Radio Suomi Rovaniemi

Tapio Piiraisen elokuva Peter von Bagh esitettiin Sodankylässä

  • 9 min
  • tillsvidare

Peter von Bagh on mies, jota kulttuurin kentällä ei unohdeta niin kauan kuin valkokankailla on elämää ja Sodankylä elokuvaväen pyhiinvaelluspaikka. Niin valtavan perinnön ja samalla suuren aukon toissa syksynä menehtynyt Elokuvamies isolla ee:llä on jättänyt. Eilen Sodankylän elokuvajuhlilla sai ensi-iltansa Raid-ohjaajanakin tunnetun Tapio Piiraisen dokumentti, jonka nimi on ytimekkäästi 'Peter von Bagh'. Bikka Puoskari katsoi elokuvan elokuvateatteri Lapinsuussa täpötäyden salin kanssa.

Sändningar

  • fr 17.6.2016 12.44 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Ruotsin koululaiset aloittavat vasta parin viikon kuluttua. Opettajapula vaivaa Norrbottenissa. Jokkmokissa 4. divisioonan jalkapallopeli keskeytettiin pelaajien käytyä käsiksi tuomariin. Bertil Isakssonille soittaa Anna Nevalainen.

  • Grillissä onnistuu monenlaisen ruuan tekeminen. Grillissä voi paistaa vaikka leipää. Lapin Marttojen toiminnanjohtaja Eeva-Maija Laurilalla voita helähtää paistamiseen aika reilusti. Juha Mäntykenttä on mielissään tästä asiasta.

  • Hirvet kolhivat autoja Tromssan jalkapallostadionin parkkipaikalla. 1300 vuotta vanha viikinkihauta löydettiin Tromssan ulkosaaristossa. OFF Road Finnmark, maailman vaativin maastopyöräily -kisa käytiin, kilometrejä 700, 13.000 nousumetriä, korkein kohta n. 1000 metriä. Riitta Leinoselle soittaa Laura Valta.

  • Murmanskin lähistölle rakenetaan nykyaikainen jätteenkäsittelylaitos. Burkina Fasosta paennut nuorimies pääsi monien vaiheiden kautta pelaamaan jalkapalloa Venäjällä. Riina Gusevalle soittaa Anna Nevalainen.

  • Pekoniin käärimällä saa kaikesta parempaa. Täytetyt tomaatit pekonilla ovat aivan upeita kesägrillattavia. Lapin Marttojen toiminnanjohtaja Eeva-Maija Laurila ja Juha Mäntykenttä kuuntelevat kesän ääniä.

  • Miehen pelätään hukkuneen Tornionjoella. Kalixissa etsitään kadonnutta nuorta miestä. Myös tuntureilla etsitään eksyneitä ihmisiä. Kiirunassa siirretään parhaillaan kirkon kellotornia. Bertil Isakssonille soittaa Anna Nevalainen.

  • Skibotnin lähellä 'pelastettiin' suomalainen 60 tonnia painava ajoneuvoyhdistelmä, joka jäi kiinni metsäautotielle. Hammerfestin lähellä Sørøyan rockfestivaaleilla oli 3000 festivaalivierasta, asukkaita kylässä on 250. Riitta Leinoselle soittaa Kati Siponmaa.

  • Toisen maailmansodan aikainen lentopommi räjäytettiin hallitusti Murmanskin keskustan järvessä. Norjan Murmanskin pääkonsulaatin viisumiosasto suljetaan, mutta viisumihakemuksia voi edelleen jättää Viisumikeskukseen. Osmo Kolulle soittaa Anna Nevalainen.

  • Suuria talonsiirtoja tehdään Malmivaaran kaivoksen tieltä. Lehmälauma palasi kotiin kahden kuukauden reissusta. Luulajalaiset pelästyivät SSAB:n terästehtaan masuunin tyhjennyksen äänestä. Bertil Isakssonille soittaa Sirkku Savusalo.

  • Kesäsuomalainen kaipaa vaihtelua grilliinsä. Myös pitsan valmistaminen onnistuu grillissä. Lapin Marttojen toiminnanjohtaja Eeva-Maija Laurila on tehnyt taikinan. Juha Mäntykenttä luulee että tehdäänkin intialaista ruokaa eikä italiasta ruokaa.

  • Norjassa muisteltiin kuusi vuotta sitten tapahtunutta joukkomurhaa Utøyan saarella. Kyttyrälohi leviää Norjan jokiin. Kadonneet laamat palasivat kotiin. Riitta Leinoselle soittaa Minna Aula.

  • Presidentti Putinille kirjoitettiin ikkunajuliste, jossa valitettiin lämpimän veden puutteesta murmanskilaisessa kerrostalossa. Montšegorskilaismies löysi koodivirheen Facebookista ja sai siitä 3000€:n palkkion. Riina Gusevalle soittaa Sirkku Savusalo.

Inga kommande avsnitt

Klipp

  • Jos Tenojoella menee tänä kesänä tosihuonosti, samoin näyttää menevän Väylän varressakin eli Tornio-Muoniojoella. Lohi on lähes loppunut Torniojoessa ja syytä ei voi etsiä normaalista kannanvaihtelusta. Syy on aikaistettu merikalastus ja säälimätön salakalastus, sanoo tohtori Kari Alaniska. Jos en minä rohmua laittomasti yli oman tarpeen, naapuri tekee sen kuitenkin.

    Filosofian tohtori Kari Alaniska (kuvassa) tietää, mitä puhuu. Hän väitteli muuan vuosi sitten Kemijoen lohen surmasta ja on kulkenut lohenpyynnissä Väylän varressa yli kaksi vuosikymmentä. Tapani Niemi kävi Alaniskan kanssa soutamassa lohta Muoniojoella, Kolarin ja Lappean puolivälissä.

  • 'Tenon lohisoppa kuohuu' -kesäsarjan viimeisessä osassa Pekka Sammallahti pohtii, mikä on Tenon lohen merkitys nykyajan saamelaiskulttuurille Utsjoella. Professori vertaa Tenoa Etelä- ja Keski-Suomen peltoihin, joissa tuotetaan puhdasta ruokaa ja elämäntapaa suomalaisille. Tässä vertailussa Teno häviää, koska kalastusta ei nyky-Suomessa pidetä oikeana elinkeinona.

    Katovuosi nostattaa hien pintaan ja monimutkaiset säännöt ja sopimukset kirosanan huulelle. Talonpoika voi aina nousta traktorin selkään ja karauttaa porukalla eduskuntatalon portaille. Viljelijä saa ainakin jonkin verran ymmärrystä mutta jos Tenon saamelainen protestoi , suomalainen katsoo silmät pyöreänä, että taas ne lappalaiset riitelee. Toimittaja: Tapani Niemi. (Kuva Tenon Alakönkäältä)

  • Villi lohi herättää suuria intohimoja. Huomaamme sen nykyajan lohikeskusteluista Tenolla ja jopa niillä joilla, joihin lohi ei enää nouse. Väki kiivailee lohen puolesta tai sitä vastaan.

    Punalihainen, villi lohi on maukasta ja haluttua kauppatavaraa. Siitä maksetaan paljon ja niin on tehty esihistoriallisista ajoista lähtien. Tenon lohisaaliit loivat Tenon laaksoon asutusta vuosituhansien ajan. Lohi toi niin paljon varallisuutta ja ylijäämää, että entisajan tenolaisilla oli varaa ostaa käyttöesineitä ja ylellisyystavaroita hyvinkin kaukaa maailmalta.

    Tapani Niemi ja Pekka Sammallahti jatkavat kesän minisarjaa Tenon lohisoppa kuohuu. Sarjan kuudennessa osassa kurkistamme, mitä lohi sai aikaan esihistoriallisina aikoina. (Kuvassa Mantojärvi Utsjoella)

  • Suomen Luonnonsuojeluliitto on niittänyt neljännesvuosisadan luonnonniittyjä ja erityisesti tulvaniittyjä Kittilän Säreistössä, Keminmaalla ja Pelkosenniemen Keminsaarilla. Tapani Niemi kävi ihmettelemässä tätä hullunhouretta, josta ei näytä tulevan valmista. Maataloushan on vanhanaikaista eikä se kannata.

    Toiminnanjohtaja Tarja Pasma sanoo, että jos tulvaniittyä ei niitetä ja haravoida joka vuosi, luonto ottaa osansa ja tulvaniitty metsittyy. Samalla menetämme aidon, suomalaiskansallisen kulttuurimaiseman, joita on Lapissa ja Suomessa enää vähän. Toimittaja: Tapani Niemi.

  • Lohiturismin vaikeutuminen saa jotkut enolaisista matkailuyrittäjistä miettimään muutosta. Saamelaiskulttuurissa on valtava määrä hienoja mahdollisuuksia kehittää ohjelmapalveluita tavalla, joita ei tähän mennessä ole huomattu tai osattu hyödyntää.

    Modernin matkailuteorian mukaan on alkukantaista myydä lohta kilohinnalla. Paremman tuoton saa matkailuelämyksistä. Saamelainen yrittäjä esimerkiksi ottaa matkailijan mukaan rakentamaan lohipatoa. Vieras osallistuu perinnepyynnin eri vaiheisiin ja maksaa kokemuksista.

    Professori Pekka Sammallahti sanookin, että Tenon pyynti sisältää nykyään paljon miesuhoa, saaliilla rehvastelu, mikä kertoo matkailuelinkeinon kehittymättömyydestä. Toimittaja: Tapani Niemi.

  • Lohitutkijat ovat kuulleet kunniansa Tenolla ja alempanakin. Tutkijoista on tullut sylkykuppeja ja sijaiskärsijöitä. Mutta onko lohitutkija syypää Tenon kriisiin? Siihen että lohta ei saa enää kalastaa niin paljon kuin ennen, ja siihen että Tenon lohiturismi hiipuu.

    Tutkijat kertovat, että muutamien Tenon latvavesien lohikannat kärsivät liikapyynnistä mutta…. mutta mutta…. Tutkija ei päätä, kuka saa kalastaa Tenolla tai miten lohiturismia kehitetään. Lohenkalastuksesta päättävät virkamiehet ja poliitikot valtion eri virastoissa, ministeriöissä ja luottamuselimissä. Professori Pekka Sammallahti ei silti vapauta tutkijoita täysin vastuusta Tenon kriisiin. Toimittaja Tapani Niemi. (Kuva: Kaldasjoki kuuluu Tenon sivuvesistöihin)

  • Kuvausmatkalla Tapani Niemi törmäsi vantaalaiseen perheeseen, joka viettää lähes vuosittain lomiaan Naruskajärven rannalla, noin kahdeksan peninkulmaa Sallan kirkolta kohti Tuntsan erämaata. Mika ja Marjut Sarivaara-Satta sanovat tarvitsevansa erämaan rauhaa ja hiljaisuutta raskaan työn ja koneiden pauhun vastapainoksi. Naruskajärven hiljaisuus tarjoaa sitä, mikä etelästä puuttuu. Toimittaja: Tapani Niemi.

  • Kesäsarjassa 'Tenon lohisoppa kuohuu' yritetään ymmärtää, mikä on tenolaisten tilanne tänä kesänä. Uusi laki, sopimus ja sääntö ovat herättäneet poikkeuksellisen paljon keskustelua ja pari-kolme mielenosoitusta.

    Turismi on hiipunut Tenolla murto-osaan viime vuosista ja muutamat paikalliset ilmoittavat kalastavansa tästä lähtien salaa. Alun perin tarkoitus, näin ainakin kerrottiin, oli vain suojella Tenon lohta.

    Kaikkia mahdollisia tahoja on syytelty Tenon kriisistä. Jostain syystä yksi osapuoli on saanut olla rauhassa, nimittäin norjalaiset ja heidän lohilaivastonsa. Mitä mieltä professori Pekka Sammallahti on norjalaisten roolista? Tapani Niemi haastattelee.

  • Suomen luonnonsuojeluliitto järjesti viikonvaihteessa jokavuotisen tulvaniittytalkoonsa Pelkosenniemen Keminsaarilla. Tulvaniitty on ikivanhaa lappilaista kulttuurimaisemaa eikä se säily, ellei sitä niitä ja haravoi vuosittain.

    Keminsaaret ovat kaukana maalikylistä. Sinne joutuu ajamaan metsätietä kilometrin toista ja sen jälkeen toinen mokoma veneellä pitkin Kemijokea. Sari Hänninen on muonittanut tulvaniittykokkina talkooväkeä usean vuoden ajan ja tietää kuinka vaivalloista on toimittaa tavarat tuoreena saareen ja huolehtia kylmäketjusta. Toimittaja Tapani Niemi.

  • Tenon kalastussäännöllä yritetään suojella Tenon lohta mutta se on vaikeaa, sillä Tenon varrella monien ihmisryhmien edut törmäävät eikä asiaa auta yhtään, että kiistellään kalasta, joka on aina ollut riitaisin asia maailmassa.

    Professori Pekka Sammallahti sanoo, että eturyhmiä on useita: paikalliset saamelaiset ja yrittäjät, luonnonsuojelijat ja turistikalastajat. Tenon lohisoppaa hämmentävät myös suomalaiset, joilla on ehdottomia mielipiteitä saamelaisista, vaikka eivät aina edes ymmärrä, mistä puhutaan. Toimittaja: Tapani Niemi.

  • Tapani Niemen mukaan luvanvarainen kalastaminen Suomessa ja erityisesti Tenolla on maailman monimutkaisin inhimillinen järjestelmä, jota säädellään lukuisilla tasavallan lailla ja säädöksellä, Tenolla lisäksi Suomen ja Norjan sopimuksilla ja Tenon uudella kalastussäännöllä.

    Saamelaisen kulttuurin tuntija, professori Pekka Sammallahti vääntää nyt rautalangasta mallin. Kuka saa pyytää lohta tänä vuonna Tenolla?

  • Toimittaja Sonja ”Sonkkeli” Huhtaniska on omien sanojensa mukaan räppäri, monimediajournalisti ja patologinen somenarsisti. Somevideoissaan naisesta kuoriutuu myös vetovoimastaan huumaantunut Tinder-Soke sekä käytännön kysymyksissä täysin hyödytön Puuha-Soke.

    Anna Nevalainen kysyi Yle Rovaniemen iltapäivälähetyksessä vierailleelta Huhtaniskalta, miksi hän jakaa elämänsä kipeitä ja koomisia hetkiä Snapchatissa sekä Tragikoomisesti teidän: Sonkkeli -Facebook-sivulla.

Lyssna också