Radio Suomesta poimittuja

Hätä omasta navasta nakertaa yhteisöllisyyttämme

  • 37 min
  • tillsvidare

Laiskottelusta, kohtuudesta ja kohtuuttomuudesta puhuttiin Ihan pihalla -lähetyksessä.
Olga Ketosen vieraana oli professori, tietokirjailija Juha T. Hakala. Hän on perehtynyt työelämän muutoksiin sekä koulutuksen ja kasvatuksen kysymyksiin. Hakalan mukaan äärirajoillaan pinnistelevä ihminen, kuten ei myöskään äärimmäisyyksien maailma voi hyvin.

Kiky-sopimusta ja 6 minuutin työajan työajan pidennystä professori Hakala hieman kummastelee.
- Työajan pidennyksestä en melkein tohdi sanoa ääneen, mitä siitä ajattelen, mutta sanonpa kuitenkin. Mitä me saamme tällä pidennyksellä? Eikö olisi pitänyt sitä hieman lyhentää? Ihannetyöaika olisi 6 tunnin luokkaa. Esim. tietotyöntekijöillä kuten yliopistoilla ja monilla muillakin työpaikoilla, vain pieni osa päivästä on sellaista jolloin työpäivän "saanti" tapahtuu. Omalla kohdalla se painottuu aamun varhaisiin, vireisiin tunteihin.

Keskinäinen kilpailu, suorittaminen ja aina vain parempaan tulokseen kilvoittelu lähtee yhä varhaisemmasta elämänvaiheesta liikkeelle, pohtii Hakala.
- Tuntuu, että jo esikoululaisen pitäisi olla sellaisessa asennossa tekemisineen, että se tuottaisi mahdollisimman hyvän lopputuloksen ja päästäisiin portaalta portaalle oikeaan suuntaan. Jo vuosikausia olemme lyhentäneet lapsuutta, vain aikuisuus on nähty arvokkaana asiana.

Kohtuullistamisen virallinen puolestapuhuja, professori Hakala pohtii maailman epätasa-arvoisuutta ja varakkuuden jakautumista yhä harvemmille.
- Maailmassa on 5 miljardia ihmistä, jotka ansaitsevat noin 5 euroa päivässä ja heidän pitäisi sillä tulla toimeen. Miljardi ihmistä ansaitsee noin 100 euroa päivässä. Jos menemme toiseen äärimmäisyyteen, Forbes listaa vuosittain maailman tuhat rikkainta. Tämän listan 300 varakkaimman herran omaisuuden arvo vastaa 3 miljardin köyhimmän omaisuutta. Suomessakin eriarvoisuuden repeämä on suurentunut.

Professori Juha T. Hakala ei joukkoliikkeisiin työelämän ongelmanratkaisijoina enää oikein usko.
- Meidän pitää itse löytää henkilökohtainen ratkaisu työelämän eteen taluttamiin ongelmatilanteisiin. Työssä pitää uskaltaa nojata omiin vahvuuksiin ja lahjakkuuteen. Työhön on hiipinyt mukaan huoli ja pelko työn jatkumisesta. Tämä vähentää arvokasta yhteisöllisyyttä ja huolen kantamista toisesta. Yhä enemmän käperrymme itseemme ja siihen, että minun vain kävisi hyvin.

Sändningar

  • fr 17.6.2016 15.10 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Paperikirja on julistettu uhanalaiseksi jo vuosia sitten. Mutta aina joukossamme on paperikirjan puolustajia, joiden mielestä paperille painettu kirja on paras käyttöliittymä. Sitä ei tarvitse ladata, se selviää vaikka tipahtaisikin kylpyammeeseen, eikä siitä lähde sinistä valoa, joka valvottaa.

    Lukuvalmentaja Sini Turunen työskentelee Helsingin Kallion kirjastossa ja uskoo, että paperikirja ei katoa ainakaan hänen elinaikana. Sini auttaa ihmisiä, joille kirjojen valinta on syystä tai toisesta vaikeaa. Osa ei löydä itselleen sopivaa luettavaa, osa ei ehdi etsiä sellaista. On myös ihmisiä, jotka haluavat laajentaa lukukokemustaan.

    Nykyihmiselle vaikeuksia tuottaa rauhoittua kirjan ääreen. Heille Sini vinkkaa, että voi lukea vain hetken, voi lukea myös lyhyttä kirjallisuutta, eli esimerkiksi novelleja ja voi lukea montaa kirjaa päällekkäin. Lukuvalmentaja myös lupaa, että kirjan saa jättää kesken.
    Toimittajana Paula Jokimies.

  • Taiteilijaprofessori Jorma Uotinen oli jo nuoruusaikanaan Porissa erilainen ilmestys. Nuoruudessaan hermotulehduksen halvaannuttama Jorma päätti, että jos hän tästä selviää, ei muuta vaihtoehtoa ole kuin tanssi. Nykyään jokaisella on Jorma Uotisesta jokin mielikuva. Huomio on vain lisääntynyt televisiotuotantojen ansiosta, mutta öisin Jorma Uotinen nauttii omasta ajasta.

    Uotinen ei halua jakaa muille elämänviisauksia, hän itse uskoo johtajankin ominaisuudessa koeteltuihin avoimeen keskusteluun ja muiden kuunteluun. Ystävienkään ei tarvitse olla samanmielisiä.

    Jorma Uotinen on urbaani ihminen, telttailu tai retkeily eivät to-del-la-kaan kuulu hänen harrastuksiinsa. Parinkymmenen metrin siirtymä Hyrsylänmutkan lähimetsikössä makkaranpaistoon on jo melkein sekin liikaa.

    Kesäteltta-ohjelma on uusinta viime kesältä. Toimittajana Paula Jokimies.

  • Suomalaiset eivät enään voita urheilussa. Se on ihan luonnollista. Tässä voittoa tavoittelemattomien yhdistysten maassa. Maallikkosaarnaaja Maasola viihtyy myös verkkareissa, mutta saarnaa mieluummin kuin hikoilee. Arkisaarna Sananen.

  • Onko viileä sää vaikuttanut niin, että ihmiset eivät enää esittele itseään? Siltä vähän näyttää.
    Toisin on maailmalla, jossa kokonaiset nahkaiset näytöt on räpsäytetty auki, kansan ihmeteltäväksi. Maallikkosaarnaaja Maasola ja viikkosaarna, Sananen.

  • On jäätelö hyvää, kun yksin syö. Muissa yhteyksissä jakaminen on parempi ajatus.
    Maallikkosaarnaaja Maasola on tullut uskoon. Mitä Jakamistalous todella tarkoittaa - ja pitääkö kotitalouksissa olla huolissaan? Tuorein saarna Sananen paaluttaa teesit.

  • Jotkut onnistuvat valokuvassa niin, että tuntuu kuin kaikki valo olisi jäänyt jonnekin syvälle sisälle kohteen kammioihin. Ulos on päässyt vain säikähtänyt jänis ja lupsahtanut suupieli.
    Maallikkosaarnaaja Maasola purkaa traumaa viikkosaarnassaan Sananen.

  • Kuluneen sanonnan mukaan Lahti on Suomen Chicago. Lempinimellä viitataan yleensä kaupungin sangen värikkääseen ja lainvastaiseen menneisyyteen - etenkin 60- ja 70 -luvuilla kaupungissa sattui ja tapahtui enemmän kuin muualla. Vaikka ajat ovat muuttuneet, istuu maine tiukassa ja osin siksi, että lahtelaiset itse pitävät siitä yllä ja jotkut ovat siitä jopa ylpeitä. Ja miksi eivät olisi, historiaa se on rikollinenkin historia. Me pääseme nyt mukaan kiertoajelulle Lahden synkeille ja syntisille kaduille. Oppaina ovat Mato Valtonen ja Riku Routo. Toimittajana Sanna Pirkkalainen.

    Kuvassa Chicago-tourin käytössä oleva alkuperäiseen asuunsa entisöity linja-auto. Se on ainoana lajissaan säilynyt 35-paikkainen Büssing TU 4500 Emmelmann. Se on valmistettu Saksassa 1960 ja tuotu Suomeen 1963. Se palveli tilausajossa ja reittiliikenteessä. Vieressä bussin ainoa kuljettaja, Yrjö Iskala.

  • Jos tulevaisuuden mopoautosta löytyy rajoitin, niin tuttu se on kapistuksena keski-ikäiselle miehellekin.
    Rajoitin varmistaa, ettei vaan satu mitään. Rajoitin estää myös ostamasta värikkään paidan.
    Maallikkosaarnaaja Maasola ja sapekas arkisaarna, Sananen.

  • Näyttelijä Anna-Maija Tuokko esittää päähenkilö Annia kesän radiomusikaalissa Mä halusin olla suffragetti. Sen on käsikirjoittanut ja säveltänyt Maija Vilkkumaa.

    Tuokko osallistui keväällä Tanssii tähtien kanssa -tv-ohjelmaan yhtaikaa radionauhoitusten kanssa. Musikaalikomedian Anni on 24-vuotias lavarunoilija ja Suffragetti-ryhmän perustajajäsen.

    Olga Ketonen tapasi Tuokon kahvilassa.

  • Hikeä, verta ja kyyneleitä? Vai litroittain kahvia, pari kuumailmapuhallinta ja paljon naurua?
    Radio Suomen kesää ilahduttaa Maija Vilkkumaan kirjoittama ja säveltämä radiomusikaali "Mä halusin olla suffragetti".
    Musikaalin ohjaa Mika Kurvinen, pääosan esittäjä on näyttelijä Anna-Maija Tuokko. Ennen kuin homma on niin sanotusti paketissa vaatii se paljon ihan raadollista työtä.

    Helmikuun alussa musikaalilla ei ollut vielä edes nimeä, kun näyttelijät, ohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja ja äänisuunnittelija kokoontuivat lukuharjoituksiin Pasilaan. Viileää kuunnelmastudiota lämmitettiin kuumailmapuhaltimilla ja puolet väestä köhi talviflunssan jälkitiloissa. Paula Jokimies sujahti lukuharjoituksiin seuraamaan, miten tekstiä puhalletaan eläväksi.

    "Mä halusin olla suffragetti" -radiomusikaalin ensimmäinen jakso Radio Suomessa maanantaina 3.7.2017 klo 17.35.
    20-osainen musikaali kuullaan joka arkipäivä samaan aikaan neljän viikon ajan.

  • Kirjailija Paula Noronen sekoaa laskuissa miettiessään, montako Supermarsu -kirjaa on kirjoittanut. Kymmenen kappaletta niitä on ja parhaillaan kuvataan ensimmäistä elokuvaa. Se tulee ensi-iltaan tammikuun lopussa. Supermarsu -elokuva kertoo alakouluikäisestä Emiliasta, joka huomaa omaavansa lemmikkimarsunsa pureman jälkeen salaisia supervoimia.

    Marko Miettinen pakkasi mankan ja pari lasta autoonsa ja lähti seuraamaan elokuvan kuvauksia vesipuisto Serenaan Pohjois-Espooseen.
    Taisipa juttutuokiossa käsikirjoittaja Paula Norosen kanssa olla sisäänkirjoitettuna Markon salainen toive avustajan pestistäkin.

  • Suomen ainoalla sonniasemalla Hollollassa seurataan tällä kertaa vasikansiementen matkaa laboratoriosta maailmalle.

    Ennen vanhaan homma hoitui niin, että sonni astui lehmät ja tuloksena oli vasikka. Nykyään lähes kaikki karja siemennetään eikä ihan millä tahansa litkulla. Laboratoriopäällikkö Anne Olonen kertoo, että sonnin sperma käy läpi todella tarkan syynin sen jälkeen, kun se on otettu talteen. Sanna Pirkkalaisen tapaa vierailulla myös Hollolan sonniaseman tuotantojohtajan Harri Mäkivuokon.

    Kuvateksti: Sonnin siemenneste laimennetaan ja pakataan "olkiin". Yhdessä oljessa on yksi siemenannos eli noin 15 miljoonaa siittiötä. Kuva: Viking Genetics

Inga kommande avsnitt

Lyssna också