Tiedeykkönen

Potilas ja lääkäri tapaavat metsässä - edistääkö teatteriesitys terveyttä?

  • 48 min
  • tillsvidare

Mitä tapahtuu kun potilas ja lääkäri tapaavat metsässä? Mitä vaikutuksia kohtaamisella luonnossa on ihmisen hyvinvointiin? Tällaisia asioita selvittelee Oikea terveyskeskus –teatteriesitys. Produktion takana on työryhmä, jossa on näyttelijöitä, lääkäri, pelisuunnittelija sekä luonnon terveysvaikutuksiin perehtynyt tutkija. Keskeisessä asemassa on näyttämötyön väitöstyötään tekevä Sami Henrik Haapala. Hän väittää, että kysymyksessä on ensimmäinen terveysvaikutteinen esitys.

Toimittaja Teija Peltoniemi tapasi metsässä yhden esityksen ”lääkäreistä” Sami Henrik Haapalan. Potilaan ja lääkärin kohtaamista tarkastelee kliininen opettaja Päivi Polo Turun yliopistosta omasta lähtökohdistaan. Hän opettaa tulevia lääkäreitä kohtaamaan erilaisia potilaita. Näyttelijä Olli Kontulainen on yksi keskuspuistossa tapahtuvan esityksen ”lääkäreistä”, ja hän on tosielämässä myös terveyskeskuslääkäri. Tutkija Ann Ojala miettii, miten taide ja tiede voivat kohdata.

Sändningar

  • fr 23.9.2016 12.10 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Aivot on eloisa kimpale, joka muovautuu käytön mukaan. Hermoyhteydet ja toiminnat vahvistuvat käytöstä ja näivettyvät käytön puutteessa. Päätä pitää siis käyttää, jos haluaa pitää sen toimintakunnossa. Toisaalta ihmisaivot heittäytyvät luovaan tilaan silloin, kun ihmisellä on tylsää ja ajatukset alkavat huidella omissa maailmoissaan.

    Tehtävästä toiseen hyppiminen on resurssien tuhlausta. Hyppiminen aiheuttaa tehtävänvaihtokustannuksia, jotka hidastavat työtä ja lisäävät virheitä, toteaa aivotutkija Minna Huotilainen. Toistuvat katkot pirstovat ihmisen työrauhaa ja elämää. Pirstotusta silppuelämästä voi seurata se, että ihminen ei enää pystykään keskittymään.

    Aivoille sopii monenlainen käsillä puuhastelu, mehän kuulumme kädellisiin. Eikä pidä unohtaa, että iso osa aivoista on varattu käsittelemään käsiä. Isoa varausta ei ole tehty turhan takia. Käsityöt ja puuhastelu tekevät hyvää myös nykyihmisen aivoille, vakuuttavat MInna Huotilainen ja Leena Mattila.

    Kuva: Shutterstock

  • Viro on itsenäistynyt kahteen otteeseen, vuonna 1918 ja 1991. Molemmilla kerroilla maan johtohenkilöt tekivät rohkeita päätöksiä, vaikka naapurimaat eivät tästä pitäneet.

    Kun Moskovassa yritettiin vallankaappausta elokuussa 1991, käytti Viro tilaisuuden hyväkseen ja julistautui nopeasti itsenäiseksi. Uutta tilaisuutta ei välttämättä olisi enää tullut, sanoo historian emeritusprofessori Seppo Zetterberg.

    Satavuotista itsenäisyyttä juhliva Viro on ollut monesti paineen alla, mutta selvinnyt. Uhkaa ja painostusta on kohdistunut politiikan ja kulttuurin ohella myös tieteeseen. Minkälaisista aineksista rakentuu nykypäivän Viro?

    Toimittajana Joonas Turunen

    Kuva: Viron riigivanem Jaan Teemant ja rouva Alide-Emilie Teemant vastaanottavat Suomen tasavallan presidentti P. E. Svinhufvudin ja rouva Ellen Svinhufvudin vierailulle Viroon 1931.

    Kuvaaja Aarne Pietinen/Historian kuvakokoelma/Pietisen kokoelma, Museovirasto

  • Kromosomit eivät aina kerro, kuka on nainen ja kuka on mies. Kautta aikojen on syntynyt lapsia, joilla sukupuolikromosomit ovat poikkeavia. Esimerkiksi pitkällä miehellä voi tietämättään olla ylimääräinen Y-kromosomi. Joskus syntyy poika, jolla on tytön kromosomit - tai päinvastoin. Evoluutioekologian professori Johanna Mappes Jyväskylän yliopistosta kertoo sukupuolen määräytymisestä biologian näkökulmasta. Samalla kuullaan eläinmaailman ihmeellisyyksistä, kuten neitsellisestä lisääntymisestä.

    Ohjelman toisessa osassa käydään katsomassa uinuvia perhosentoukkia. Mappes ryhmineen tutkii Täpläsiilikäs-perhosten varoitusvärejä sekä niiden tuottamia pahanhajuisia kemikaaleja, joilla ne karkottavat kimppuunsa hyökkäävät pedot. Niskarauhasesta ruiskautetut tipat saavat sinitiaisen pudistelemaan päätään ja peräpäästä lähtevä hajupommi karkottaa muurahaiset.
    Haastateltavana professori Johanna Mappes ja erikoislaboratoriomestari Kaisa Suisto. Toimittaja on Mari Heikkilä.

    Kuva: Shutterstock

  • Jos ihminen menettää yläleukansa syövän tai onnettomuuden vuoksi, niin kirurgit ja biomekaaniset 3D-mallintajat pystyvät rakentamaan uuden juuri hänelle sopivan yläleuan ja siihen liittyvät tärkeät toiminnot, esimerkiksi puremisen ja nielemisen sekä ilmeet ja ulkonäön.

    Tietokonekerroskuvaus ja sen datan siirto kolmiulotteiseen muotoon ovat antaneet vauhtia alan kehitykselle. Kolmiulotteista mallinnusta ohjataan tietokoneavusteisella suunnittelulla ja valmistuksella. Tarkat kuvat ja mallinteet lyhentävät leikkausaikaa, koska itse leikkausta voidaan simuloida. Lopputuloksena saadaan potilaskohtainen luuta ja kudosta korjaava implantti, johon istutetaan biomateriaaleja.

    Tällainen teknologia ja eri alojen yhteistyö teki mahdolliseksi myös Suomen ensimmäisen kasvojen kudosten siirtoleikkauksen pari vuotta sitten. Siinä 3D–mallinnuksella simuloitiin leikkaustapahtumaa sekä yksilölliset leikkausohjaimet. Nyt suunnitellaan seuraavaa kasvojensiirtoa.

    Kudosteknologiassa yritetään päästä täysin biohajoaviin biomateriaaleihin muun muassa kantasolujen ja kasvutekijoiden sekä fiksujen materiaalien avulla. Luusiirre voidaan kasvattaa ihmisen omista rasvan kantasoluista vaikka vatsan lihaksessa tai reidessä. Luusta kehittyy ajan myötä niin vahva, että siihen voidaan istuttaa hammasimplantit.

    Professori Riitta Seppänen-Kaijansinkko Helsingin yliopistosta ja suunnittelupäällikkö Jani Horelli Planmecasta tekevät töitä potilaskohtaisten implanttien eteen. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva Helsingin yliopisto.

  • Suomen Akatemian Järki ja uskonnollinen hyväksyminen -huippuyksikkö tutkii uskonnollisen hyväksymisen tapoja historiassa ja nykypäivänä ja pyrkii luomaan malleja, jotka auttavat keskinäisen arvonannon lisäämisessä ja sopuisassa yhteiselossa monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Tiedeykkönen kysyykin, kuinka uskonnollisia eroja käsiteltiin antiikin Roomassa tai keskiajan Euroopassa? Kuinka ihmiset suhtautuivat eri uskontokuntien edustajiin? Entä kuinka me voisimme arvostaa myös muita uskonnollisia tai aattellisia vakaumuksia tässä alati monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa? Saamme myös vastauksen siihen, mitä täsmälleen on 'hyväksyvä tunnustaminen' ja miten siihen päästään.

    Haastateltavana historioitsija, dosentti Maijastina Kahlos, teoreettisen filosofian dosentti Heikki J. Koskinen, teologian tutkijatohtori Ritva Palmén ja tohtorikoulutettava Anna-Liisa Tolonen Helsingin yliopistosta.

    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuva: Shutterstock

  • Mistä johtuu, että osa ihmisistä kuoleen influenssaan, vaikka toiset eivät edes sairastu siihen? Entä miten influenssavirukset osaavat saapua Suomeen aina juuri talvella, vaikka niillä ei ole allakkaa? Ja missä piilee Espanjantauti?

    Influenssavirukset muuntelevat itseään vauhdikkaasti. Ne vaihtavat takkia kerran vuodessa ja päivitetty virus käy taas uusin kujein ihmiskunnan kimppuun. Siispä myös influenssarokotteet on uusittava joka vuosi, koska aina on tyrkyllä uudet A- ja B-influenssavirusten muodot.

    Influenssat ovat ihmisten lisäksi lintujen ja sikojen tauteja. Eläimistä ihmisiin tarttuvat taudit eli zoonoosit aiheuttavat meille vakavampia tautimuotoja kuin ihmisten omat vastaavat. Maailmalla seurataan sika- ja lintuinfluenssojen esiintymisitä eläimissä ja niitä torjutaan hyvinkin järein konstein, jotta ne eivät ehdi kehittyä ihmisiin tarttuviksi zoonooseiksi ja siitä edelleen ihmisestä toiseen tarttuviksi.

    Studiovieraana on virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta. Lapin Keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas tavoitetaan lähetykseen puhelimella Rovaniemeltä. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.

  • Salon Kiskon Orijärven entinen kuparikaivos on metallivaikutuksiltaan vakavampi ongelma kuin Talvivaaran kaivoksessa nikkelin ja sulfaatin vaikutus. Näin arvioi professori Veli-Pekka Salonen. Helsingin yliopiston geologian yksikkö on tutkinut Orijärven vanhaa kaivosaluetta.

    Parisataa vuotta toiminut Orijärven kuparikaivos kuormittaa ympäristöään siis edelleen. Kaivoksesta louhittiin pääasiassa kuparimalmia 1700-luvun puolivälistä 1950-luvulle.

    Tutkijat ovat havainneet muun muassa, että piilevät ja muu alkeellinen levästö on kadonnut lähes kokonaan kaivoksen viereisestä järvestä. Metallit tekevät veden myrkylliseksi.

    Orijärven kuparimalmissa oli myös sinkkiä, kadmiumia ja lyijyä. Kaivoksen sata vuotta vanha rikastusallas sisältää merkittäviä määriä kuparia, kadmiumia ja sinkkiä, ja ne valuvat Orijärveen. 1900-luvun alussa suomalais-amerikkalainen yhtiö toi sen ajan modernin rikastustavan, vaahdotuksen, Suomeen. Metalleja ei saatu kuitenkaan erotettua, ja jauhettu malmiaines makaa edelleen alttiina pintavesien vaikutukselle.

    Suomi on ollut vahva kaivosmaa. Keskiajalta lähtien kaivoksia on ollut liki tuhat, joista monet on kuitenkin suljettu vähäisen toiminnan jälkeen. Kymmenistä vanhoista kaivoksista voi olla edelleen haittaa luonnolle. Kaivoksella on ollut kymmenkunta omistajaa. Yksityishenkilöitä ja suomalaisia sekä ruotsalaisia yhtiöitä. Fiskars Ab omisti kaivosta 1800-luvun lopussa ja viimeiseksi toimivan kaivoksen omistajaksi jäi Outokumpu Oy.

    Toimittaja Teija Peltoniemi kiertää emeritusprofessori Salosen kanssa Museoviraston suojelussa olevassa kaivosyhdyskunnassa. Miten vanhoja kaivoksia voisi ennallistaa ja vähentää ympäristökuormitusta?

  • Akatemiaprofessori Katri Räikkönen Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan psykologian osastolta tutkii sikiöaikaisen kasvuympäristön vaikutuksia yksilön myöhempään kehitykseen. Hänen vetämässään Glaku-tutkimuksessa on jo selvinnyt glykyrritsiinipitoisten tuotteiden kuten lakritsin ja salmiakin haitat sikiön kehitykselle. Monivuotinen Predo-tutkimushanke puolestaan selvittää mm. sitä, miten äidin raskausaikaiset psykologiset tekijät kuten stressi ja masennus voivat vaikuttaa sikiön ja syntyneen lapsen kehitykseen ja vielä myöhemminkin tämän temperamenttiin ja jopa mielenterveyteen. Tutkimustulosten avulla professori Katri Räikkönen haluaa vaikuttaa myös siihen, että odottavat äidit saisivat ajoissa apua masennukseensa.
    Ohjelmassa kuullaan myös, kuinka äidit ovat pitäneet huolta omasta ja sikiön raskaudenaikasesta hyvinvoinnista.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuva: Shutterstock

  • Matematiikassa on joukko ratkaisemattomia ongelmia, joita tutkijat ovat pähkäilleet jo vuosikymmeniä. Seitsemän niistä tunnetaan nykyisin Millenium-ongelmina, joiden ratkaisijoille on luvattu miljoonan dollarin palkkiot.

    Millaisia nämä matematiikan suuret ongelmat oikein ovat - ja miksi niiden ratkaiseminen on niin vaikeaa? Mitä hyötyä ratkaisuista on? Näihin kysymyksiin vastaa Jyväskylän yliopiston matematiikan professori Mikko Salo. Kuulemme myös tarinan Grigori Perelmanista, joka vuonna 2002 ratkaisi ensimmäisenä yhden Millenium-ongelmista, mutta ei huolinut rahapalkintoa.

    Salo itse tutkii inversio-ongelmia, joiden selvittäminen auttaa parantamaan lääketieteellisiä kuvantamismenetelmiä. Kuuma aihe tutkimusalalla on Harry Potterista tuttujen näkymättömyysviittojen kehittäminen. Näyttäisi siltä, että se voi jonain päivänä olla mahdollista.
    Ohjelmassa tutustutaan myös matemaatikon arkeen ja murretaan stereotypioita. Toimittajana on Mari Heikkilä.

    Kuva: Mari Heikkilä

  • Tulevaisuudessa algoritmit voivat laskea lääkkeen aloitusannoksen. Matemaattinen malli ottaa huomioon ihmisen geenit, sukupuolen, iän, koon ja muutamat muut yksilötekijät, ja laskee tietojen perusteella sopivan lääkkeen ja alkuannostuksen. Muutamia yleisiä lääkkeitä varten on jo laskentamallit ja lisää on tulossa, sanoo farmakogenetiikan professori Mikko Niemi.

    Ihmisen vierasaineaineenvaihdunnan mallintamista voi verrata ilmastomalleihin. Laskentamallien kehittäminen vaatii pohjaksi dataa mm. geenitietoa. Farmakogenetiikka selvittää geenien vaikutusta siihen, miten lääkkeet meissä vaikuttavat, ja matemaattiset mallit laskevat tietomassojen perusteella sen, mikä lääke todennäköisimmin sopii itse kullekin. Tämä tieto ei kuitenkaan ole sataprosenttisen varmaa, koska mm. ympäristötekijät voivat muuttaa geenien toimintaa just nyt, ja huomenna uudelleen.

    Lääkkeitä ja niiden yksilöllisiä vaikutuksia puivat Leena Mattila ja farmakogenetiikan professori Mikko Niemi Helsingin yliopistosta.

    Kuva: Shutterstock

  • Kvanttiteknologian perustana ovat kvanttimekaniikan ilmiöt ja tarkoitus on kehittää uusia kvanttilaitteita. Alan kehitystä vauhdittaa kvanttitietokoneen kehittäminen. Aalto-yliopistossa kehitetään kvanttijäähdytintä, fotoni-ilmaisinta ja kvanttitasoista lämpövoimakonetta. Suomen Akatemia rahoittaa kvanttiteknologian huippuyksikköä vuosille 2018-2025. Tätä yksikköä johtaa haasteltavana oleva professori Jukka Pekola Aalto-yliopistosta.
    Luonnon otukset valmistavat suojakseen panssareita ja kilpiä, ja hämähäkki kutoo erinomaisen vahvaa seittiä. Tällaisista luonnon materiaaleista tutkijat ottavat oppia kehitellessään uusia materiaaleja. Puhutaan biomimeettisistä eli luontoa jäljittelevistä aineista. Näitä tutkii Aalto-yliopiston professori Olli Ikkala, joka kertoo kiehtovista luonnon ratkaisuista. Mukana on myös nanoselluloosa, jota Suomessa on ahkerasti tutkittu. Olli Ikkala johtaa biosynteettisten hybridimateriaalien molekyylimuokkauksen huippuyksikköä Aalto-yliopistossa.
    Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuva Aalto-yliopiston laitteista Micronovassa/Sisko Loikkanen

  • Miksi meikäläisten kalliitta lääkkeitä tutkitaan kehittyvissä maissa, missä vain harvoilla on niihin varaa? Mitä tekemistä USAn vankiloilla ja natsien keskitysleireillä on nykykäytännön kanssa? Sosiologit tutkivat nykyään myös lääketutkimuksia. Tällä kertaa sitä, miten eksoottinen suomalaisvetoinen ripulirokotetutkimus eroaa tavanomaisista kuvioista Aasiassa ja Afrikassa.
    Näihin sekä muihin lääke- ja rokotetutkimuksiin liittyviin kysymyksiin saadaan vastaukset Tiedeykkösessä. Leena Mattila tavoitti ripulirokotetutkimusta vetävän professori Anu Kanteleen Beninistä, Länsi-Afrikasta ja lääketutkimuksia tutkivan sosiologin Salla Sariolan yliopiston kirjastosta.

    Kuva: chuttersnap/Unsplash

Klipp

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Lyssna också