Näkkäläjärvi, Kirsti Länsman ja Veikko Aikio

Klipp

  • Kommemaainâs Postâ-Maartist.

Lyssna också