Metsäradio.

Metsäradio

  • 50 min
  • utgått

Sändningar

  • on 13.7.2016 20.06 • Yle Radio Suomi Kotka

Avsnitt

  • Alunperin Pohjois-Savolaisesta Tervon kunnasta maailmalle ponnistaneesta kuopiolaisesta runoilija ja kirjailija Jouni Tossavaisesta piti ensin tulla urheilija. Mutta toisin kävi. Kun nuori mies muutti Tampereelle opiskelemaan, hän alkoi itselleenkin yllätyksenä kirjoittaa runoja. Niissä koti-ikävä alkoi purkautua paperille teksteinä, jotka tuntuivat syntyvän, kuin äidin ja kuusen kuiskimina. Runoilija Jouni Tossavaisella onkin erityinen suhde juuri kuuseen ja sen tarinoihin. Niistä kuultiin, Hilkka Nevalan toimittamassa jutussa. Kuva: Joonas Nieminen

  • Juuri satanut lumi antaa taas hyvät mahdollisuudet seurailla eläinten jälkiä ja elämää niiden hyvillä esiintymispaikoilla. Sinisorsat parveutuvat tutuille sulavesille odottelemaan ihmisten tuomia herkkupaloja ja purojen rannoilla näkyy paikoin saukkojen jälkiä. Muutos talven suuntaan on siis tapahtunut, vaikka kovemmat pakkaset ovat vielä viikkojen päässä ainakin Etelä-Suomessa. Asko Hauta-aho ja Matti Sundelin syventyivät Metsäradiossa puronvarren elämään. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsäradion toimituksessa tiedetään, että nytkin on kuulolla monia monia sellaisia jalat tanakasti maassa pitäviä suomalaisia, jotka eivät omista metsää, mutta ovat harkinneet metsän ostamista. Metsän osto on kokonaan toinen juttu kuin esimerkiksi pörssiosakkeiden hankkiminen. Metsä ostoon voi liittyä enemmän niitä niin sanottuja muuttujia kuin sijoitusasunnonkin hankkimiseen. Mutta kaikesta huolimatta moni haluaisi omistaa jotain kiinteää, alati kasvavaa ja varman oloista. Suomessa on yli puoli miljoonaa metsänomistajaa ja keskimääräinen metsätilan koko on noin 30 hehtaaria. Osakkeet ovat tuottaneet viime vuosina keskimäärin 7-8 prosenttia, sijoitusasunto vähän vähemmän ja sikäli kun rahoja on makuutettu pankkitileillä on tuotto ollut prosentin luokkaa. Mikä olisi metsäomaisuuden tuotto?
    Metsäradion reportteri Olli Ihamäki piipahti Joensuussa ja tapasi siellä Suomen sijoitusmetsät osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajan Mika Venhon, joka on erikoistunut metsäkiinteistöjen arvonmääritykseen. Näin hän esitteli yrityksen toimintaa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Luontokuvaaja Kai Fagerström aloitti kuvaamisensa Suomusjärvellä eräässä tietyssä metsässä. Hän muistaa edelleen monia hienoja hetkiä ja tunnelmia metsästä, vaikka se onkin nyt avohakattu. Minna Pyykkö kävi luontokuvaaja Kai Fagerströmin kanssa Suomusjärvellä luontokuvausreissulla. He pysähtyivät juttelemaan metsämuistoista ja menetetystä metsästä hakkuuaukean äärelle. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Onko hyvä retkeillä yksinään tai pienen pienessä ryhmässä vain parhaitten ystävien kanssa. Vai onko hauskempaa kulkea kansallispuistoissa, suosituilla alueilla ja vaihtaa mielipiteitä ihan vieraittenkin retkeilijöiden kanssa laavu- ja nuotiopaikoilla. Retkeilemisessä on monta taktiikkaa, osa haluaa olla yksin, toiset ovat seurallisempia. Juha Laaksonen ja Jaska Halttunen tekivät nokipannukahveja risukeittimellä Karkkilan Ruuhilammella. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Metsä on monelle suomalaiselle sellainen itsestäänselvyys, että omaa suhdettaan metsään ei välttämättä tule edes ajatelleeksi. Oman suhteensa avaaminen voi kuitenkin olla sekä hauskaa että hyödyllistä.
    Metsämuseo Lusto on avannut metsäsuhteita.fi sivuston, jota käyttämällä kuka tahansa voi testata omaa metsäsuhdettaan. Lusto tarjoaa myös liikkuvaa metsäsuhdeklinikkaa. Klinikka on metsämaisemasta innoitusta saanut isohko teltta, jonka uumenissa on helppo unohtaa muun maailman murheet ja antautua metsäisiin tunnelmiin. Lustosta saapuu klinikan mukana paikalle myös hoitaja, jonka avustuksella metsäsuhdettaan voi analysoida. Paljon muutakin jännää liittyy tähän uuteen kuvioon, johon tutustui Metsäradion reportteri Olli Ihamäki. Kuva: Reetta Karhunkorva / Metsämuseo Lusto

  • Ikivanha metsiemme sarvipää, metsäpeura on lähes hävinnyt Suomesta ja on maailmanlaajuisestikin uhanalainen. Sen ainut kanta elää Venäjällä ja onneksi osa siitä ulottuu meille Suomeenkin. Nyt suojeluun on havahduttu, metsäpeuran palautukseen saadaan rahaa EU:lta. Tänä syksynä Metsäpeura Life-hankkeessa päästään jo tositoimiin. Suomenselälle, kauas itärajan metsäpeuraseuduilta, siirrettiin villejä eläimiä jatkamaan sukuaan. Kun luonnossa eläneitä isoja sarvipäitä lähdetään siirtämään monen sadan kilometrin päähän, pitää kaikki suunnitella huolella. Projektiasiantuntija Hanna-Maija Lahtinen Korkeasaaresta hoiti metsäpeuroja yhdessä eläinlääkärin kanssa operaation aikana.
    Toimittaja & kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Mikko Peltsi Peltolan kovan vuoden toinen haaste on hoidettu viikonloppuna ja se oli 140 kilometrin mittainen Karhunpolku-juoksu Pohjois-Karjalassa. Kuten syyskuisesta Metsäradiosta muistamme niin pakara jumitti ensimmäisessä haasteessa merilelonnassa, mutta nyt homma eteni tässä perinteisessä lajissa jouhevasti. Toimittajana oli Asko Hauta-aho. Kuva: Yle

  • Polttoainekauppias Mika Anttonen on ennenkin saanut ja esittänyt huimia ideoita, mutta nyt hän on keksinyt jotain, joka painii aivan omassa sarjassaan. Energiayhtiö St1:n omistaja ja hallituksen puheenjohtaja esittää vakavissaan, että Saharan autiomaa pitäisi metsittää. Perusideana on ilmastomuutoksen hillintä. Anttosen mielestä vain yhteyttävien kasvien, kuten puiden, lisäämisellä voidaan saada riittäviä tuloksia koko maailmaa uhkaavan ilmastokatastrofin torjunnassa. Anttonen on pannut vireille suunnitelmien teon työryhmässään. Nyt vaikuttamisen kohteena on muun muassa Marokon kuningas, joka pitäisi saada vakuuttuneeksi israelilaisten kastelualan osaamisesta. Vaikeuksia riittää varmasti, mutta Mika Aanttosen päätä ei palele. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki tapasi Anttosen - missäs muualla kuin bensa-asemalla. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Klipp

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Lyssna också