Radio 1 vastaa

Kaj Färm: Mahtava Tiedeykkönen!

  • 4 min
  • tillsvidare

Paljon on viikon mittaan tullut postia Ylen 90-vuotisjuhlista ja juhlaohjelmista. On tullut onnitteluja ja kiitoksia, mutta osa on myös pahoittanut mielensä, kun joko oma suosikkiohjelma tai toimittaja vuosien varrella ei ollutkaan mukana juhlistamassa tai sitten ainakin kysyttiin vääriä asioita vääriltä ihmisiltä. Sellaista se on.

Täysin riippumatta juhlallisuuksista lataa Seppo Haapavedeltä oikein täyslaidallisen. Juuri mikään ei ole yhtiössä oikein:
"Olen vuosikausia ihmetellyt, miten Yle:ssä voitiin tehdä sellainen järjetön päätös, jolla ainoa lasten satu- ja musiikkipitoinen tunti lopetettiin sunnuntai-aamuilta Radio Ykkösestä. Nyt sitten ei ole lapsille radiopuolella juuri mitään. TV:ssä on vain Pikku Kakkonen, joka sekin sisältää nykyisin melkein vain teknisesti tuotettuja piirrosfilmejä ja vain harvoin eläviä esityksiä, satunäytelmiä tai lastenmusiikkia.
TV 1 lähettää päivittäin lasten katsomisaikoihin murhasarjoja ja melkeinpä joka ohjelmaväliin erittäin pelottavia ohjelmamainoksia. Yle Teemasta on tullut ainakin osittain rokkikanava kuten myös muista Ylen radiokanavista.
En muista pitkään aikaan kuulleeni radiosta suomalaisia kansanlauluja, joita on valtavat määrät. Kansanmusiikki on ahdettu tiistai-iltaan, lähes mahdottomaan kuunteluaikaan. Kuorolauluja laulelee vain epäsointinen entinen radion kamarikuoro, vaikka maa on täynnänsä kaikenlaisia kuoroja.
Suhteellisuudentaju on ollut kateissa jo vuosikausia Ylessä. Eiköhän olisi jo aika tehdä täydellinen remontti YLE:n kanaviin ja ohjelmiin."

Niin… kuten sanotaan, kannattaa varoa, mitä toivoo, sillä joskus toiveet toteutuvat.
Ainakin pari asiaa tuossa liittyi tähän radiokanavaan, joten kommentoin niitä. Yle Radio 1:ssä oli todellakin vuosia sitten lastenohjelmaa sunnuntaiaamuisin. Niiden ongelma oli vain siinä, että ne eivät tavoittaneet lapsia eikä lasten vanhempia. Eikä paljon ketään muutakaan. Nyttemmin lastenkuunnelmia ja tarinoita kuullaan sunnuntaiaamuisin Yle Puheelta, mutta olen ymmärtänyt, että ne eivät oikein sielläkään löydä yleisöään. Lasten mediakäyttö on nykyään niin toisenlaista.
Mitä tulee kansanmusiikkiin tällä kanavalla, niin erilaista kansanmusiikkia kuullaan joka tiistai yli kahden tunnin ajan kello 19 lähtien. Ei se minusta mikään mahdoton aika ole.

On toki tullut toisenlaistakin palautetta. Tällä kertaa asiaohjelmista:
"Tiedeykkönen on aivan mahtava ohjelma, varsinkin haastateltaviksi löydätte jatkuvasti erinomaisia henkilöitä. Petrus Repo oli mielestäni erityisen hyvä valinta haastateltavaksi ohjelmoinnista."

Kuuntelija puhuu tiistain Tiedeykkösestä, jossa paneuduttiin tietokoneohjelmoinnin saloihin. Haastateltavina olivat ohjelmakehittäjä Petrus Repo sekä tietojenkäsittelytieteen professori Tomi Männistö. Toimittajana oli Seppo Heikkinen ja ohjelma on tietenkin yhä kuunneltavissa Areenassa.

Myös eilinen Tiedeykkönen, jossa oltiin "suomalaisugrien ja muiden muinaisgeenien jäljillä" sai heti tuoreeltaan kiitosta. Siinä ohjelmassa toimittaja Leena Mattila haastatteli yliopiston lehtori Päivi Onkamoa. Suosittelen kaikille ja ennen kaikkea heille, jotka mielellään puhuvat "puhtaasta suomalaisesta perimästä".

Kiitoksia jälleen vaivannäöstänne lähettäessäne palautetta eri muodoissa ja olkaa ystävällisiä ja tehkää niin vastakin:
Joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi.
Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

Vielä riittää kuulaita syysilmoja, joista kannattaa nauttia.

Kaj Färm

Yle Radio 1 vastaa 17.9.2016

Sändningar

  • lö 17.9.2016 12.50 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • "Helähtävä helmikuinen kiitos Radio 1:lle, jonka ohjelmistoon on ilmaantunut kuultavaksi kaksi erinomaista, kiitettävää uutuutta: Venuksen koulu, eli erotiikan kulttuurihistoria sekä Radio Variaatio."

    Nämä terveiset tulevat Vantaalta. Tarkennettakoon, että ohjelman alaotsikko kaikessa nokkeluudessaan kuuluu: "Kulttuurin seksihistoria". Pikku juttu, mutta nyt seuraa perustelut:

    "Ensin mainittu on paitsi kauas historiaan kurkottava, myös ilakoivan hauska. Elämää ja erotiikkaa on ollut maailman sivu. Erotiikka asettuu ohjelmassa oikealle tolalleen sekä hauskasti että faktoina. Radio Variaatio on puolestaan ehjä, puhutteleva kokonaisuus yhteiskuntamme nykymenosta, jossa suvaitsevaisuus ja solidaarisuus ovat jääneet useasti rasistisen vihapuheen jalkoihin. Radio Variaatio palauttaa ihmisyyttä paikalleen: hienoa!"

    Näin kirjoittaa mies, jonka vähintäänkin omaperäinen nimimerkki on "Einardo Betonipolvi Vantaalta" ja toivottaa vielä parhainta menestystä niin minulle kuin erinomaiselle kanavallemmekin. Kiitos, sitä samaa toivomme myös sinne Vantaalle.

    Venuksen koulua kehuu myös Päivi:

    "Aivan mahtava ohjelma: samalla hauska, viisas eikä ollenkaan nolostuttava vaikka suora onkin. Oikein ihmetyttää Kaisa Pulakan ja Pietari Kylmälän loistava kyky käsitellä kaiken maailman outouksiakin niin luontevasti. Vai ovatko ne nyt sitten niin outoja juttuja? Kulttuuria se on seksikin!"

    Ehdottomasti. Kerrotaan heille, joille sarja ei ole vielä tuttu, että Venuksen koulu on kahdeksanosainen sarja, joka perehtyy kulttuurin seksihistoriaan. Sarjassa kerrotaan, miten seksiä on eri aikoina taiteissa kuvattu. Ja kerrotaan siinä vähän muustakin.

    Sarja kuullaan radiossa tiistaisin kello 17.10 ja toisen kerran perjantai-iltaisin kello 21.40. Ja juuri tämä sarja sopii myös erinomaisesti Areenakuunteluun, sieltähän sen voi kuunnella juuri silloin kuin parhaiten itselleen sopii. Sama koskee tietenkin feature- ja dokumenttiohjelmia, joita kuullaan radiosta yleisotsikko "Radio Variaatio" alla sunnuntaisin klo 18.00 ja uusintana torstaisin klo 22.05.

    Tähän liittyen lyhyt viesti sähköpostista: "Olis kiva kun iPhonellakin vois kuulla m-bulevardia. Terv. JL lahti."

    Hmm. Kyllä minä ainakin kuuntelen niin Muistojen bulevardia kuin muitakin ohjelmia iPhonen kautta. Kannattaa asentaa se Areena apsi, niin sitä kautta ainakin löytyy. Tai sitten Radiot.fi apsi. Ilmaisia molemmat.

    Vielä yksi palaute tuntemattomaksi jäävältä taholta:

    "Koska Färm vain suitsuttaa milloin mitäkin iltahartautta, niin vaihteeksi
    voisi antaa kehuja Kalle Haataselle, jonka ohjelmat ovat ykköstasoa.
    Erittäin hyvät vieraat, toimittaja antaa vieraiden vastata rauhassa ja
    aiheet teräviä ja ajankohtaisia. Terveisiä Haataselle!"

    Enpä voisi enempää olla samaa mieltä tästä asiasta. Olen mielestäni jakanut useinkin kehuja Kalle Haataselle. Mutta olenko jotenkin erityisesti suitsuttanut iltahartauksia? Ehkä niinkin joskus.

    Joka tapauksessa kiitoksia näistä ja muista palautteista ja antakaa sitä lisääkin joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kaunista talvista viikonloppua kaikille.

    Kaj Färm

    (Radio 1 vastaa 17.2.2018

  • ”Ymmärrättehän te siellä, millainen helmi teillä on sylissänne?” kysyy Eero Etelä-Karjalasta ja jatkaa:
    ”Maija Elonheimon toimittama Brysselin kone on niin hyvä EU-asioiden selvittäjä, että soisi kansanedustajien ja muidenkin - joskus hieman lonkalta EU-asioita kommentoivien poliitikkojemme kuuntelevan ohjelman säännöllisesti. Ei tekisi pahaa eräille ministereillekään. Ohjelma paneutuu ihailtavalla suoruudella todellisiin kipukohtiin ja tekee sen vielä tavalla, jota tavallinenkin ihminen ymmärtää.”

    Näin siis Eero ja samaa ohjelmaa kehuu Liisa:

    ”Brysselin kone lienee yksi kaikkein parhaimmista radion asia- ja puheohjelmista, olivat haastateltavat keitä tahansa. Brysselin konetta en koskaan jätä väliin, jos suinkin voin sen kuunnella. Toimittaja on perehtynyt, tasapuolinen ja haastateltavat asiantuntijoita.”

    Näin kirjoitti Liisa kirjeessään, jossa muuten oli huolissaan EU:ta käsittelevien ohjelmien vähäisyydestä Ylessä. Ennen kaikkea hän kaipaisi Brysselin koneen kaltaista ohjelmaa televisioon. Siihen en tietenkään ota sen enempää kantaa, mutta viesti on lähetetty niistä asioista vastaaville tahoille.

    Sanottakoon vielä, että Brysselin kone kuullaan täällä Yle Radio yhdessä keskiviikkoisin kello kymmenen nolla nolla. Muistutan, että Brysselin kone sopii myös erinomaisesti jälkikuunteluun ja Areenasta löytyykin lukuisia – etten sanoisi lukematon määrä jaksoja, joita sieltä voi kuunnella juuri silloin, kun on kullekin sopiva hetki, esimerkiksi kävelylenkin tahdittajaksi tai pölynimurointia keventämään.

    Vuoden 1918 tapahtumat keskusteluttavat yhä. Näin kirjoittaa Jalo:

    ”Yle on kiitettävästi käsitellyt sekä Suomi 100 että nyt kansalaissotaa. Hieman arvostelua. Ennen sitä korostan, että en ole kenenkään puolella.
    Yle näyttää käsittelevän historiaa "sovituksen" aatteen kannustamana. Se on ok, jos ei livetä totuudesta tai vältellä totuutta. Onhan totta, että 1920-30-luvut olivat yksipuolista totuutta. Sitten tuli suuri historian uusi painos: ”Täällä pohjan tähden alla”. Siitä tuli totuus, kuten Sinuhesta aikanaan egyptologeille. Upeita kirjoja toki molemmat.
    En ole kuullut lainkaan pohdintoja, miksi sosialidemokraattinen työväenliike syntymästään vallankumoukseen saakka rakensi aatteensa pelkästään katkeruuteen ja vihaan eikä rakentavaan kehitykseen. Toimiko koko Eurooppa samoin? Vallankumousmielialaa oli pohjustettu neljännesvuosisata. Näin toimien ääriainekset saavat helposti vallan. Patruunat viedään pajan taakse.
    En ole ainakaan kuullut katsausta, jossa vallankumoushallitus määräsi Senaatin jäsenet vangittaviksi siinä onnistumatta. Ampuivat kuitenkin yhden kansanedustajan kokeeksi. Ajautuminen sisällissotaan sisälsi alusta asti raakoja aineksia, joita kannattaisi pohtia. Ei pelkästään elintarvikeongelmaa.
    Ainakaan vielä ei ole käsitelty sitä, että raaka ja verinen valkoisten voitto oli maallemme sittenkin suuri onni. Olenko lukenut Häikiötä ja Keskisarjaa liikaa! Demokratian kunnioitusta ei tänäänkään korosteta liikaa. Sitä kannattaa painottaa aina silloin tällöin.”

    Näin siis Jalo. Minun mielestäni noita tapahtumia on käsitelty jo nyt monipuolisesti ja lisääkin on tulossa. Mainitsen tässä myöhemmin keväällä kuultavan Jukka Kuosmasen toimittaman sarjan, jossa puhutaan siitä, kuinka vuotta 1918 on käsitelty esimerkiksi elokuvissa ja kirjallisuudessa. Siis kulttuurihistoriallinen lähestymistapa tuohon traagiseen vuoteen. Itse odotan kovasti tuota ohjelmasarjaa ja uskon, että siitä tulee hieno.

    Kiitoksia taas näkemyksistänne ja kaikenlaisista yhteydenotoista. Tehkää niin vastakin, joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Huomenna sitten laskettelemaan, mutta älkää nyt rikkoko paikkojanne.

    Kaj Färm

    (Radio 1 vastaa 20.2.2018)

  • "Kuulkaas te. Viime vuonna juhlistettiin Suomen itsenäisyyden satavuotista taivalta ja tänä vuonna on muisteltu sisällissotaa 1918. Molemmat oikein hyviä ja tarpeellisia asioita, mutta nyt kaipaisin jotain iloisempaa. Miten olisi historiasarja koululaisten kesälomista? Itse ainakin muistan lapsuuteni kesälomat hyvinkin tarkkaan: Silloin aurinko paistoi aina, ahomansikat kypsyivät, vattuja ja mustikoita oli roppakaupalla. Ja jos joskus satoikin, niin se oli lempeää ja lämmintä kesäsadetta, jonka aikana oli ihanaa kirmata järveen uimaan. Kuten huomaatte, ei minusta olisi objektiiviseksi historiantutkijaksi, mutta olisi todella mukavaa kuulla, kuinka kesälomanvietto on muuttunut aikojen saatossa. Eikö olisi hyvä kesäsarja?"

    Tämän aivan loistavan ehdotuksen teki Anja ja välitän idean heti toimituksille. Toivottavasti joku siihen tarttuu.

    "Hei, ensinnäkin haluan kiittää loistavasta Radio Yle yhdestä! Sitä ilman ei voi olla eikä elää.
    Meillä on eri huoneissa oma radionsa viritettynä valmiiksi ykköselle. Hyvää ohjelmaa tulee paljon, joita toimittavat hyvät toimittajat. Aamu alkaa ykkösaamulla, sitä seuraa rentouttava Muistojen bulevardi. Johanna Korhosen Valkoista valoa heilahtelee aiheensa mukaan vähän sinne ja tänne, joskus hänen oma arvomaailmansa (feminismi) lyö liikaa läpi. Mutta tieto ja hauskuus pelastavat useimmiten niin, ettei tahdokaan sulkea korviansa kuulemaltaan. Roman Schatz näkee meidät hauskasti myönteisen primitiivisenä kansana. Leena Mattilan Tiede-ohjelmia rakastan. Anna-Liisa Haavikko on myös kiinnostava ja Maija Elonheimon persoonallinen ote asioihin Brysselin koneessa, kuuntelen aina kuin voin. Sunnuntain puolenpäivän jälkeen tuleva pysäyttävä Horisontti kuunnellaan meillä aina. Samoin Riston valinta keskiviikkoisin. Sitten on pakko mainita pari toimittajaa, jotka hääräävät enimmäkseen televisiossa mutta myös radiossa sen verran, että voin mainita. Mainita sen vuoksi, että he toimittajina ovat ottaneet juristin roolin toimittamissaan ohjelmissa. Heidän vihreä-vasen-feministi-linjansa lyö läpi haastatteluissa, joissa yleensäkin ikävä ilmapiiri. Ihmettelen, kuinka kauan he löytävät itselleen sopivia "uhreja" haastateltavia.

    Ja lopuksi kiitos Sinulle, Kaj Färm!
    Kaunista kevättä! terveisin Pirkko"

    Voi kiitos Pirkko, vaikka en aivan tiedäkään, mistä minua kiität. Hyvältä se tuntuu silti.
    On tietenkin aivan selvää, että varsinkin politiikan toimittajat aina ärsyttävät yksiä ja ihastuttavat toisia. Se kuuluu ikään kuin asiaan.

    "Jos vuodenvaihteen jälkeen on mennyt Turun ensimmäiseen kaupunginosaan Aurajoen rannalle analoginen radio mukanaan, josta kuuntelee tietenkin Yle Radio 1:ä, on voinut huomata, että nykyään Turun tuomiokirkon kello lyö 12 ensin radiossa kello 11.59 ja "vasta" minuuttia myöhemmin kello 12 oikeasti Turun tuomiokirkosta. Kellonlyöntitallenteen lähetysajankohdan siirto Yle Radio 1:ssä minuuttia aikaisemmaksi mahdollistaa nyt Yle Uutisten alkamisen samanaikaiseti Yle Radio Suomen kanssa. Onkohan joku muu huomannut tämän pienen aikaistuksen? Helein helmikuun terveisin Pekka Ilmajoelta."

    Pekka on aivan oikeassa. Siirsimme kellojen lyöntiä emme koko minuuttia, mutta hieman, jotta saisimme uutislähetyksen kanavallemme alusta lähtien. Itse asiassa Turussa nuo kellot soivat siten, että kello on tasan kaksitoista neljännen lyönnin kohdalla. Mikään tarkka aikamerkki se ei sielläkään siis ole. Kiitoksia valppaasta havainnoinnista.

    Lähettäkää lisää ideoita, havaintoja ja kaikenlaista palautetta. Väylät ovat tutut eli joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Oikein rauhallista ja miellyttävää viikonloppua.

    Kaj Färm

    (Radio 1 vastaa 3.2.2018)

  • Paljon on yhä Radio yhden palautepostissa käyty presidentinvaalitaistelua, mutta en tässä siihen enempää puutu, kunhan mainitsen, että huomattu on. Huomenna sitten näemme laantuuko keskustelu tähän vai jatkuuko tiiviimpänä ensi viikolla.

    Täsmälleen sata vuotta sitten, 27. tammikuuta 1918 alkoi toinen, paljon traagisempi taistelu, kun Suomeen puhkesi sisällissota. Tai vallankumousyritys, vapaussota, veljessota ja mitä kaikkia nimiä sille onkaan annettu. Itse olen mieltynyt Veijo Meren lanseeraamaan ”Vuoden 1918 tapahtumat”-käsitteeseen. Tätä merkkivuotta on käsitelty jo useammassakin ohjelmassa ja se on odotetusti herättänyt paljon keskustelua ja jopa suuria tunteita kuuntelijoissa. Ja mikä, ettei. Eihän sata vuotta ole edes ihmiskunnan historiassa aika eikä mikään. Luen esimerkiksi muutamia viestejä aiheesta:

    ”Sisällissodassa oli kyse luokkasodasta ja sorrettujen noususta riistäjiä vastaan. Piste!”

    Ja asian toinen puoli tulee esille seuraavassa:

    ”Voisiko YLE edes yhdellä lauseella mainita, että sisällissodan tuloksena venäläiset sotilaat riisuttiin aseista ja karkotettiin maasta?”

    No nyt on tuokin tosiasia mainittu. On myös esitetty kannanottoja siitä, kuinka keskustelua tulisi käydä:

    ”Sisällissodasta ei voida puhua näin kun kuulijoilta on puheenvuoro kielletty. Todella häpeällinen veto Yleltä. Kahden historian professorin jaarittelu ei sano yhtään mitään siitä mikä on ratkaisematta. Kansan jako kahtia.”

    Vai pitäisikö keskustella ollenkaan?

    ”Olen tästä aiheesta sitä mieltä, että minkä ihmeen tähden pitää kaivaa esiin vanhoja ikäviä asioita, niin kuin tämä sisällissota. Vai onko rakas isänmaamme kouluttanut liian paljon tohtoreita ja maistereita, ja heille täytyy löytää "töitä", siis vaikka tutkia vanhoja sotia?
    terveisin mummeli.”

    Itse olen sitä mieltä, että ikävistäkin asioista on hyvä keskustella. Kuten huomataan, herättää aihe yhä suuria tunteita ja niiden laantuminen asialliseksi keskusteluksi edellyttää paitsi tutkimusta niin myös sitä keskustelua. Keskusteluun taas sisältyy paitsi puhuminen, myös kuuntelu. Tässä jälkimmäisessä emme ole vielä kovin hyviä.

    No on palautetta tullut muustakin ohjelmistosta. Esimerkiksi Muistojen bulevardi on kerännyt kuluneella viikolla tavallistakin enemmän kiitosta. Eräs rouva kehui kuuntelevansa sitä suorana lähetyksenä joka aamu Kreikan saaristossa. Jos tapanani olisi kadehtia, niin tuossa olisi oiva kohde: Kreikan talvinen aurinko turkoosin Välimeren yllä, itse istumassa vaikka huopaan kääriytyneenä ulkoterassilla korituolissa hyvä kirja sylissä ja taustalla soi Muistojen bulevardi. Kyllä kelpaisi!

    Lähettäkääpä taas lisää palautetta. Esimerkiksi nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Huomenna sitten kaikki kynnelle kykenevät äänestämään, jollei ennakkoääntä kerinnyt antamaan.

    Kaj Färm

    Radio 1 vastaa 27.1.2018

  • Nyt on kuulkaas tullut palautetta! Osansa saavat uudet ohjelmat, muuttuneet lähetysajat, poistuneet ohjelmat sekä poistuneet toimittajat. Myös uudet kanavasivut on huomattu: osa kiittelee, mutta monet myös moittivat. Moitteisiin on aihettakin ja siksi pyydän pitkämielisyyttä. Sivut eivät ole vielä aivan valmiita ja vikoja korjataan ja ominaisuuksia kehitetään koko ajan.

    Ja sitten on nämä presidentinvaalit: Vaikka kanavallamme ei olekaan ollut varsinaisia vaalitenttejä, mikä sekin on aiheuttanut ymmärrettävää kummastusta, niin kommentteja ja kannanottoja piisaa. Ollaan sitä mieltä, että omaa ehdokasta kohdellaan kaltoin ja vastustajia paapotaan. Se on perin inhimillistä ja kaikkien vaalien kohdalla toistuvaa. Luulisi kuitenkin, että tällaiset palautteet menisivät televisioon, missä näitä vaaliohjelmia lähetetään. No, eivätköhän hekin ole saaneet osansa.
    Paljon on myös mielipiteitä vaaliteknisistä ja muista sen tyyppisistä asioista. Kiitoksia niistä, mutta on toisaalta todettava, että moniin asioihin meidän on aivan mahdotonta vaikuttaa. Esimerkiksi kysymys siitä, kuinka lähellä vaaleja galluppeja saa julkaista on tietenkin kiinnostava, mutta Yleisradio ei näistä asioista päätä. Taitaa olla oikeusministeriön asia.

    Mutta on ohjelmia kiiteltykin. Esimerkiksi Outi Paanasen perjantaina debyyttinsä tehnyt uusi ohjelma ”Narrin aamulaulu” sai heti runsaasti kiitosta eikä ihme. Outi osaa.
    Kalle Haatasta on kiitelty, joskin osalle tuo perjantaiaamu tuntuu olevan hankala aika. Heitä muistutettakoon siitä, että ohjelma uusitaan myös perjantai-iltana kello 22.05. Ja ainahan on Areena.

    Myös yksi pieni uudistus on huomattu, ainakin Kiteellä:

    ”Suuret kiitokset positiivisesta yllätyksestä!
    Olemme jo ikääntynyt aviopari, jotka sänkyyn mentyä
    tekevät ristikoita ja sudokuita sekä radio on auki radio 1:n puolella.
    Vuoden alkupäivinä tuli yllätys kun kello 23.00 tulee iltahartaus.
    Aivan mieltä tyynnyttää. Kiitoksin Irma ja Unto Kiteeltä.”

    Onpa varsinainen idylli: Selkä tyynyä vasten, sudoku tai sanaristikko sylissä ja taustalla soi Yle Radio 1. Siinähän on valmis käsikirjoitus vaikka mainokseen! Kiitoksia Irmalle ja Untolle.

    Yksi asia on saanut paljon huomiota. Se ei varsinaisesti liity Yle Radio yhteen, vaan sisarkanavaamme pääkaupunkiseudulla kuuluvaan Yle Mondoon. On ihmetelty, miksi NPR:n eli Yhdysvaltain National Public Radion osuudet poistuivat ohjelmistosta vuodenvaihteessa. Ihmettelemme sitä itsekin. Olemme vuosia releoineet nuo NPR:n ohjelmat suoraan satelliitista, kuten muutkin Mondon ohjelmat. Jostain syystä vuodenvaihteessa satelliittitarjonnasta poistui mainittu NPR. Olemme koettaneet selvittää Washingtonista, mistä on kyse, mutta emme ole saaneet vastausta. On mahdollista, että U.S.A:n nykyhallinnon penseä suhtautuminen Public Radioon on aiheuttanut sen, että he ovat säästösyistä luopuneet satelliittijakelusta ja keskittyvät nyt nettiin. Jatkamme asian selvittelyä, mutta ainakin toistaiseksi NPR:n korvaa BBC.

    Kiitoksia erittäin runsaasta palautteesta, yritän lukea kaiken, jopa luonnehdinnat presidenttiehdokkaiden ulkonäöstä.

    Varsinaisesti Yle Radio yhteen liittyvää palautetta toivon toki vastakin ja sitähän voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

  • Kaiken maailman työelämägurut ja life style -oppaat hokevat hokemasta päästyään, että "muutos on mahdollisuus". Sitten on näitä tosielämän guruja, jotka ovat sitä mieltä, että muutos on mahdottomuus tai ainakin kaikki muutos on aina pahasta.

    Odotetusti olen törmännyt tähän jälleen näin vuodenvaihteessa, kun ohjelmistoa on uusittu osin aika reippaastikin. Kritiikkiä on tullut sekä vanhojen ohjelmien päättymisestä kuin uusien ohjelmien alkamisestakin. Joidenkin uutislähetysten lyhentynyt kesto on myös kohdannut kovaa kritiikkiä. On jopa epäilty, että Suomen kansaa tarkoituksella tyhmennetään, kun vähennetään taustoittavan tiedon jakelua.
    Tähän voin suoraan vastata, että nimenomaan taustoittavan tiedon tarjonta tulee Yle Radio yhdessä lisääntymään, kun Ykkösaamun uudistus saadaan toteutumaan. Se ei aivan ehtinyt tähän vuodenvaihteeseen, mutta helmikuun lopussa pääsette jo siitä nauttimaan.

    On esitetty voimakas epäily siitä, että radiokanavia uudistetaan pelkästään uudistamisen riemusta. Näin ei ole. Esitän tässä nyt kaksi pääasiallista syytä muutoksiimme:
    Kuluneena vuotena ja vuodenvaihteessa harvinaisen moni Yle Radio 1:n toimittajista jäi eläkkeelle kuten kirjallisuusohjelmien Seppo Puttonen ja Eeva Luotonen, musiikkitoimituksen Helena Hannikainen sekä Juha Kulmanen, joka tuotti muun muassa eurooppalaisia, amerikkalaisia ja kolmannen maailman puheenvuoroja sekä Julkista sanaa. He kaikki olivat selkeästi oman korkean profiilinsa omaavia tekijöitä, ja siksi juuri samanlaisten tuotteiden tekemistä ei kenenkään muun ollut mielekästä jatkaa. Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei kirjallisuus- ja musiikkiohjelmia enää tehtäisi, vaan niitä tekevät nyt muut omalla otteellaan. Myös eurooppalaisia näkemyksiä tullaan kuulemaan kokeneen toimittajan Jorma Mattilan tuottamassa sarjassa "Moniääninen Eurooppa", mikä kuullaan lauantaisin kello 12.30 ja toisena lähetyksenä keskiviikkoisin kello 17.30. Itse odotan paljon tältä sarjalta.
    Toisaalta jaan kyllä sen huolen, että kuulemmeko enää niin sanotun kolmannen maailman ääntä täällä Radio yhdessä. Useinhan on niin, että valtaosa maailmaa näyttäytyy meille ainoastaan uutisissa sotien ja katastrofien yhteydessä ikään kuin siellä ei muuta elämää olisikaan. Tärkeää on, että kuulemme esimerkiksi Afrikasta afrikkalaisten itsensä kertomana eikä pelkästään länsimaisten toimittajien analyyseissä. Tätä täytyy pitää silmällä ja onhan meillä siihen välineitä, kuten useita keskusteluohjelmia, sarjoja ja tietenkin klassikko-ohjelma ”Maailmanpolitiikan arkipäivää”. Se kuullaan muuten ensilähetyksenä juuri ennen Moniäänistä Eurooppaa eli lauantaisin kello 12.10 ja toisena lähetyksenä tiistai-iltana kello 21.30.

    Toinen erittäin tärkeä syy muutoksiin on se, että maailma muuttuu, kuuntelijat tai ainakin heidän tarpeensa muuttuvat ja mediakenttä muuttuu. Radio yksi ei halua kalkkeutua, jäykistyä tai dementoitua toistamaan menneen maailman sanomaa. Tämä kanava haluaa pysyä dynaamisena kulttuurin, asiapuheen ja monipuolisen musiikin ehdottoman laadukkaana sivistyksen soihtuna. Se edellyttää harkittua, mutta määrätietoista evoluutionaarista kehitystä, ja sitä me tässä nyt koetamme saada aikaan.

    Kertokaa te hyvät kuuntelijat, kuinka me siinä onnistumme. Palautetta voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille.

    Kaj Färm

    Radio 1 vastaa 13.1.2018

  • Palataanpa heti asiaan, joka on kirvoittanut monenlaista palautetta ja tuottanut myös syvää mielipahaa. Kyse on Nuntii Latinista. Ohjelmaahan oltiin lopettamassa jo ensi vuoden alusta lähtien. Keskusteltuamme asiasta ohjelman kantavien voimien, maailmanluokan latinistien ja tiedeyhteisön arvostettujen jäsenten Reijo Pitkärannan ja Tuomo Pekkasen kanssa olemme päätyneet seuraavaan ratkaisuun: On selvää, että jo inhimillisistä syistä Nuntii Latinii lähestyy kaarensa loppua, onhan sitä tehty jo syksystä 1989 alkaen. Halusimme kuitenkin lopettaa ohjelman hieman arvokkaammin, joten sovimme, että ohjelman lopetusajankohtaa siirretään niin, että saamme sille komean kolmikymmenvuotisen historian eli ohjelmaa tehdään vielä kevätkauteen 2019 saakka. Eli huhut Nuntii Latinin kuolemasta olivat liioiteltuja ja joka tapauksessa ennenaikaisia. Ohjelma jatkuu vielä puolitoista vuotta.
    Itse olen tästä ratkaisusta hyvin onnellinen - toivottu joululahja.

    Kummastusta ja hämmästystä on herättänyt myös Leikolan ja Lähteen, viime kuukausina Lähteen ja Hämäläisen, poistuminen ohjelmistosta. Alunperinhän tämä johtui siitä, että Markus Leikolalle tuli sentapaisia muita työsitoumuksia, että hän ei voinut ohjelmassa jatkaa. Päädyttiin siihen erinomaiseksi osoittautuneeseen ratkaisuun, että jo sovitut ohjelmat tehtäisiin Jussi Lähteen ja kokeneen politiikantoimittajan Unto Hämäläisen voimin. Näin myös tehtiin.
    Nyt olemme tilanteessa, jossa kaikki sovitut työt on tehty, mutta jatkosta ei ole tietoa.
    On hyvin mahdollista ja mielestäni myös toivottavaa, että muiden kiireiden laannuttua Jussi Lähde ja Markus Leikola palaavat vielä Yle Radio yhden ohjelmistoon, mutta ainakaan kevätkaudella 2018 se ei ole vielä mahdollista - ehkä myöhemmin. Se näkee, ken elää.

    Kanavalle on muuten tulvinut kiitoksia jouluohjelmista, koko ohjelmistosta, runsaasti suorastaan palvovia kiitoksia kuuluttajille, toimittajille, musiikille ja melkein mille tahansa. Luen esimerkiksi pari lyhyttä viestiä:

    "Kiitos päättymässä olevasta vuodesta koko ykkösen väelle ja aivan erityisesti kuuluttajille ja musiikkitoimittajille.
    Hyvää joulua ja menestysrikasta vuotta 2018!"
    Näin toivotti eräs sipoolainen Matti, jonka joku saattaa liittää takavuosien kilpailuvirastoon. Kiitoksia ja hyvää joulua Sipooseen.

    Seuraava palaute kiteyttää kymmenet viestit:
    "Suunnattoman suuret ja sydämelliset kiitokset kaikesta kauniista, ihanasta joulumusiikista, jota kanavaltanne on kuulunut.
    Kiitos paljon ja Joulun Rauhaa teille kaikille."

    Kiitos. Joulu ja koko juhlakauden ohjelmistommehan on vasta pääsemässä vauhtiin ja uskon, että sieltä löytyy kiintoisaa ohjelmaa lähes joka makuun. Ei nyt ihan kaikkeen, mutta paljon kuitenkin. Olkaa kuulolla.

    Omasta puolestani haluan kiittää kuuntelijoitamme kuluneesta vuodesta ja siitä aktiivisuudesta, jolla olette ottaneet osaa myös kanavan kehittämiseen. Palautteenne on ensiarvoisen tärkeää. Tämä palauteohjelma lomailee nyt pari viikkoa, mutta ensi vuonna palataan asiaan hieman muuttuneisiin kellonaikoihin eli tämä ohjelma kuullaan vuonna 2018 lauantaisin ensin kello 12.05 ja toistamiseen kello 17.10. Uutisten perässä siis.

    Toivotan kaikille kuulijoille ja heidän perheilleen sekä muulle lähipiirille oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2018.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 23.12.2017

  • "Ette nyt rupea muuttelemaan ja uudistamaan mitään siellä Radio 1:ssä. Se on juuri nyt niin hyvä kuin vain voi olla!"

    Tämän vaatimuksen esitti "Radio yhden ikuinen rakastaja" Helsingistä.

    Hänelle vastaan, että kylläpäs muuttelemme ja uudistamme, koska on pakko. Pelkästään se, että monet kanavan kantavat voimat, kuten esimerkiksi Seppo Puttonen ja Eeva Luotonen kirjallisuusohjelmista, ovat jäämässä tai juuri jääneet eläkkeelle aiheuttaa sen, että jotain uuttakin on tehtävä. Muutenkin niin media- kuin muukin maailma kehittyy nykyään niin kiivasta tahtia, että - käyttääkseni jo hieman kulunutta, mutta silti oikeaan osuvaa sanontaa: on juostava aika lujaa, että pysyy edes paikoillaan. Taantuahan ei kukaan halua.

    Kaiken lisäksi kanavalle suunnitellut uudet ohjelmat ovat hyviä ja Yle Radio yhden tyylikirjoon mainiosti sopivia. Esittelen muutamia:

    Päivittäinen kulttuuriohjelma "Kultakuume" on luomassa nahkaansa kokonaan uudelleen jopa niin, että ehkäpä sen nimikin muuttuu, saa nähdä. Joka tapauksessa yhä edelleen jokaisena arkipäivänä kello viisitoista on luvassa paneutunutta ja fiksua, mutta samalla rentoa puhetta kulttuurin eri aloilta. Onhan tähänkin asti näin ollut, mutta nyt kulttuuritoimituksen luovat voimat ovat päättäneet päivittää koko konseptin.

    Musiikkiohjelmiakin on tulossa lisää, esimerkiksi Outi Paanasen uusi ohjelma "Narrin aamulaulu" kuullaan perjantaisin kello 11 ja Outi varmasti tulee myöhemmin avaamaan, mistä on oikein kysymys. Outin tuntien jostain hyvästä kuitenkin.
    En tiedä onko tämä uutta tai vanhaa, mutta joka tapauksessa Riston valinta palaa keskiviikkoaamupäiviin tauon jälkeen. Risto Nordell on siis palanut laajoilta maailmanmatkoiltaan Suomeen. Rooman kukkuloilta Pasilan kallioille, etten sanoisi.

    Uudenlaisiakin musiikkiohjelmia on luvassa: Maanantaisin kello 14 tulemme kuulemaan Pasi Hiihtolan ohjelmaa "Euroopan valot", jossa Pasi on luvannut valottaa monipuolisesti erilaisia eurooppalaisia musiikki-ilmiöitä chansonista fadoon ja vaikka kelttiläiseen harppuun. Pasi Hiihtolahan on myös Radio yhden kuuntelijoille tuttu esimerkiksi Muistojen bulevardin levylistojen laatijana.
    Tuuli Saksalakin on tuttu, mutta nyt hän aloittaa kanavallamme uuden ohjelman nimeltä "Keidas". Se kuullaan torstai-iltaisin kello 17.20 ja Tuuli on luvannut soittaa siinä kaikenlaista hyvää musiikkia ympäri maailmaa.
    "Naisia huipulla" taas on Anna-Liisa Haavikon uusi haastatteluohjelma, jossa nimensä mukaisesti kuullaan eri alojen huippunaisien ajatuksia. Ohjelma kuullaan keskiviikkoisin kello 12.15.
    Myös varhaisaamuihin tulee muutosta sen myötä, kun Ykkösaamun päivitetty versio saadaan käyntiin. Päinvastoin kuin muut muutokset, jotka astuvat voimaan loppiaisesta, tätä aamu-uudistusta joudutaan odottelemaan vielä tuonne helmikuun loppupuolelle, ja lisää kerromme, kun aika on.
    Yhden pienen muutoksen mainitsen vielä: Useat kuuntelijamme ovat toivoneet, että kello 18.50 kuultava iltahartaus uusittaisiin vielä myöhäisillassa, maailman jo rauhoituttua. Näin rupeamme nyt tekemään ja iltahartaus kuullaan toistamiseen kello 23.00 eli iltaohjelmiston ja Yöklassisen välissä. Hyvä hetki hiljentyä.

    Kaikenlaisia uudistuksia on siis luvassa, mutta on hyvä muistaa, että valtaosa ohjelmista Muistojen bulevardista Tiedeykköseen ja RSO:n konsertteihin pysyy ennallaan. Vuonna 2018 on siis luvassa edelleenkin sama tuttu kulttuurin, asiaohjelmien ja musiikin laatukanava kuin aikaisemmin. Ei siis kannata hermostua tästä. Joulun alla kun on niin paljon muutakin hermoiltavaa.
    Mielelläni vastaan kysymyksiin, otan vastaan ideoita ja palautetta tuttujen väylien kautta eli joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Nautitaan tästä kolmannesta adventtiviikonlopusta.

    Kaj Färm

  • Kovin paljon mielipahaa on nostattanut tieto, että Yle on lopettamassa latinankieliset uutiset eli Nuntii Latinin. Myös minä olen tästä päätöksestä pahoillani. Koska minä en kuitenkaan ollut kyseistä päätöstä tekemässä, olemme sopineet, että asiaa kommentoi pääasiassa päätöksen valmistellut Timo Järvi asiaohjelmien Tampereen yksiköstä. Tiedän, että Timolla on päätökseen omat perusteensa ja hän varmaan niitä mielellään selvittää kyselijöille. Siis timo.jarvi@yle.fi Se on oikea osoite.

    Sitten Seijan ongelmaan:

    "Minulla on joka arkiaamupäivä kello kymmeneltä ongelma: minun pitäisi jakaantua kahdeksi kuulijaksi. Haluan seurata maailman menoa ja kuuntelen mieluusti Radio Suomen Ajantasan. Mutta: Täsmälleen samaan aikaa alkaa Radio 1:ltä mielenkiintoinen puheohjelma,
    ma - Roman Schatzin Maamme kirja
    ti - Satu Valto
    ke - Brysselin kone
    to - Mikä maksaa
    pe - Lähde ja Hämäläinen

    On valittava, ja valinta on vaikea. Liian usein Ajantasa voittaa, ja se on iso harmi. Tiedän, että voisin Areenasta kuunnella sen kuulematta jääneen, mutta nettitallenteen erikseen hakeminen on jo työläämpi käyttöliittymä, kuin suoran lähetyksen kuunteleminen. Hakeminen jää tekemättä - paitsi Lähde ja Hämäläinen on kyllä ehdottomasti kuultava, vaikka Areenasta.

    Miksi Radio1 ei voisi sijoittaa kymmeneltä alkavaa puheohjelmaa tuntia myöhemmäksi klo 11? (Oletan, että Ajantasa ei mihinkään muutokseen taivu, siksi osoitan pyynnön Radio 1:lle). Nyt tuntuu, kuin Yle tekisi kiusaa puheohjelmia metsästäville, sijoittamalla niitä aamupäivällä päällekkäin samaan aikaan eri kanaville.

    Valitettavasti ennen muiden kanavien puheohjelmia uusintana lähettänyt Yle Puhe myllättiin aivan pilalle, se olisi voinut paikata tilanteen. Voisiko kanavakoordinoinnin ajatella tältä pieneltä osin mitenkään uusiksi?
    Ohjelmista kiittää Seija.”

    Seija on tässä oikealla asialla. Olemme vuosia koettaneet rakkaan sisarkanavamme Radio Suomen kanssa etsiä ratkaisua tähän koordinaatio-ongelmaan. Tuo ohjelmien siirto kello yhteentoistakin on ollut testattavana, mutta kovin monet kokivat sen huonoksi johtuen siitä, että heidän lounastuntinsa osui siihen aikaväliin.

    Mutta ensi keväänä kaikki on toisin ja ongelma ratkaistu! Ja toisin kuin Seija arveli, meidän ohjelmamme pysyvät kello kymmenessä, mutta Radio Suomi on rakentamassa ajankohtaistarjontaansa uudelleen ja hieman eri kellonaikaan. Uudistus ei ehdi valmiiksi aivan vuoden alkuun, mutta hyvin pian kuitenkin. Radio Suomi taatusti tiedottaa asioista sitten, kun ne on valmiiksi saatu. Uskoisin, että hyvin pian.

    Tämä on todella merkittävä seikka, sillä tämä päällekkäisyys on harmittanut myös monia muitakin kuin Seijaa.

    Kiitoksia taas runsaasta palautteesta, kaikki on luettu ja tutkittu. Näin loppuvuonna leviävät huhut ja kasvaa huoli lempiohjelmien loppumisesta ja kaikenlaisesta uudistusmylläkästä. Jotakin uutta aina syntyy sekä vanhaa uudistuu ja jotkut ohjelmat loppuvatkin. Palaan näihin asioihin viimeistään parin viikon kuluttua, mutta olkaa huoleti: Yle Radio 1 pysyy yhä laatuohjelmien luotettavana kanavana.

    Lähettäkää silti kysymyksiänne, ehdotuksianne ja kaikenlaista muuta palautetta joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Huomenna on sitten jo ensimmäinen adventti. Hyvää joulukuuta.

    Kaj Färm

    (Radio 1 vastaa 2.12.2017)

  • "Kylläpähän Faunin iltapäivän toimittajat aloittivat tämän päivän konsertin hienosti. Kurjet-laulu kuullosti upealta Dmitri Hvorostovskin muistoksi. Eipä ole laulun venäläistä sanomaa usein kuultu suomennettuna niin kuin sen nyt kuuluttaja musiikkiesityksen jälkeen kauniisti esitti."

    Tämä Tuulan keskiviikkona lähettämä viesti edustaa hyvin sitä valtavaa määrää eri välineiden kautta tullutta kiitosta siitä tyylikkäästä tavasta, jolla kanava kunnioitti poismennyttä suurta laulajaa. Poismenostahan kerrottiin uutisissa juuri ennen Faunin iltapäivää. Erityinen kiitos kuuluttaja Jari Aulalle, joka monitaiturina käänsi laulun sanat venäjästä aivan ex-tempore.

    Dmitri Hvorostovskia on sittemmin muistettu myös muissa ohjelmissamme, kuten perjantaisessa "Klassista kahteen" ohjelmassa.

    Sitten puhetta kuunnelmatarjonnasta:

    "Paljon kiitoksia lukuisista hienoista kuunnelmista, joita olette ladanneet Areenaan. Tänään taas oli ilmestynyt pari dekkaria, jotka on heti ladattava puhelimeen kuunneltavaksi.
    Tunnin - parin lenkit sujuvat mukavasti kuunnellessa, eikä bussi- tai junamatkatkaan ole niin pitkiä kuin olisivat ilman kuunnelmia. Kuunnelmat sopivat kuunneltaviksi oikein hyvin myös fillaria rassatessa, puuta veistellessä ja vaikka mihin askarointiin. Tosi merkittävä apu niistä on ainakin minua vaivaavan siivouskeljutuksen helpottamiseen. Kuunnelmat ja lukeminen ei toimi yhtä aikaa, ainakaan minulla, mutta se ei liene tarpeellistakaan." Ei. Ei se ainakaan meiltä miehiltä onnistu.

    Rami viittaa tässä Areenasta löytyvään erinomaiseen sivustoon, josta löytyvät monet kuunnelmaklassikot ja dekkarit vielä erikseen lajiteltuna. Sinne vain penkomaan! (https://areena.yle.fi/radio/ohjelmat/draama)

    Seuraavaksi kaaviopoliittinen kannanotto ja ehdotus Nooralta:

    "Hei. Johanna Korhosen Valkoista valoa -ohjelma on ehdottomasti suosikkiohjelmani Yle Radio 1:n ohjelmatarjonnassa, joten iloitsin kovasti kun sen lähetysaika siirtyi keskiviikolle klo 14. Sen sijaan sen uusintalähetys heti torstaina klo 11 on todella ärsyttävä, kun joka päivä töissä radiota kuuntelevana saman ohjelman joutuu kuuntelemaan heti uudelleen. Voisiko tämä hyvän ohjelman uusintalähetyksen siirtää pois arkipäivän virka-ajalta, jolloin samoja juttuja ei tarvitsisi kuunnella moneen kertaan? Tilalle voisi ottaa vaikka jonkin viikonlopun ohjelman uusinnan, jolloin työajalla kuuntelevat saisivat uutta kuunneltavaa, vaikka ohjelma ei uutta olisikaan."

    Ette muuten usko millaista sudokua tämä kaavioitten tekeminen onkaan. On niin monia näkökohtia, joita tulee ottaa huomioon ja sitten on vielä se kahlitseva tosiasia, että jokaisessa vuorokaudessa on 24 tuntia ja niissä jokaisessa 60 minuuttia. Ja suuri määrä erimittaisia ohjelmia. Mutta en valita, pitää mielen virkeänä.

    Nooran huomio on aivan oikea ja olemmekin nyt löytämässä ratkaisun, jossa Valkoisen valon uusinta olisi mainitun "virka-ajan" ulkopuolella. Ei kuitenkaan myöhäisillassa vaan ehkä kello 17 ja 18 välissä. Teemme tässäkin parhaamme. Kiitos yhteydenotosta.

    Kiitokset myös kaikesta muusta palautteesta, jota on tullut runsaasti. Kaikkea en ehdi tässä lukemaan, mutta kaikkeen kyllä paneudun hiljaisessa kammiossani suurella vakavuudella.

    Lähettäkää siis lisää palautetta, kiitosta, moitetta ja rakentavia ideoita. Kuuntelijoillehan tätä kanavaa tehdään.

    Väylät ovat tutut eli joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Nautitaan tästä marraskuun viimeisestä viikonlopusta.

    Kaj Färm

    (Radio 1 vastaa 25.11.2017)

  • "Kiitoksia Kuusi kuvaa-ohjelmista. Ne ovat aivan ihania! Erityisesti pidin Jorma Uotisen kuvista, mutta kyllä ne kaikki ovat hyviä. Intiimejä, persoonallisia, mutta eivät millään muotoa tungettelevia. Tuhannet kiitokset niistä."

    Näin kirjoitti Niina. Kuusi kuvaa kuullaan lauantaiaamuisin kello 8.05 ja jos joku nyt ei sattuisi vielä silloin olemaan hereillä ja radion äärellä uusitaan sama ohjelma sunnuntaisin kello 17.15. Ja tietenkin jaksot - myös tuo mainittu Jorma Uotisen jakso - löytyvät Yle Areenasta."

    Jarmo puolestaan on tohkeissaan - hänen oma ilmaisunsa - keskiviikon 15.11. Brysselin-kone ohjelmasta, jossa Maija Elonheimo haastatteli Helsingin yliopiston kansainvälisen vero-oikeuden professori Marjaana Helmistä, kun aiheena oli EU:n uudistuva verolainsäädäntö. Kukapa ei nyt tuosta innostuisi.

    "Todella tärkeää, että kansainvälisestä verotuksesta puhutaan ja kaiken maailman porsaanreikiä tukitaan. Hyvä, että näistä asioista puhutaan selkeästi ja asiantuntevasti eikä pelkästään haeta sensaatioita. Veroasiat eivät ehkä jokaisen mielestä tunnu kaikkein mielenkiintoisimmilta asioilta, mutta kyllä ne ovat, kun asiat esitetään hyvin. Brysselin kone käsittelee aina asiat hyvin ja ymmärrettävästi" kirjoittaa Jarmo. Näin muuten on.

    Muistojen bulevardi saa taas runsaasti huomiota ja kiitosta. Siihen liittyen syyllistyn nyt huhujen levittämiseen, mutta korviini on kantautunut, että noin periaatteessa jo eläkkeelle jäänyt Jake Nyman palaisi taas ensi vuoden alkupuolella kokoamaan Muistojen bulevardia. Tätähän on todella paljon toivottu. Toivotaan kovasti, että tämä huhu myös toteutuu. Peukut pystyyn.

    Luetaan vielä Ritvan suosikkilista:

    "Kiitos Yle Radio 1 seuraavista ohjelmista erityisesti:
    - Tiedeykkönen tiistaisin ja perjantaisin
    - Radioateljee
    - Johanna Korhosen ohjelmat
    - Historia-sarjat
    - Näistä levyistä en luovu
    - Roman Schatzin ohjelma
    - Tämän runon haluaisin kuulla ja yleensäkin kirjallisuuteen liittyvät ohjelmat
    Uskollisena radion kuuntelijana iloitsen näistä ja vielä lisäksi monista muista ohjelmistanne. On ilo saada olla kanssanne kuulolla. Kiitos."

    Näin siis Ritva. No kiitos, kiitos itsellenne. On ilo meille, että olet kanssamme.

    Jottei ylenpalttinen hilpeys ja maailmallisuus saisi liian suuria mittoja, otetaan tähän loppuun ankara moite:

    "On aivan käsittämätöntä kuinka budjettikeskustelua käsiteltiin Ylen uutisissa: keskityttiin hallituksen esitykseen ja vain demareiden vaihtoehtobudjettiin. Muut puolueet kuten esimerkiksi Perussuomalaiset jäivät parin maininnan varaan. Vaadin, että kaikkia puolueita kohdellaan tasapuolisesti verovaroin kustannetussa Ylessä!"

    Toki kohdellaankin Sami, mutta tässä tapauksessa uutisoitiin eduskunnassa käytyä keskustelua. On aivan selvää, että jos eduskunnassa keskustelu kärjistyi nimenomaan valtionvarainministerin ja suurimman oppositiopuolueen erilaisiin kannanottoihin, niin se nousee esiin myös uutisoinnissa. Kyse oli uutislähetyksestä eikä mistään vaaliohjelmasta. Siinä on käsittääkseni suuri ero.

    Kiitos jälleen kaikesta palautteesta, mitä toivon lisää. Myös erilaisia ohjelmaehdotuksia otan kernaasti vastaan. Sitä kaikkea voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Voimaannuttavaa viikonvaihdetta kaikille!

    Kaj Färm

    (Radio 1 vastaa 18.11.2017)

  • Alkuun eilen tullut palaute koskien aamupäivän politikointia:
    "Tämä uusi Lähde ja Hämäläinen toimii yhtä hyvin kuin edeltäjänsä Leikola ja Lähde. Kiva kuunnella vuoden loppuun asti Unto Hämäläisen sanallista säilää ja runsaan tiedollisia näkemyksiä. Juontajat osaavat katsoa taidokkaasti historiaan, ja tuoda sieltä oppeja tähän päivään."
    Olen tämän kuuntelijan kanssa täsmälleen samaa mieltä: Markus Leikolan jouduttua muiden sitoumustensa takia astumaan syrjään oli aivan suurenmoista, että Unto Hämäläinen suostui tulemaan tilalle. Saappaathan olivat toki suuret, mutta suuri on Unto Hämäläisen jalkakin. No onpa kamalaa kuvakieltä.
    Joka tapauksessa tämän voi todeta vaikka kuuntelemalla Areenasta eilinen keskustelu jossa käsiteltiin Venäjän lokakuun vallankumousta, josta tuli marraskuun seitsemäs päivä kuluneeksi sata vuotta. Jussi Lähteen ja Unto Hämäläisen lisäksi asiasta olivat keskustelemassa Turun yliopiston tutkijatohtori Pia Koivunen sekä entinen Suomen Moskovan suurlähettiläs - ja nykyinen kirjailija Hannu Himanen. Suosittelen lämpimästi.

    Sitten kuuntelijapalautetta Kannuksesta. Näin kuuntelija, joka kutsuu itseään "mummeliksi":
    "Kirkkomusiikin ja hengellisen musiikin sävel on vapaa -ohjelma on ihan parasta mitä yle 1:ltä kuuluu! Erityisesti 4.11. toiveet olivat niin kauniita ja juontajat suloisia. Toiveeni on, että Yle 1 pysyisi klassisen musiikin ja asiaohjelmien linjoilla. Täällä periferiassa kun ei esimerkiksi klassisen musiikin kanava toimi. Ja on mukava, kun radiosta kuuluu välillä musiikkia ja välillä puhetta. Mukaan olette kuitenkin viime vuosina ottaneet enemmän kevyttä musiikkia ja ohjelmaa yhtenä esimerkkinä Muistojen bulevardi. Olisi mukava tietääkin, lisääntyvätkö, vähenevätkö vai pysyvätkö kuuntelijaluvut ennallaan esimerkiksi edellä mainitun Muistojen bulevardi -ohjelman aikana? Hyvästä puhe-musiikki-ohjelmasta esimerkki on Johanna Korhosen Valkoista valoa. Ohjelman sisältö on mielenkiintoinen, toteutus upea, musiikki klassista niin hienoja valintoja! Siis toiveeni on, että ei "rillumareitä" Yle 1:lle! Siten sekin kansanosa joka ei rillumareitä halua kuunnella, voisi kuunnella radion kanavaa, josta kuuluu sekä musiikkia, että puhetta. Ystävällisesti teitä tervehtien Mummeli Kannuksesta."

    Kiitoksia palautteesta, koetan vastata nopeasti: Muistojen bulevardi on selvästi nostanut aamujemme kuuntelijamääriä. On jopa niin, että tällä hetkellä se on kanavan kuunnelluin musiikkiohjelma. Sillä on siis selvästi ollut kysyntää ja tosiasiahan on, että mikään muu kanava Suomessa - Ylen tai kaupallinen - ei soita sen tyyppistä musiikkia, kuin mitä Muistojen bulevardi tarjoaa kuutena aamuna viikossa.
    Tätä ei kuitenkaan pidä käsittää niin, että olisimme lisäämässä vanhan viihdemusiikin osuutta kanavalla jonkun muun musiikin kustannuksella. Niin sanottu klassinen musiikki mukaan lukien hartausmusiikki pysyy vastaisuudessakin kanavan kivijalkana. Kuten myös Radion sinfoniaorkesterin suorat ja taltioidut konsertit. Lisäksi vanhaan tapaan myös niin erityyliset kansanmusiikinlajit kuin jazz-musiikkikin pysyvät kanavan ohjelmistossa.
    En oikein näe mitään syytä vastakkainasetteluun tässä kysymyksessä. Samaan tapaan, kun meillä on puheohjelmissa kovin paljon kirjoa Sari Valtosta, Lähde ja Hämäläiseen ja sieltä vaikka tiedeohjelmiin, niin eikö samanlaisena rikkautena voitaisi pitää avarakatseisuutta myös musiikin suhteen? Toivon kovasti, että voisi.

    Kiitoksia taas palautteesta - lupaan olla lomailematta, ettei haagalaisen Joukonkaan tarvitse enempää hermostua, kun ei palauteohjelmaa viime lauantaina kuulunut.
    Lähettäkää siis lisää ideoitanne ja palautetta joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.
    Rauhallista viikonloppua ja iloista isänpäivää. Hyvä me!

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 11.11.2017

Lyssna också