1400- ja 1500-luvun renesanssiruhtinaat ja oppineet merenkulkijat innostuivat antiikin kreikkalaisen Klaudios Ptolemaioksen uudelleen löydetyistä kartanpiirustusopeista. Ptolemaioksen oppeihin perustuva koordinaatisto ja projektio auttoivat eurooppalaisia laatimaan yhä tarkempia karttoja. Kirjapainotaidon ansiosta painetut kartat levisivät laajalti ympäri Eurooppaa. Samoihin aikoihin portugalilaisten ja espanjalaisten löytöretkien seurauksena eurooppalaisten käsitys maailmasta muuttui. Miten tämä näkyi kartoilla?

Haastateltavina tietokirjailija Marjo Nurminen sekä Latinalaisen Amerikan historian dosentti Pekka Valtonen.

Toimittajana Harri Alanne.

Osa 2/3.

Ptolemaioksen uudelleen löytäminen ja eurooppalaisten löytöretket

Miten eurooppalaiset ovat hahmottaneet maailmaa karttojen kautta? Miten maailmankartat muuttuivat 1300-luvulta 1700-luvulle? Millaisia vallan ja propagandan välineitä kartat ovat olleet?

Kolmeosaisessa sarjassa lähdetään liikkeelle keskiajan kristillisestä mappa mundi -traditiosta, jossa maantieteellinen tarkkuus oli toissijaista. Viisisataa vuotta myöhemmin eurooppalaiset tekivät tieteen ja mittausmenetelmien kehityksen ansiosta maantieteellisesti aivan toisenlaisia karttoja.

Tietokirjailija Marjo Nurminen (Maailma piirtyy kartalle) on valinnut sarjan jokaiseen jaksoon kolme karttaa, joiden kautta katsotaan miten eurooppalaisten maailmankuva muuttui puolessa vuosituhannessa. \r\n\r\nSarjan toimittaa Harri Alanne.

Maailmankartan historiaa

Poddar

Avsnitt 2: Ptolemaioksen uudelleen löytäminen ja eurooppalaisten löytöretket

Lyssna också