Arkisto

Keskiajan heinäkuu: Hurskas hirviö Gilles de Rais

  • 43 min
  • utgått

Hurskas hirviö, Ritari Siniparta eli Gilles de Rais oli 1400-luvun alussa elänyt ranskalainen mahtimies. De Rais ratsasti taisteluissa Jeanne d'Arcin rinnalla, perusti uskonnollisen säätiön ja vietti suuren osan päivistään rukoilemalla. Öisin hän tappoi nuoria poikia. Myöhäiskeskiajan julkkiksien maailmasta puhuu tutkija Hannele Klemettilä.
Toimittajana J. P. Pulkkinen.

Sändningar

  • sö 31.7.2016 16.57 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Arkisto-ohjelmassa lähdetään 1800-luvulle ja Savonlinnaan. Kulttuurihistoriallisen katsauksen kaupungin kauppiaselämään tarjoaa tässä radioesitelmöitsijä, kauppaneuvos ja Savonlinnan historiaa tutkinut Juhani Auvinen. Millaista elämä ja arki oli Olavinlinnan kupeessa? Äänite on vuodelta 1979.

  • Radio 1:ssä uusitaan Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Wilho Ilmarin ohjaama sarja Seitsemän veljestä, klassikkotulkinta vuodelta 1954. Millainen persoona ohjaaja oli, ja miten hän päätyi teatteriuralle? Wilho Ilmarista tuli siis ohjaaja, näyttelijä ja teatterinjohtaja, mutta alunperin hän haaveili myös merimiehen ammatista."Eihän mikään puhu niin väkevästi kuin meri."
    Aino Räty-Hämäläisen tekemä haastattelu on vuodelta 1970

  • Kirjailija Oiva Paloheimo kertoo ajatuksiaan kirjoittamisesta ja työstään Pekka Tiilikaisen toimittamassa kirjailijahaastattelussa. Miten luontevat henkilöhahmot syntyvät, ja miten teos ylipäätään syntyy? "Pelkkä ajatus ei vielä ole ihminen", Paloheimo pohtii kirjoittamisen vaiheita tässä ohjelmassa, joka on vuodelta 1956.

  • Miten suomen kielen äänneasu ja toisaalta merkitys muodostuvat - ja miten kieliopilliset teokset tukevat kielen kehitystä? Suomen kielen dosentti, Nykysuomen sanakirjan päätoimittaja ja Nykysuomen laitoksen johtaja Matti Sadeniemi käsitteli suomen ja kieliopin historiaa radioesitelmässä vuodelta 1962.

  • 1960-luvun alussa sähkö on jo yleistä, todetaan tässä arkisto-ohjelmassa. Toimittaja Heikki Y. Kataja vieraili Uudellamaalla maaseudulla alueilla ja taloissa, joissa sähköä ei syystä tai toisesta vielä ollut. Sähkölaitoksia oli tuohon aikaan kaikkiaan viitisentoista Uudellamaalla, silti esimerkiksi Espoossa etenkin saaristossa sähköistäminen ei ollut mitenkään itsestäänselvää. Haastateltavina ovat insinöörit Toivo Lehto, Teuvo Murto ja E. Kajander, öljylampun varassa olevat Kalle Myllymäki sekä Ali-Säterin talon emäntä. Ohjelma on vuodelta 1961.

  • Millaisin miettein Helsingin Kaupunginteatterin johtaja Sakari Puurunen aloitti työskentelynsä Helsingin kaupunginteatterissa? Sakari Puurusta haastattelee valmistumaisillaan olevan teatterirakennuksen äärellä toimittaja Anna-Liisa Anttila. Ohjelma on vuodelta 1965. Kaupunginteatterin toiminta teatterirakennuksessa Eläintarhanlahden rannalla alkoi syksyllä 1967. Miltä tuntuu kun suuri ja pieni näyttämö tulevat sijaitsemaan "laitakaupungissa", tätäkin ohjelmassa kysytään.

  • Tukkimies Hietala muistelee tukkimiesaikojaan ja tukinuittoa Pasmajärveltä Haaparantaan. Haastattelu on tehty kesällä 1959, jolloin radion ääniauto kiersi Tornionjokivarressa ja Ruotsin Länsi-Pohjassa tallentamassa noiden seutujen vanhan kansan muistissa
    elävää kansanperinnettä. Haastattelijana on maisteri Lauri Simonsuuri Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta.

  • Mitkä marjat ansaitsevat erityistä huomiota terveellisyytensä vuoksi? Hyötykasvitutkija ja professori Toivo Rautavaara käy radioesitelmässä läpi syksyisten marjojen suotuisia terveysvaikutuksia. Ohjelma on syyskuulta 1971.

  • Millaista säätä uttilainen Eino Putama ennusti syksylle 1968? Toimittaja Kaarina Honkanen selvitti Putamalta, mihin sääprofeetan ennusteet nojaavat. Ja mikä olikaan jo 1920-luvulla sääennusteiden tekemisen aloittaneen Putaman ratkaiseva oivallus sään ennustamisessa? Ohjelma on elokuulta 1968.

  • Milloin lasinpuhallus lähenee taidetta ja milloin lasi soi? Toimittaja Rauni Marjonen tapasi arkkitehti Aili-Salli Ahde-Kjällmanin sekä tohtori Riitta Pylkkäsen Ahde-Kjällmanin lasikokoelman äärellä. Tarkastelussa on myös muun muassa filigranilasia Muranon tehtaalta Venetsiasta. Entä miten lasimuoti on muuttunut eri vuosikymmeninä?
    Arkisto-ohjelma on vuodelta 1962.

  • Kyytiveikkana - eli ajurina - toiminut Juha Sipiläinen muistelee matkojaan Pietariin. Kannaksen pitäjistä tehtiin ennen kaupunkimatkoja Pietariin. Ajomatkoilla Sakkolasta Pietariin tulivat tutuiksi myös monet myyntipaikat, kuten Pietarin tori. Toimittajana vuonna 1962 tehdyssä haastattelussa on Niilo Ihamäki.

  • Toimittaja Väinö Tuomaala haastattelee Kurikan kunnalliskodissa Etelä-Pohjanmaan vanhinta
    asukasta, 102-vuotiasta Amalia Hautaniemeä. Hautamäki muistelee elämänsä käännekohtia niin nuorena kuin aikuisenakin, niin työtä kuin juhlaa. Haastattelu on vuodelta 1953.

Inga kommande avsnitt

Lyssna också