Eurooppalaisia puheenvuoroja

lö 9.7.2016

  • 13 min
  • tillsvidare

Kaupunki synnytti Euroopan. Keskiajan tuntijan David Nicholasin kaupunkinäkemyksiä esittelee Esa Aallas. Näytteet lukee Anttieinari Halonen.
Ohjelma on lähetetty ensimmäistä kertaa vuonna 1999.

Sändningar

  • lö 9.7.2016 12.35 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Mitä Espanjalle on tapahtumassa 40 vuotta demokratiaan siirtymisen jälkeen?
    Syvissä poliittisissa riidoissa kummittelevat taas 1930-luvun haamut. Katalonian
    itsehallintoalueen separatistijohto uhkaa perustaa oman valtion, joka voi johtaa
    koko Espanjan hajoamiseen.
    Tunnettu politiikan kommentaattori Fernando Ónega on seurannut kotimaansa
    demokratian kehitystä alusta asti läheltä.

    Jyrki Palo esittelee espanjalaisen kirjailijan ja toimittajan Fernando Ónegan uutta teosta. Näytteeet lukee Pekka Kyrö.

  • Vuosikausia kaikkinaiset hälytyskellot ovat kertoneet meitä uhkaavista vaaroista. Ranskalainen esseisti Jacques Lecomte kirjoittaa kuitenkin uutuuskirjassaan 'Maailma voi paljon paremmin kuin voisitte sitä uskoakaan', että niin terveyden alalla, koulutuksessa, demokratiassa, suvaitsevaisuudessa, ympäristössä kuin väkivallan vähenemisessä ihmiskunta on ottanut harppauksenomaisia askeleita parempaan viimeisten vuosikymmenten aikana. Kirjan esittelee Ismo Nykänen ja näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Miksi neuvostojoukot hyökkäsivät Afganistaniin vuonna 1979, millaisia seurauksia vuoteen 1989 jatkuneella sodalla oli Neuvostoliitossa ja miten se näkyy Venäjän nyky-yhteiskunnassa? Millaisia vaikutuksia Afganistanin sodalla on ollut kansainvälisellä areenalla ja millaisia yhtymäkohtia sillä on USA:n Vietnamin sotaan?

    Muun muassa näitä kysymyksiä eri alojen huippututkijat pohtivat uutuuskirjassa ”Sovietnam – Die UdSSR in Afganistan 1979–1989”, jota tarkastelee toimittaja Airi Leppänen.
    Näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Juha Kulmanen esittelee norjalaisen professorin Thomas Hylland Eriksenin ajatuksia hitaasta ja nopeasta ajasta. Näytteet lukee Ari Kallio. Ohjelma on uusinta vuodelta 2002. Eurooppalaisia puheen- vuoroja on lähetetty 35 vuoden ajan.

  • Yksi suurista Euroopan yhdentymisen rakentajista, Ranskan entinen presidentti Valéry Giscard D’Estaing suomii kovin sanoin EU:n nykytilannetta.
    ”Eurooppaa vaivaa poliittisen johtajuuden puute. Britannian ero oli jo ennalta nähtävissä ja EU:n tilannetta selkiyttävä tapahtuma. Nyt euroalue siirtyy 20-30 vuodessa yhteiseen budjetti- ja veropolitiikkaan”, sanoo vuonna 1926 syntynyt, todellinen pitkän linjan Eurooppa-visionääri.
    Jorma Mattila haastattelee Giscard D´Estaingia ja näytteet lukee Pekka Kyrö.
    Eurooppalaisia puheenvuoroja- sarjaa on lähetetty vuodesta 1982 ja sitä tuottaa Juha Kulmanen.

  • Jyrki Palo esittelee Joaquín Estefanían näkemyksiä nuoren sukupolven kurjistuneesta asemasta.

  • "Eurooppa ei ole muuta kuin myöhäissyntyistä henkistä liberalismia.”
    Tämä lause voisi olla nykyajan eurooppalaisuuden vastustajan kirjoittama, mutta se on paljon vanhempi. Historiantutkija Volker Weiss on löytänyt sen ja paljon muuta Abendland-nimisestä saksalaisesta katolis-konservatiivisesta aikakauslehdestä vuodelta 1926. 1500-luvulla syntynyttä länsimaita tarkoittavaa Abendland-sanaa on korostettu saksankielisellä alueella eri aikakausina eri tavoin.
    Yrjö Lautela esittelee Volker Weissin uutta teosta, joka käsittelee oikeistopopulismin juuria. Näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Romaniassa ovat alkuvuoden massiiviset korruption vastaiset mielenosoitukset hiljenneet.
    Mutta vain tilapäisesti – sanoo johtava romanialainen korruption tutkija Alina Mungiu-Pippidi.
    - Korruption vastainen taistelu ei onnistu pelkästään lukitsemalla lahjotut poliitikot vankilaan.
    Läpeensä korruptoituneen yhteiskunnan koko toiminta ja lainsäädäntö täytyy yksinkertaistaa ja poistaa lainsäädäntöön perustuvat monopolit. Julkisen vallan läpinäkyvyyden on ulottuttava jokaisen koulun ja sairaalan budjettikirjaan saakka, vaatii kansainvälisesti tunnettu demokratiatutkimuksen professori.
    Alina Mungiu-Pippidin tapasi Berliinissä Jorma Mattila. Näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Kristiina Koivunen esittelee ruotsalaisen Jesper Söderin kirjaa "När världen tittade bort", joka kertoo siitä kuinka hän taisteli vapaaehtoisena Syyriassa kurdien YPG:n sissien kanssa Isistä vastaan. Näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Vuonna 2012 säädetty laki kansalaisjärjestöistä ulkomaisina agentteina ja muut järjestöjen toimintaa rajoittavat lait ovat voimakkaasti kaventaneet kansalaisaktiivisuuden tilaa Venäjällä ja pakottaneet järjestöt elämään uusien lainsäädännöllisten uhkien varjossa. Suurin painostus kohdistuu ihmisoikeusjärjestöihin, mutta agenttirekisteriin on pakkoliitetty myös muita, esimerkiksi ympäristöjärjestöjä ja kansalaisjärjestötyön kehittämiskeskuksia. Millainen on agentin arki ja miten rekisteriin joutuminen leimaa järjestöjä? Entä miten agenttilaki vaikuttaa kansalaisaktivismiin yleensä? Airi Leppänen esittelee venäläisten aktivistien näkemyksiä. Näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Espanjalaisen kemian, filosofian ja teologian tohtorin Raimon Panikkarin ajatuksia rauhasta esittelee Juha Kulmanen. Näytteet lukee Ari Kallio. Ohjelma on uusinta vuodelta 2003. Raimon Panikkar kuoli vuonna 2010 92-vuotiaana.
    Eurooppalaisia puheenvuoroja sarjaa on Yleisradiossa lähetetty 35 vuoden ajan.

  • Yhteiskunnallinen epätasa-arvo vaarantaa talouskasvun. Populismi ja protektionismi ovat pahimmat vaarat, joita vastaan EU:n on nyt yhteistuumin taisteltava. Näin sanoo Saksan suurimman taloustutkimusinstituutin DIW:n johtaja Marcel Fratzscher.
    Fratzscherin analyysi osoittaa, että ihmisten taloudellinen epätasa-arvo on lisääntynyt merkittävästi jopa Euroopan vauraimmassa maassa Saksassa.
    Tulonjaossa heikoille jääneet ihmiset ajautuvat usein äänestämään oikeistopopulisteja, mikä pahentaa vastakkainasettelun ja hajaannuksen leviämistä Euroopassa. Siksi käännös kohti oikeudenmukaisempaa talouspolitiikkaa on tärkeää, sanoo Marcel Fratzscher,
    jonka tapasi Berliinissä Jorma Mattila. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

Inga kommande avsnitt

Klipp

  • Euroalueen toiseksi suurin maa Ranska elää edelleen yli varojensa. Entisen suurpankin pääjohtajan Jean Peyrelevade`in tuoretta kirjaa esittelee Ismo Nykänen ja näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Vuonna 1966 Torontossa, Kanadassa virolaisperheeseen syntynyt Andres Kasekamp on Baltian politiikan professori Tarton yliopistossa. Kasekamp, joka on asunut Virossa jo kaksikymmentä vuotta julkaisi vuosi sitten Baltian valtioiden historiaa vertailevan teoksen A history of the Baltic States.

  • EU:n viisaiden neuvoston puheenjohtajan ja Espanjan entisen pääministerin Felipe Gonzálezin uuden toeksen ´Mi idea de Europa` esittely. Toimittajana on Juha Kulmanen ja näytteet lukee Pekka Kyrö.

Lyssna också