Ealli arkiiva

Torsdagar kl 10.00, Yle Sámi Radio - Yle Arenan 30 dagar

Avsnitt

  • Oahpásmuvvat veháš Vuolle-Deanu Luosnjárgga, Veahčaka ja Gálguoikka historjái, eallimii ja dálostallamii doppe. Vuorkábáttis muitaleaddjit leaba Aslak Guttorm (Jovnna-Ásllat dahje Luosnjár-Ásllat) ja Jonas Guttorm Gálguoikka oaivvis. Gullat máidnasiid guovllu dološ olbmuid nugo Guvva-Niillasis ja Láve-Pieras ja eaŋgalslaččain geat dien guovllus maid leat ássan. Doaimmaheaddji: Niilo Aikio

  • Sápmelaš girječállit ásahedje Sámi Girječálliid Searvvi jagis 1979. Dán Miehtá Sámi -prográmmas giđđat 1979 ságastallet girječállimis ja Sámi girječálliid dilis Helssega universtehta lektor Helvi Nuorgam-Poutasuo ja girječálli Marry Ásllatnieida Somby. Doaimmaheaddji: NIls Aslak Valkeapää

  • Máhte-Jovnna, Jouni Vuomajoki muittaša soahteáiggi. Son gohčohalai soahtebálvalussii jagis 1937, ekserenbálvalussii Beahcán rádjekomppaniijai son vulggii jagis 1938 ja dálvesoahti sus álggii skábmamánus 1939. Máhte-Jovnna lea bajásšaddan ja eallán Geavgŋávuolde Anárjotsiste. Son reigádii 1.5.1917 ja jámii 81-jahkásažžan fáhkka ruovttus guovvamánus 1999. Dán jearahallama lea bádden Juhani Nousuniemi guovvamánus 1989.

  • Heikki Hyvärinen bođii Helssegis Sápmái, Bovsojávrái vuosttas geardde jagis 1964. Moadde jagi maŋŋelis son álggii oahpaheaddjin Eanodahkii. Jagi 1976 rájes son leamaš čállinbargguin Sámi parlameanttas ja jagis 1986 jahkái 2007 son doaimmai láhkačállin Sámi parlameanttas ja dasto Sámedikkis. Jearahallamat leat báddejuvvon giđđadálvve 2006 ja čakčagease 2007. Govva: Minna Näkkäläjärvi, doaimmaheaddji: Ánneristen Juuso

  • Gohččun eváhkoi orui dego livččii gohččojuvvon gáivvui njuiket. Nu govvida Elle-Sámmol Elle, Elli Vuolab, is. Laiti dovdduid dalle go Ohcejohkii bođii diehtu eváhkoi vuolgimis. Máhteš-Ingg-Elle, Inga-Elli Aikio, is. Guttorm fas muitá mo sii fidnejedje dieđu Deanuleahkái Nuvvosii. Áhččis čáŋai vuos moatte diibmui roavggu vuollái. Cieskul-Johán Jovsset-Ásllat, Joosef-Aslak Aikio oaččui dieđu ládjobargguid gaskkas Veahčamohkis. Lukteláddjen gaskkalduvai dasa. Sámmol Itäkivi lei soahtešilljuin máhccan Njuorggámii go bođii diehtu evakueremis. Lásse-Káre, Kaarina Jyrinki, is. Porsanger Alavieskas muittaša iežaset vuolgima Ohcejogas, son ásaiduvai Alavieskai. Jearahallamat leat báddejuvvon jagis 1984. Doaimmaheaddjit: Kaisa Vuolab ja Juhani Nousuniemi

  • Nuppi máilmmisoađi álgimis lea gollan dán mánus 80 jagi ja sápmelaččaid eváhkui vuolgimis 75 jagi. Gullat dál nuppi oasi Máret-Niillasa Hánssa-Niillasa muitalusain soađi ja eváhko áiggis ja maiddái ođđasit huksemis. Hans-Niiles Pieski Gáregasnjárggas muitala. Doaimmaheaddji: Juhani Nousuniemi 1980-logus.

  • Nubbi máilmmisoahti álggii 1.9.1939 go Duiska soahteveahka fallehii Polándii. Soahti bisttii buohkanassii masá guhtta jagi. Gaskkain ledje ain ráfalut áigodagatge. Guovtti Ealli arkiiva -prográmmas gullat soahteáiggi muittuid ovtta olbmo muitalusaid bokte. Son lea Máret-Niillasa Hánssa-Niillas, Hans-Niiles Pieski Gáregasnjárggas Ohcejoga gielddas. Dás son muitala mo soahti guoskkahišgođii maiddái Sámi. Vuosttas gohččuma soahtái son oaččui golggotmánu 1939, njeallje mánu das maŋŋá go lei geargan soahtebálvalusas, aisttan eksearas.Dálvvi badjel son lei Beahcán ja Rádja-Jovsset guovllus sierralágan soahte- ja váktendoaimmain. Gohcintuvrrat olle máttás Savukoski rádjai. Dán vuosttas oasi loahpas son muitala maiddái maŋit soahtái, nu daddjon joatkasoahtái vuolgimis. Datges dáhpáhuvai geassemánus 1941. Guktuide sođiide Hánssa-Niillas vulggii gaskan geaidnobargguid. Doaimmaheaddji: Juhani Nousuniemi

  • Sápmelaš filbmajoavku ráhkadii filmma dahkujávrriin Soađegilis, Lokka ja Porttipahta dulvademis. Johs Kalvemo ja Per Niia muitaleaba filbmemis. Piera-Jusse, Juhani Länsman lea máhccan Jáhpanis gos son leamaš turistaguovddážis dikšumin bohccuid jahkebeali. Son lea fitnan maiddái ainu-álbmoga luhtte Hokkaidos. Dáid ságaid muitalii Sámi radio suoidnemánu 1975.

  • Nuortasápmelaččaid ásaiduvvan Anárjávrri birrasii álggii jagis 1949. Dál gullat Sámi radio prográmma jagis 1980. Das nuortasápmelaččat muitalit ássamii laktasan áššiin numo dáluid ceggemis ja enageavaheamis sihke gielas ja kultuvrras. Dás gieđahallat maiddái dan makkár lei nuortasámiid eallin ovdal evakuerema. Muitaleaddjit lea Pekka Semenoja, Vassi Semenoja, Kiureli Kiprianoff, Illeppi Fofanoff, Jefim Feodoroff sihke Erkki Jomppanen ja Jouni Kitti. Dán prográmmas gullat maid Helena Semenoff leuddemin ja Leo Gauriloff lávlaga man son lea heivehan árbevirolaš leuddes. Doaimmaheaddjit leaba Elli Rantala ja Sulo Lemet Aikio.

  • Geasseguossi -prográmmas geassit 1993 Gárasavvona studios lea Nils-Henrik Valkeapää.
    Álggus lea sáhka Davvi šuvva -festivalas mii dan jagi ordnejuvvui ohpit Gárasavvonis. Sáhka lea maiddái politihkálaš váikkuheamis ja sámiid rivttiin. Nils-Henrik Valkeapää leamaš Sámi parlameantta lahttun álggu rájes, jagis 1973. Doaimmaheaddji: Kalle Mannela

  • Máŋga giláža Anáris ja Ohcjeogas ožžo albma elrávnnji loahppajagis 1979 ja álgojagis 1980. Nuppástusas ja elrávnnji váikkuhusas muitalit Njearrejár-Ovllá ja Udel-Ovllá, guktot Uula Länsman, Oahptii Inggá-Elle (Länsman, Basejávrris) Basejár-Ovllá Hánssa Hánsa, Hans Kitti, Máijo-Jon Issát, Iisakki Länsman Áŋŋelis, Ánne-Ovllá, Uula Valle, Evá-Hánssa Nillá, Nilla Nuorgam ja Einari Valle Gámasmohkis. Doaimamheaddji: Elle-Máhtte, Matti Valle ođđajagimánus 1980.

  • Martta Halonen muitala mánnávuođas go gumpe ogohalai beanavuoddji mánáguoktá. Jonas Guttorm muitala guollebivdofearániid Deanu alde, nu oaggumis duhasteamis go maiddái čakčagolgadeamis. Samuel Itäkivi fas muittaša mo vierca bilidii su sávzaviežžanmátkki. Jávrri-Juhán ii liiko noiddiid daguide, muhto muitala goittot ovtta gávnnadeamis buotdiehtti noiddiin. Martta Halonen, Jonas Guttorm ja Samuel Itäkivi lea Niilo Aikio jearahallan jagis 1995. Jávrri-Juhána, Juhani Aikio lea Erik von Hertzen jearahallan jagis 1961.

Klipp

  • Kommemaainâs Postâ-Maartist.

Lyssna också