Horisontti

sö 14.8.2016

  • 44 min
  • tillsvidare

Peliteollisuus kasvaa rajusti, vaikka monet muut kulttuuriteollisuuden alat kärsivät. Peli valuu viihteen puolelta muillekin elämänalueille ja siitä on tullut yksi vuorovaikutuksen muoto. Mikä pelissä kiinnostaa, miksi pelistä on tullut niin keskeinen media ja miten peleihin tulisi suhtautua? Keskustelemassa ovat pelikasvatuksen tutkija Mikko Meriläinen, pelitutkija J. Tuomas Harviainen sekä Kallion seurakunnan pastori Mari Mattsson. Toimittajina Samuli Suonpää ja Anna Patronen.

Sändningar

  • sö 14.8.2016 12.15 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Virossa säädettiin muutama vuosi sitten parisuhdelaki, kooseluseadus, eli myös samaa sukupuolta olevat parit voivat rekisteröidä suhteensa. Avioliitosta Virossa ei tässä yhteydessä puhuta, sen sijaan Viron populistipuolue on esittänyt koko parisuhdelain kaatamista.

    Viron yleisradioyhtiön Eesti Riigiraadion Suud puhdaks -ohjelmassa virolainen pastori Annika Laats puolusti samaa sukupuolta olevien liittoja ja sai välittömästi arkkipiispa Urmas Viilmalta vakavan moitteet. Viron evankelis-luterilaisessa kirkossa ei samaa sukupuolta olevia pareja siunata eikä vihitä, aika ei ole kypsä edes rukoushetkelle kanssa ja puolesta. Virossa homoseksuaalisuus on synti.

    Samuli Suonpää haastatteli pastori Annika Laatsia Tallinnassa.

  • Piispa Irja Askola jää eläkkeelle lokakuun lopussa. Aloittaessaan hän oli monelle liian liberaali, liian kansainvälinen ja liian nainen. Lopulta Irja Askolasta tuli kuitenkin monelle myös Helsingin ulkopuolella se "oma piispa" ja nyt moni silloinen vastustajakin näkee Irja Askolassa myös muuta hyvää kuin sen, että hän on jäämässä eläkkeelle.

    Horisontissa tavataan Helsingin eläkkeelle jäävä piispa. Miksi Irja Askolasta tuli ensin naispappi ja sitten "sydänten piispa"? Ohjelman toimittavat Samuli Suonpää ja Anna Patronen.

  • Kirkon on syytä säilyttää vihkioikeutensa, linjaa ev.lut. kirkon piispainkokous. Se käsitteli keskiviikkona professori Eila Helanderilta tilaamaansa selvitystä vihkioikeudesta luopumisen vaikutuksista sekä avioliittoon vihkimisen merkityksestä kirkon identiteetille. Vihkioikeuden säilyttämisellä näyttää olevan vahva kirkon jäsenten tuki.

    Samalla piispainkokous sai eteensä myös kompromissiehdotuksen liittyen sateenkaariparien vihkimisiin. Eila Helander esittää selvityksensä johtopäätöksissä, että kirkko voisi pitäytyä perinteisessä avioliitto-opetuksessaan, mutta sallisi silti pappien vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja.

    Mitä piispainkokouksen puheenjohtaja, arkkipiispa Kari Mäkinen ajattelee Helanderin selvityksestä? Löytyykö Helanderin ehdotuksesta aineksia siihen, että kirkon avioliittoon liittyvä pattitilanne saataisiin purettua?

    Arkkipiispa Kari Mäkistä haastattelee Anna Patronen.

  • "Maailma olisi aika tylsä paikka, jos olisimme kaikki samanlaisia tai jos yksi kirkkokunta olisi peili, josta kaikki muut katsoisivat, millaisia muiden tulisi olla", sanoo 100-vuotiaan Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri, teologian tohtori Mari-Anna Auvinen.

    Auvisen kanssa arjen ekumeniasta keskustelee Anna Patronen.

  • Ekumeniassa etsitään koko kristikunnan yhteyttä - tai ainakin riittävää opillista yksimielisyyttä. Mitä on riittävä yksimielisyys ja mihin se lopulta riittää? Millaisia kipukohtia ovat ehtoollinen ja avioliitto? Mitä merkitystä ekumeenikkojen ponnistuksilla lopulta on kristityn arjessa?

    Ekumeniasta keskustelemassa yliopistotutkija, Luterilaisen maailmanliiton neuvoston jäsen Minna Hietamäki, Hiljaisuuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja Mika K T Pajunen sekä monikulttuurisen työn pappi Teemu Toivonen Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta.

    Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Ylipäällikkö Mannerheim antoi päiväkäskyn kesäkuussa 1941, jolla hän kutsui Suomen kansaa pyhään sotaan kansakunnan vihollista vastaan. Oli alkamassa jatkosota. Miten kristinusko näkyi rintamalla Suomen sodissa? Keskustelemassa on kolme historiantutkijaa; Jussi Jalonen, Ilona Pajari sekä Tuomas Tepora. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • 70 vuotta täyttävän Kirkon Ulkomaanavun ensimmäinen avustuskohde oli, hiukan yllättäen, Suomi. Jo Unkarin kansannoususta alkaen apua on kuitenkin lähetetty Suomesta ulkomaille. Onko auttaminen poliittista? Ulkomaanavun ohjelmatyön kehittämisyksikön päällikkö Miina Puntila kertoo, mistä Kirkon Ulkomaanapu aloitti ja mitä on kansainvälinen avustustyö tänään. Toimittajana Samuli Suonpää.

  • Yli neljäsataa pappia ja teologia vetoaa sisäministeriöön, jotta maahanmuuttoviranomaiset luottaisivat heidän ammattitaitoonsa, kun arvioidaan, onko turvapaikanhakija kristitty vai ei.

    Suomen teologisen instituutin pääsihteeri Jari Rankinen on itse kokenut, miltä tuntuu, kun Migri onkin sitä mieltä, ettei Rankisen kastama henkilö olekaan aito kristitty. Rankinen jätti vetoomuksen sisäministeri Paula Risikolle yhdessä Teljän seurakunnan kirkkoherra Kaisa Huhtalan kanssa. Toimittajana on Anna Patronen.

  • Kirkossakin on havahduttu huomaamaan, että kirkon kieli on vanhahtavaa, joskus vaikeaselkoista ja toisinaan sukupuolittunutta. Voiko sanoja muuttaa? Jos tuomiokirkko olisi katedraali olisiko kirkkoherra esipaimen? Menevätkö seurakuntalaisten pasmat sekaisin, jos diakonissa onkin mies ja kesäisäntänä työskentelee nainen?

    Keskustelussa kielitieteilijä Kaius Sinnemäki, toimittaja ja pappi Jussi Rytkönen sekä piispainkokouksen sihteeri Anna-Kaisa Inkala. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Vanhoillislestadiolaisuudessa ruumis on pyhä ja taivasta varten luotu. Mutta mitä sitten kun oma keho ei kestäkään ehkäisykieltoa, jatkuvaa synnytystä? Teologian tohtori Meri-Anna Hintsala tarkasteli väitöskirjassaan vanhoillislestadiolaisten keskusteluja verkossa. Hän keskittyi erityisesti uskon ja ruumiin, kehon suhteeseen. Millaisia keskusteluja vanhoillislestadiolaiset käyvät netissä? Toimittajana on Anna Patronen.

  • Helsingin piispanvaali nosti jälleen keskustelun sukupuolesta kirkon johtotehtävissä. Onko piispan sukupuolella väliä? Onko arkkipiispanvaalissakin ehdokkaita ja naisehdokkaita? Keskustelemassa ovat pastori, kirjailija Hilkka Olkinuora, pastori Riina Storhammar sekä kirkkoherra Heikki Arikka. Toimittajina ovat Samuli Suonpää ja Anna Patronen.

  • Helsingin tuomiokapituli käsitteli ensimmäisen kantelun, joka oli tehty samaa sukupuolta olevan parin vihkineestä papista, pastori Kai Sadinmaasta.

    Helsingin piispa Irja Askola olisi katsonut Sadinmaan pikemminkin soveltaneen määräyksiä yhdenvertaisuuden nimissä, mutta kapituli päätyi Helsingin tulevan piispan Teemu Laajasalon kannalle ja katsoi Sadinmaan toimineen pappisviran velvollisuuksien ja pappislupauksensa vastaiseksi. Rangaistusta Sadinmaalle ei määrätty, vaan tuomiokapituli antoi hänelle "vakavan moitteen"

    Mitä vakava moite tarkoittaa ja jatkuuko samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen kirkossa? Haastattelussa pastori Kai Sadinmaa ja hiippakuntavaltuuston maallikkojäsen Jaakko Weuro.

Klipp

  • Presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari puhuu suomalaisten erityissuhteesta Namibian kanssa. Maan itsenäisyyden kätilöksi tituleerattu Ahtisaari on puolisonsa kanssa Namibian kunniakansalainen.

  • Lapsi ei ole tyhjä taulu, ei kasvamassa oleva kuluttaja eikä tulevaa työvaoimaa, ajattelee Seurakuntien lalpsityön keskuksen eläkkeelle jäävä pääsihteeri Kalevi Virtanen. Lapsen tulo ajattelun keskiöön merkitsee perustavaa muutosta sekä kirkkoon että muualle yhteiskuntaan.
    Ohjelmassa kuullaan myös, millaisia kuvia lapset piirtävät pyhästä sekä millaisista palikoista hyvä parisuhde rakentuu.

  • Luterilaisuus koettiin Venäjän vallan aikaan erottamattomaksi osaksi suomalaisuutta, vastapainona ortodoksiselle tsaarin vallalle. Mutta yhtenäinen Suomi oli myytti jo 1800 -luvulla. Yhtenäisyyttä korostava historia oli aikanaan poliittinen valinta. Tarkastelukulmaa muuttamalla kokonaiskuva tarkentuu. Professori Irma Sulkunen valottaa suomalaisuuden ja luterilaisuuden sidoksia. Ohjelmassa tarkastellaan myös suomalaista antisemitismiä ja avataan ikkunat Arfikkaan.

Lyssna också