Puisevia tarinoita

Vaahtera on kaunis puu vaan ei se kukkaa kanna

  • 19 min
  • tillsvidare

Vaahtera on Suomessakin yleinen jalo lehtipuu. Kansanperinteessä vaahtera liitetään usein eroon, ötökät eivät sitä juuri suosi, mutta sen ilmeikkyys kaikkina vuodenaikoina, ja etenkin kirkas syysväritys tekee siitä suositun piha- ja puistopuun. Erilaisia vaahteroita käytetään paljon soitinten rakennusmateriaalina kautta maailman.

Monia näkökulmia vaahteraan tarjoavat arboristi Saija Asikainen, maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki, metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara, luokanopettaja Soili Hyvärinen, soitinrakentaja Anders Liljeström sekä arkistotutkija Juha Nirkko. Sarjaa toimittaa Tiina Harpf.

Kuva:Arja Lento/Yle

Sändningar

  • må 25.4.2016 17.40 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Metsäomenapuu on Suomessa uhanalainen ja rauhoitettu. Tarhaomenapuu puolestaan on levittäytynyt tuhansin lajikkein eri puolille maailmaa. Se onkin suurimman sadon antava viljelyhedelmä. Omenapuuhun liittyy runsaasti perinnettä ja sen puuaines on erittäin kovaa.
    Erilaisia näkökulmia omenapuuhun kertovat metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara, soitinrakentaja Anders Liljeström, kausipuutarhuri Mikael Lindholm sekä arkistotutkija Juha Nirkko.
    Sarjan toimittaa Tiina Harpf.

    Kuva: Hans Hillewaert / Wikimedia Commons

  • Poppeli johdattelee kulttuurihistoriaan. Nykyisinkin kasvavat suuret poppelit voivat olla kulttuurilähettiläitä kaukaa, autonomian ajalta asti.
    Poppelin innoittamia näkökulmia esittävät Helsingissä ja Oulussa metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara, luokanopettaja Soili Hyvärinen, kausipuutarhuri Mikael Lindholm ja kunniatohtori Tauno Ulvinen. Sarjan toimittaa Tiina Harpf.
    Kuva: Tiina Harpf

  • Tammen ja kastanjan kanssa samaan heimoon kuuluvaa pyökkiä kasvaa meillä lähinnä koristepuuna, lukuunottamatta muutamaa aluetta, jossa se näyttää lisääntyneen luontaisesti. Erilaisia näkökulmia pyökkiin esittävät professori Kari Heliövaara, viron kielen opettaja Maiu Juurik, kausipuutarhuri Mikael Lindholm, hienopuuseppä Markku Lyytinen ja erityisasiantuntija Klaas Ruppel.
    Sarjan toimittaa Tiina Harpf.

    Kuva: Tiina Harpf

  • Tuomi on kukkiessaan jokaiselle tuttu kevään kaunistus, mutta se herättää monissa myös ristiriitaisia tunteita. Erilaisia näkökulmia tuomeen tuovat esille amanuenssi Risto Hakomäki, metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara, dosentti Ari-Pekka Huhta, luokanopettaja Soili Hyvärinen, ylipuutarhuri Tuomas Kauppila, arkistotutkija Juha Nirkko sekä luontoselvittäjä Petra Nyqvist. Sarjan toimittaa Tiina Harpf.

    Kuva: Jari Flinck / Yle

  • Euroopanpähkinäpensas on meillä luontaisesti eteläinen laji, joka viihtyy paikoin istutettuna myös pohjoisemmassa, kuten vaikkapa Oulussa. Meillä ei pähkinäpensaasta juuri suomenkielistä kansanperinneaineistoa löydy, mutta Virosta sitäkin runsaammin.

    Näkökulmia pähkinäpensaaseen kertovat Metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara, dosentti Ari-Pekka Huhta, viron kielen opettaja Maiu Juurik ja ylipuutarhuri Tuomas Kauppila.

    Ohjelmasarjan toimittaa Tiina Harpf.

    Kuva: Jari Flinck/Yle

  • Mäntykasvien heimoon kuuluvat lehtikuuset ovat kautta Suomen tulleet tutuiksi pääasiassa vanhojen puistojen puina. Syksyisin ennen neulasten pudottamista puu saa keltaisen värin. Lehtikuusta käytetään meillä etenkin ulkorakentamisessa.
    Erilaisia näkökulmia lehtikuuseen esittävät maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki.metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara, hienopuuseppä Markku Lyytinen ja biologian ja maantiedon opettaja Jarkko Nikkilä.

  • Metsätammi on Suomen ainoa luonnonvarainen tammi. Se kasvaa lounaassa ja etelärannikolla ja se on Varsinais-Suomen maakuntakasvi. Tammesta on moneksi, sillä on vahva mytologinen merkitys ja sen lujaa puuainesta on käytetty esimerkiksi laivanrakennuksessa sekä huonekalujen ja parketin valmistukseen.
    Erilaisia näkökulmia tammeen tuovat metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara, valokuvataiteilija Ritva Kovalainen, arkistotutkija Juha Nirkko, luontoselvittäjä Petra Nyqvist ja tiedottaja Marja Puukka.
    Sarjan toimittaa Tiina Harpf.
    Kuva: Eila Haikarainen/Yle

  • Lehmus on pohjoisin jalo lehtipuu, joka kukkii myöhään ja vetää puoleensa valtavasti hyönteisiä. Jopa niin paljon, että puun voi paikallistaa kuuntelemalla. Lehmusta pidetään myös parantavana puuna, siitä saatua hunajaa ja lehmuksenkukkateetä käytetään erityisesti flunssaoireisiin. Erilaisia näkökulmia lehmukseen tuovat luokanopettaja Soili Hyvärinen, viron kielen opettaja Maiu Juurik, puuasiantuntija Juha Raisio ja metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara.
    Sarjaa toimittaa Tiina Harpf.

    Kuva: Heli Mäkikauppila / Yle

  • Suomessa on kaksi luonnonvaraista jalavalajia, vuorijalava ja kynäjalava. Jalava kukkii keväällä jo ennen kuin sen lehdet ovat puhjenneet. Jalava taipuu moneksi, muun muassa soittimiksi, ja sen puuaines on tunnettu koristeellisuudestaan.

    Jalavasta kertovat luokanopettaja Soili Hyvärinen, Kasvitieteellisen museon ystävien puheenjohtaja Pertti Uotila, soitinrakentaja Anders Liljeström sekä metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara. Sarjaa toimittaa Tiina Harpf

    Kuva: Tiina Harpf

  • Kataja kasvaa kautta koko Suomen. Se on ikivihreä sypressikasvi: tuoksuva, sitkeä, taipuisa, maukas ja maustava. Erilaisia näkökulmia katajaan tarjoavat amanuenssi Risto Hakomäki, metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara, nimistöasiantuntija Sirkka Paikkala, arkistotutkija Juha Nirkko ja jäätelömestari Toni Sinkkonen. Toimittajana on Tiina Harpf.
    Kuva: Ritva Tarkki/Yle

  • Harmaarunkoinen hiljalleen haviseva haapa on kaikkialla tuttu laji, mutta usein sen tarpeellisuus pääsee unohtumaan. Haapa on metsiemme avainlaji, josta sadat muut lajit hyötyvät. Haapa taipuu moneksi, vaikkapa tulitikuksi, veneeksi, lauteiksi, ja yllätykseksi myös mekoksi tai kukkaseksi.

    Erilaisia näkökulmia haapaan tuovat esiin kuvanveistäjä Maija Helasvuo, metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara, arkistotutkija Juha Nirkko sekä kuvanveistäjä Jenni Tieaho. Sarjaa toimittaa Tiina Harpf

    Kuva: Arja Lento/Yle

  • Suomessa kasvaa yleisinä kaksi leppälajia, harmaaleppä ja tervaleppä. Lepästä on moneksi, se on hyvä veistopuu ja sitä käytetään mm. soitinrakennuksessa, lankojen värjäyksessä ja savustuksessa.
    Ajatuksia ja kokemuksia lepästä kertovat kuvanveistäjä Maija Helasvuo, metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara, arkistotutkija Juha Nirkko, luontoselvittäjä Petra Nyqvist ja luontoharrastaja Jukka Ylävuo.
    Kuva: Eila Haikarainen/Yle

Inga kommande avsnitt

Lyssna också