Politiikkaradio

ti 12.4.2016

  • 30 min
  • tillsvidare

Parlamentaarisen sote-työryhmän jäsen Sirpa Paatero (sd.) on varma, että hallituksen sote-linjaus johtaa verotuksen kiristymiseen. Sote-uudistusta valmistellaan valtion verotuksen pohjalta ilman erillistä maakuntaveroa.

”Mun mielestä ei ole mitään realismia todeta, että verotus ei nouse”, sanoi Paatero Politiikkaradiossa.

Paateron mukaan näyttää siltä, että valittu malli suosii pieniä kuntia ja lyö korville niitä, joissa sote-menot on pystytty pitämään kurissa.

”Ne jotka on parhaiten nämä hoitanut, niin ne on ne jotka kärsii. Valitettavasti ne on usein myöskin näitä isoja kaupunkiseutuja, jotka on kuitenkin tämän koko suomalaisen yhteiskunnan vetureita niin elinkeinon kuin palvelujenkin osalta”, sanoo Paatero.

Paatero myös povaa maakuntapohjaisen sote-mallin johtavan lopulta maakuntaveroon.

”Se voi olla, että se jossain kohtaa jo tälläkin perusteella on tarpeen tulla.”

Eduskunnan toinen varapuhemies ja entinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) vastustaa voimakkaasti ajatusta maakunnallisesta sote-verosta.

”Uutta verotustasoa ei pidä Suomeen rakentaa, koska siinä on ainakin se vaara, että verotus nousee. Ja kyllä se Suomen kilpailukyvylle on kuin märkä rätti, jos meillä vielä verot tästä kovin paljon nousee.”

”Toivon että meille ei mitään uutta verotustasoa tule ikikuuna päivänä”, sanoi Risikko Politiikkaradiossa.

Risikko kuitenkin myöntää, että valitussa valtionveromallissa on suuri verojen kiristymisen riski.

”Tässähän on tietysti se tavoite, että se verotus ei kenenkään kohdalta nouse, mutta me emme voi muuta kuin määräaikaisesti sitoa kuntien käsiä. Kunnilla on autonomia nostaa verotustaan. Eihän me voida sitä estää täysin. Muuta kuin määräaikaisen tällaisen katon voi tehdä”, sanoi Risikko.

Sote-uudistuksen kolmen miljardin säästötavoitteita Risikko myös pitää äärimmäisen kovana ja korostaa, ettei säästöjä voida vetää sote-alalla työskentelevien ihmisten selkänahasta.

”Se on niin kova haaste tällaisena aikana, jolloin meillä väki ikääntyy ja palvelut sinänsä kallistuu ja meillä on työvoimavaltainen ala. Eihän tätä nyt mistään niin kuin henkilöiden, hoitohenkilökunnan tai palveluhenkilökunnan selkänahasta pidä vetää”, sanoi Risikko Politiikkaradiossa.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Sändningar

  • ti 12.4.2016 12.23 • Yle Puhe

Avsnitt

  • 170 valtion johtajat kuuntelivat kylmä hiki otsalla Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin pauhua YK:n yleiskokouksessa: "Osa maailmasta on matkalla kadotukseen!", "Rakettimies ja hänen hallintonsa ovat itsemurhatehtävässä!".

    Onko moista tekstiä kuultu maailmanrauhan foorumilla? Mitä eväitä Trumpin esiintyminen tarjosi YK:lle ja kansainväliselle yhteisölle maailman kriisipesäkkeiden rauhoittamiseksi?

    Politiikkaradiossa Trumpin YK-puhetta analysoimassa ovat entinen Suomen YK-suurlähettiläs Kirsti Lintonen, Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Matti Pesu ja CMI:n analyytikko Mikko Patokallio.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Hallituspolitiikan vaikutuksista tuloerojen kasvuun käydään vilkasta keskustelua. Ovatko suomalaisten tuloerot repeämässä? Onko huolille köyhien köyhtymisestä ja rikkaiden rikastumisesta katetta?

    Entä minkälainen mauste uunituore budjettiesitys on tuloerosopassa? Kenelle juuri julkistettu budjetti antaa, keneltä ottaa?

    Keskustelemassa ovat Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson (vas.) sekä kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.).

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Tänään on julkistettu Mari K. Niemen, Tapio Raunion ja Ilkka Ruostetsaaren toimittama artikkelikirja poliittinen vallan muutoksista Suomessa.

    Presidentti ja tulevat presidentinvaalit, sukupuoli politiikassa, puolueiden voimasuhteiden ja anatomian muutokset, hallituksen ja eduskunnan voimasuhteet sekä EU-politiikka.

    Millaisia valtanäkymiä avautuu ja mihin ollaan menossa?

    Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat politiikantutkija Mari K. Niemi sekä valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta.

  • Ovatko suomalaiset poliitikot totisia torvensoittajia? Onko leijonanosa suomalaisesta politiikan puheesta tylsää? Vai onko Suomi tuhansien poliittisten intohimojen ja leiskuvan retoriikan maa?

    Entä minkälaiset puhujat ja poliitikkotyypit pääsevät helpoiten esiin politiikassa? Käytetäänkö sukupuoleen liittyviä stereotypioita hyväksi? Minkälaisen retoriikan areenana suomalainen politiikka näyttäytyy vaalimainosten kautta?

    Suomalaisesta politiikan retoriikasta keskustelemassa ovat vaalimainoksia tutkinut kauppatieteen tohtori Annamari Huovinen Aalto-yliopistosta, Sipilän hallituksen retoriikasta kirjoittanut valtio-opin tutkija Jouni Tilli Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista sekä vallan kieleen perehtynyt Vesa Heikkinen Kotuksesta.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

    Politiikkaradio Extra syventyy ja perehtyy politiikan ilmiöihin ja yhteiskunnan syvävirtoihin. Äänessä politiikan toimijat, tarkkailijat ja ajattelijat.

  • "SDP on täysin sekaisin", "kaikki haukkuvat kaikkia", "Rinteen sauna palaa jo!". Tässä viimeaikaisia otsikoita SDP:n vaikeuksista. Tuntuu kuin puolueen huolet olisivat koko lehdistökentän yhteinen murhe. Niin ahkerasti niistä kirjoitetaan.

    Mikä SDP:ssä mättää? Miksi puolueen kannatus laskee? Eikö jokaisessa suomalaisessa enää asukaan pientä sosiaalidemokraattia?

    Entä minkälainen poliittinen voima piilee politiikan meemeissä? Miten aina vain paisuva meemi-ilmiö vaikuttaa poliitikkojen julkikuvaan?

    Esimerkiksi tasavallan presidentin Sauli Niinistön virallinen valokuva on inspiroinut laajasti netin vääräleukoja. Muistakin suurista johtajista tehdään kaikenkarvaista meemipilaa. Ratkaistaanko tulevaisuuden vaalivoittajat meemien voimalla?

    Mikä on päivän politiikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

  • Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti eilen kolmannen ja viimeisen unionin tilaa hahmottavan puheensa.

    Puhe oli odotettu. Myös konteksti on otollinen. Viime vuoden vastaavan nähden EU:n ja euroalueen talous- ja työllisyystilanne on kohentunut, populismin hyökyaaltoa ei kuluneen vuoden vaaleissa tullutkaan ja Saksa-Ranska -akseliin kohdistuu nyt melkoisia odotuksia unionin integraation edistämiseksi - etupäässä rahaliitto EMUn osalta.

    Juncker piirsikin puheessaan, lavealla pensselillä, EU:n lähitulevaisuuden ja vähän pitemmänkin ajan kehityksen suuntaviivoja. Alkuvuodesta komissio julkisti viisi EU:n mahdollista tulevaisuuden polkua. Juncker toi nyt pöytään kuudennen skenaarionsa, joka sisälsi politiikkatoimia talouspolitiikasta sosiaalipolitiikkaan ja puolustuspolitiikasta maahanmuuttopolitiikkaan.

    Mutta kuinka realistisia kuudennen tien ehdotukset ovat? Voidaanko puhua Junckerin kuudennesta aistista? Miltä osin Suomen hallituksen EU-linja sopii yhteen ko. visioiden kanssa?
    Ja Saksan liittopäivävaalit lähestyvät - millaisia linjoja Mercron-akselilta voi kehkeytyä vaalien jälkeen?

    Politiikkaradion Euroopparadiossa, Ranskan Strasbourgin studiossa ovat europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari (sd.), Heidi Hautala (vihr.) ja Henna Virkkunen (kok.)

    Sakari Sirkkanen toimittaa Euroopparadiota.

    Keskustelun alussa puhutaan Euroopan parlamentin eilisestä äänestyksestä koskien metsienkäyttö direktiiviä, niin kutsuttu LULUCF-direktiiviä.

  • Suomi on sitoutunut YK:ssa laadittuun kestävän kehityksen globaaliin toimintaohjelmaan. Agenda 2030 -nimellä kulkevasta paperista Suomen hallitus on laatinut toimeenpanosuunnitelman, joka on käsittelyssä eduskunnassa. Mistä on kyse?

    Onko "kestävä kehitys" muutakin kuin vihreitä kuluttajavalintoja? Miten maamme metsien hiilinielujen laskenta liittyy asiaan?

    Onko "kestävä kehitys" pelkkää politiikan sanahelinää?

    Keskustelemassa ovat kansanedustajat Satu Hassi (vihr.) ja Saara-Sofia Siren (kok.) hallituksen kestävän kehityksen toimikunnasta.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • EKP:n kevyt rahapolitiikka jatkuu edelleen. Ohjauskorko pysyy nollassa ja määrällinen elvytys suurena. EKP:n mukaan kevyestä rahapolitiikasta ei kuitenkaan ole hyötyä, ellei muilla politiikan aloilla toteuteta päättäväisesti kasvua tukevaa politiikkaa.

    Minkälaista poliittista hyväksyntää EKP:n linja nauttii meillä tai muualla? Onko EKP:n rahapolitiikan linja matkalla kohti umpikujaa?

    Keskustelemassa ovat Suomen pankin pankkivaltuuston jäsen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen (kok.) sekä eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.).

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Saksan liittopäivävaalit ovat ovella. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker pitää unionin tilaa koskevan puheensa keskiviikkona. Markkinoilla euron vahvuus ja EKP:n elvytysnäkymät ovat kuumia puheenaiheita.

    Euron vahvistuminen dollaria vastaan vaikuttaa euroalueen inflaatioon heikentävästi, ja toki myös viennin kilpailukykyyn. EKP:n neuvoston viimeviikkoisesta kokouksesta myös signaloitiin, pääjohtaja Mario Draghin toimesta, näkymää määrälliseen elvytykseen (QE) eli valtionlainabondien sekä pankkien että yritysten velkakirjojen osto-ohjelmaan tehtävistä linjauksista kuluvan vuoden aikana. Näillä näkymin lisädataa olisi luvassa jo ensi kuun kokouksessa (26.10.). Markkinaodote on, että ensi vuonna osto-ohjelmaa leikattaisiin. Miten käy ja millainen olisi relaatio ohjauskorkoon, joka on edelleen nollassa, vaikka talous euroalueella kasvaakin ja työttömyysluvut ovat kohentuneet?

    Saksan liittopäivävaalien tulos on selvillä ensi viikon sunnuntaina. Angela Merkel on vahvoilla kolmannelle kaudelleen liittokanslerina. Euroalueen integraation odotetaankin syventyvän Saksan vaalien jälkeen - Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin johdolla. Mutta päätökset edellyttävät euroryhmän yksimielisyyttä, ja jo vain Saksan ja Ranskan talousfilosofiat eroavat merkittävällä tavalla toisistaan. Millaisia suuntia, ts. integraatiorasteja, euroalueen kehittämisessä on edessä ja millainen vaikutus niillä olisi Suomeen?

    Sakari Sirkkasen studiovieraana on Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn.

  • Itämerellä käynnistyy ensi viikolla kaksi suurta sotaharjoitusta: Venäjän järjestämä Zapad 2017 ja Ruotsin järjestämä Aurora 2017.

    Politiikkaradio Extrassa analysoidaan Itämeren turvallisuusympäristöä ja sen muutosta sekä kyseisten kahden sotaharjoituksen merkitystä, ja sitä, mitä harjoituksissa harjoitellaan ja miksi.

    Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat prikaatinkenraali evp. Lauri Kiianlinna, everstiluutnantti Juhani Pihlajamaa sekä vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista.

    Puhelimessa on Viron puolustusministeriön rahoittamassa kansainvälisessä tutkimuskeskuksessa tutkijana toimiva Pauli Järvenpää. Järvenpää on aiemmin ollut Suomen Afganistanin suurlähettiläs.

  • "Emme odota, että saamme päivällistä teurastajan, leipurin tai oluenpanijan hyväntahtoisuuden ansiosta, vaan siksi, että he ajattelevat omaa etuaan." Lainaus on taloustieteen ehkä siteeratuin, ja luonnollisesti klassisen liberalismin isän Adam Smithin kynästä (Kansojen varallisuus, 1776).

    Mitä tapahtuu, kun kaksi toisiaan pitkään seurannutta ja ajatuksia vaihtanutta miestä kirjoittavat kirjan, jossa vastaavat toistensa ajatuksiin yhteiskunnasta, politiikasta, talouspolitiikasta, ihmisyydestä ja niin edelleen?

    Mitä on politiikka? Yhteisen hyvän vai oman edun ajamista? Politiikan ja taloustieteen kielenkäyttö? Mitä on pelon liberalismi? Kuinka hyvinvointivaltio pelastetaan? Suomi, Ruotsi ja Saksa?

    Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen ja tietokirjailija Tommi Uschanov. Heiltä ilmestyy muutamien viikkojen päästä Keskusteluja taloudesta -niminen kirja.

  • Politiikan syksy on käynnistynyt vastaremontoidussa eduskuntatalossa. Tänään poliittinen debatti pääsee kunnolla käyntiin, kun luvassa on syyskauden ensimmäinen kyselytunti.

    Tänään saatiin myös Ylen teettämä gallup. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on merkittävän alhaisella tasolla, alle 40 prosenttia. Millä tolalla on hallituksen uskottavuus?

    Työllisyyspolitiikan ja talouspolitiikan linjat nousevat piristyneen talouskasvun myötä syksyn agendalle. Millaista nousukauden talouspolitiikan pitäisi olla?

    Tiistaina julkaistiin hallitus-oppositio -rajat ylittävä lakialoite niin sanotusta tarveharkinnasta luopumista. Mitä mieltä tästä ollaan?

    Tiedustelulait värittävät niin ikään eduskunnan syksyä. Demarit ovat merkittävässä roolissa. Mitä Antti Lindtman (sd.) vastaa nyt?

    Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

Klipp

  • Yhdysvaltain presidenttikandidaatit Hillary Clinton ja Donald Trump kohtasivat toisensa ensimmäistä kertaa suorassa tv-väittelyssä. Debatin jälkikäteisarvioissa Clinton arvioitiin selkeäksi voittajaksi: Clinton osasi asiat, oli valmistautunut.

    Trump sen sijaan on poliitikkona pikemminkin katutappelija: arvaamaton persoona, joka haastaa piittaamatta käytöstavoista tai faktoista. Väittely Clintoninkin kanssa muistutti Trumpin osalta enemmän tosi-tv sirkusta kuin poliittista debattia.

    Mitä äärimmilleen viritetty ja paineistettu tv-debatti poliitikoista puristaa esiin? Mikä ratkaisee, jos sanoilla ja faktoilla ei ole merkitystä?

    Kuva: EPA/Andrew Gombert

  • Mitä VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen oikein tarkoittaa puhuessaan työn tarjonnasta? Millainen on Vartiasien lista, jolla Suomen taloutta saataisiin uuteen nousuun? Vartiainen on Sakari Sirkkasen haastateltavana.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli politiikan tutkija Anu Kantola, joka kertoo skandaaleista suomalaisessa politiikasta, ja vastaa siihen, missä luuraavat vaalikirjat. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli historioitsija Timo J. Tuikka, joka kertoo muun muassa maan tavasta, ja siitä, millainen hyvä veli -verkosto presidentti Kekkosen ympärille rakentui. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli kirjallisuustaivaan supertähti Sofi Oksanen, jonka kanssa puhuttiin muun muassa vallanvaihdoksista ja vallankumouksista. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Kansanedustaja Mikko Alatalon mukaan Suomen ei pidä lisätä takausvastuitaan Euroopan rahoitusvakausvälineessä. Alatalon mielestä Kreikan olisi pitänyt tehdä tarvittavat valtiotalouden leikkaukset viimeistään viime keväänä. Koska näin ei ole tapahtunut, Kreikan tukipakettia ei pidä enää kasvattaa, vaan aika on kypsä Kreikan hallitulle velkajärjestelylle. Päivän kansanedustajaa Mikko Alataloa haastattelee Tapio Pajunen.

  • Päivän kansanedustajana on RKP:n Thomas Blomqvist. Sakari Sirkkanen haastattelee.

  • Politiikkaradion perjantain talkshown vieraana on Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Markus Leikola ja Jussi Lähde vakiojäseninä. Sakari Sirkkanen luotsaa.

  • Hallitus ajaa kuntauudistusta, kunnat ryhtyvät kapinaan ja keskustaoppositio vastaa välikysymyksellä. Politiikkaradion torstaigrillissä otetaan erä kuntapolitiikkaa. Studiossa ovat Keskustan Anu Vehviläinen, SDP Anneli Kiljunen sekä Sitran julkishallinnon kehittämisjohtaja Juha Kostiainen. Toimittajina Sakari Sirkkanen ja Tapio Pajunen.

  • Demarien ryhmäjohtaja ei lupaa, että YLEn rahoitus saadaan ratkaisua vuoden loppuun mennessä. Jouni Backman toisaalta kritisoi toista päähallituspuoluetta kokoomusta vastuunkantamattomuudesta. Sakari Sirkkanen haastattelee.

  • Päivän kansanedustaja -haastattelussa Sirkka-Liisa Anttila syyttää kuntaministeri Henna Virkkusta politikoinnista. Anttilan mukaan Suomessa ei voi tehdä kuntauudistuksen kaltaisia isoja poliittisia uudistuksia sanelemalla ja pelkällä poliittisella vallalla, vaan kuntapäättäjät on otettava aidosti mukaan keskusteluun. Virkkusen tapa toimia on Anttilan mukaan pelkkää valtapolitiikkaa. Sirkka-Liisa Anttilaa haastattelee Tapio Pajunen.

  • Politiikkaradiossa selvitetään mikä mahdollistaa henkisen väkivallan työpaikoilla ja olisiko sovittelu se avain, jolla työpaikan lukkiutuneet ihmissuhdetilanteet saataisiin avattua ja työuria pidennettyä.

    Raimo Tyykiluodon vieraana on työyhteisösovittelun tutkija Timo Pehrman.

Lyssna också