Luontoretki.

sö 31.7.2016

  • 12 min
  • tillsvidare

Moni lintu- ja luontoharrastaja on alkanut ihmetellä, mitä monille Suomen soille on tapahtunut. Hyttysiä ja paarmoja kesän mittaan riittää, lakkojakin on paikoin kohtuullisesti, mutta linnut ovat vähentyneet selvästi. Nyt heinäkuun lopulla lintujen laulukausi on jo hiljentynyt, mutta eipä laulu raikaa touko-kesäkuussakaan ihan niin kuin ennen. Varsinkin kahlaajalinnut, mustaviklot ja suokukot, ovat vähentyneet erityisen voimakkaasti. Luontoretkellä kuusamolainen Antti Leivo ja Juha Laaksonen muistelivat hienoja soita ja pohtivat syitä kahlaajalintujen katoon. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Sändningar

  • sö 31.7.2016 8.09 • Yle Radio Suomi

Avsnitt

  • Ulkosaariston elämää. Sen nimisen kirjan on 13-vuotias Topi Lähteenmäki tehnyt tänä vuonna Utöstä. Valokuvien lisäksi Topi on kirjoittanut ja suunnitellut taiton, joten töitä ja pohdittavaa on riittänyt. Mistä idea kirjaan syntyi, millainen taktiikka Topilla on kuvata ja ketkä ovat hänen esikuviaan. Utössä Topi Lähteenmäen seurassa oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Sillä on tummanruskea päälaki ja ruosteenpunaiset pyrstön reunasulat. Se on kaikkiruokainen ja painaa hieman alle sata grammaa. Tämä hauska lintu päästelee erikoisia naukuvia ääniä, kitiseviä rähähdyksiä ja vihellyksiä. Mistä lintulajista on kyse? No tietenkin kuukkelista. Ja nyt Luontoretkellä tutustutaan luontokuvaaja Hannu Hautalan ja Juha Laaksosen johdolla tähän sympaattiseen lintuun Kuusamon parhaalla kuukkelipaikalla Konttaisen ja Valtavaaran parkkipaikalla. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Tämän legendaarisen suurikokoisen järven korkeus merenpinnasta on noin 240 metriä. Sen tärkein kalansaalis on muikku, kitkan viisas. Kalan nimen on arvioitu johtuvan siitä, että kala ei lähde uimaan Kitkajokea alavirtaan Venäjälle. Kitkan viisas eli muikku on todennäköisesti monille tutumpi kuin itse järvi. Nyt saadaan tietoa itse järvestäkin, sillä Luontoretki vietetään Koillismaalla Kitkajärven rannalla. Anne Jäkäläniemi esittelee Juha Laaksoselle kotijärvensä, joka myös paljastuu hänen lempijärvekseen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Niitä on Suomessa ainakin 500 lajia. Ne voivat olla ulkomuodoltaan hyvinkin erinäköisiä ja -kokoisia, osa niistä on äärimmäisen kauniita. Joillain lajeilla on äidillisiä vaistoja, toiset ovat petoja. Se on varmaa, että niillä kaikilla on paikkansa Suomen luonnossa, hyödyllisiä eläimiä siis. Tänä vuonna näitä mielenkiintoisia hyönteisiä katsotaan tarkemmin kuin koskaan. Luontoretkellä tutustutaan luteisiin. Juuri niin luteisiin, ei vain lutikoihin. Älä pelkää, vaan hyppää mukaan jännittävän harrastuksen pariin. Juha Laaksosen oppaana Mäntyharjulla Kiepin alueella on ludeharrastaja Miika Jylkkä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Suurikokoinen, salaperäinen huuhkaja on ollut yksi ihmismielen suurimmista kiihottajista. Sen näkeminen on aiheuttanut aikoinaan suoranaista pelkoa. Uskottiin, että huuhkajan ilmaantuminen pihapiiriin ennusti kuolemaa tai ainakin jonkinlaista tapaturmaa, joko sitten talolle tai sen isäntäväelle, vähintään tutuille tai sukulaisille. Pöllön tuoma epäonni yritettiin välttää hakkaamalla toisen huuhkajan raato talon oven yläpuolelle.
    Onneksi nykyään ajatellaan toisin. Huuhkajan näkemisestä iloitaan. Bubi-huuhkaja toi urheilukansalle hyvän mielen ja Forumin katolla pesivä pari poikasineen sai kansan vilpittömän suosion. Luontoretkellä päästään huuhkajan pesälle. Juha Laaksonen sai urakoitsija Matti Konttilalta yllättävän puhelun: etelä-suomalaisella louhoksella on huuhkajanpoikasia, jotka pomppivat kivikossa. Tällaista havaintoa oli Laaksosen pakko lähteä tarkistamaan. Ja tunnelma on kyllä kieltämättä käsin kosketeltava. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • 135 kilometriä pitkä Oulankajoki on monelle Koillismaan matkaajalle tuttu kohde. Tosin vain paikoittain, sillä yleensä pysähdytään ihailemaan maisemia Kiutakönkään luokse. Ja komeathan ne ovat, kieltämättä. Mutta vain aika harva turisti on laskenut Oulankajokea pitkin kanootilla tai kumiveneellä, vaikka siihen on kyllä tarjolla mahdollisuuksia. Juha Laasonenkaan ei päässyt jokiristeilylle, vaikka luontokuvaaja Olli Lamminsalo pyysi häntä mukaan. Piti kuulemma äänitellä aamuyöntunteina lintuja jossain ikimetsän siimeksessä. Laaksonen kuitenkin tapasi Lamminsalon heti aamutuimaan ja kyseli millaisen retken menetti kun ei tarttunut tarjoukseen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Se on samaan aikaan peloton ja rohkea, eikä liiemmälti välitä ihmisestä. Varoitusääni on nasaalisensurraavaa ryystö, lähes samanlainen kuin monille hieman tutummalla hömötiaisella. Lapintiainen on yksi niistä tiaisista, joiden kannat ovat viime vuosina vähentyneet. Varsinkin eteläisimmät lapintiaiset ovat pulassa. Tuntuu siltä, että levinneisyysraja vetäytyy hiljalleen entistä pohjoisemmaksi. Miksi lapintiainen vähenee? Miltä sen tulevaisuus näyttää? Lapintiaisen pesällä Kuusamon Oivangissa vierailevat tutkimusavustaja Markku Hukkanen ja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Luontoretkellä tutustuimme metsiemme vahvimpaan lintuun. Vahvimpaan sillä perusteella, että voima suhteutetaan linnun kokoon. Tämä laji voi napata itseään painavampia saaliita ja tällä lajilla on mielenkiintoinen työnjako. Koiras saalistaa itselleen, poikasilleen ja tuo ruokaa myös naaraalle haudonta-aikaan. Naaras ei suvaitse koirasta pesäkolossa vaan tulee nappaamaan koiraalta saaliin kolon ulkopuolelta ja syö itse osan ja ruokkii koiraan tuomilla antimilla poikaset. Aamun päätähti oli siis varpuspöllö. Mutta mitä jos naaras tai koiras kuolee pesinnän aikana, onko yksihuoltajalla mahdollisuus selvitä poikueen ruokkimisesta. Mm. tällaisia asioita Juha Laaksonen ja lintuharrastaja Heikki Lokki pohtivat Koillismaalla Valtavaaran kupeessa Pihlajalammen rannalla. Jostain kuului myös varpuspöllön vihellys. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Juhannussunnuntain Luontoretki vietettiin kukkien parissa. Juha Laaksonen oli retkellä lehtojen suojelualueella Länsi-Kuusamossa Riihivaaran rinteellä. Mitkä ovat tämän juhannuksen kukat? Vaihtoehtoja löytyy, mutta nyt valinta kuulostaa suorastaan jännittävältä. Ovatko neidonkenkä ja tikankontti tuttuja? Jos eivät ole, niin kohta ovat ja samalla paljastuu myös millainen kasvi on salaperäinen tataarikohokki. Orkideoihin ja muiden mielenkiintoisten kasvien maailmaan meitä johdattaa dosentti Anne Jäkäläniemi. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Avohakkuu vai harvennushakkuu? Istutus, taimikko, hoitotyöt ja seuranta. Töitä metsissä riittää. Luontoretkellä puhutaan metsien hoidosta, ja esimerkkinä on jatkuvan kasvun metsä. Hetkinen jatkuvan kasvun metsä, mitä se oikein tarkoittaa. Eivätkö kaikki metsät kasva jatkuvasti? Nyt puhutaankin siitä, että tietyn metsäalan puista kaadetaan vain osa. Merkittävä määrä jätetään pystyyn. Onko tämä metsätaloudellisesti järkevää, onko siitä hyötyä metsän omistajalle tai luonnolle? Juha Laaksosen retkikaverina Lopen Hirvijärven maastoissa on metsänomistaja Sampo Manninen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Luontoretkellä aiheena on sellainen nisäkäs, joka on ian kaiken herättänyt monia mielipiteitä ja erilaisia tunteita. Ja herättää myös tulevaisuudessa. Aina kun puhutaan susista, tunnelma tiivistyy. Nyt päästään melko urbaanien susien jäljille. Luontoharrastaja Pertti Panula kertoo susihavainnoistaan kehäkolmosen sisäpuolella. Retkikaverina Kirkkonummella on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Yleensä se pesii puussa ja tekee vielä komean risulinnan, jossa on kattokin. Mutta nyt on tapahtunut jotain outoa. Lintu on pyöräyttänyt neljä munaa nurmikolle, eikä pesäaineksia ole kerätty lainkaan. Ei risun risua. Aika mistä lajista on kyse? Sellaisia ovat Huutjärven hullut harakat. Juha Laaksonen kanssa lintujen touhuja ihmettelee Urpo Koponen ja Jouko Villikka. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lyssna också