Radio Suomi Rovaniemi

Kun Pelkosenniemi sai kunnallisen keskikoulun -näytelmä valmistuu kesäksi

  • 13 min
  • tillsvidare

Esko Ranta (kuvassa oik.), entinen Lapin Radion pitkäaikainen toimittaja ja nykyisin vapaa kirjoittaja, on kirjoittanut näytelmän kunnallisen keskikoulun saamisesta Pelkosenniemen kuntaan. Se tullaan esittämään Pelkosenniemen 100-vuotisjuhlien yhteydessä Pyhätunturin luontokeskuksessa kesällä. Esko Rannan apuna dramaturgina näytelmässä on tunnettu näyttelijä-ohjaaja Erkki Saarela. Mitä miehet tuumivat hommasta noin yleensä? Sen he kertoivat Jarmo Siivikolle.

Sändningar

  • fr 12.2.2016 16.11 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Romaani Katri Valan ja Olavi Paavolaisen vaiheista sotakeväänä 1942 on haikeuden täyttämä kuvaus nuoruudesta ja unelmista. Katria vaivaa parantumaton keuhkotauti, samoin huoli perheestä ja sodan uhreista. Pommejakin enemmän helsinkiläiset pelkäävät puhua. Katrin lähipiiri ryhtyy uhkarohkeasti vastarintaan rauhan puolesta. Kameleonttimainen Olavi pakenee sodan ristiriitoja omiin muistoihinsa. Hän haluaa vielä kerran tavata nuoruudenystävänsä Katrin ja pelastaa tämän viimeiset runot. 1920-luvulla Katri ja Olavi elivät valon juhlaa, mutta nälkätalvena 1942 suursodan synkkä varjo pimentää koko Euroopan. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Otava)

  • Pelto on täynnä syksyn ihanuuksia. Porkkanat, sipulit ja valkosipulit alkavat olla parhaimmillaan. Kasvislasagnessa kasviksia tulee syötyä huomaamatta ja vähän ronkelimpikin syöjä saa nauttia jopa tietämättään erilaisia terveyspommeja. Martta Eeva-Maija Laurila ja Juha Mäntykenttä ovat marttakeittiössä. Ensin leikataan vihreää pienemmäksi.

  • Sensuuri on iskenyt populaarimusiikkiin sen satavuotisen historian aikana joka puolella maailmaa. Se ei ole ainoastaan totalitarististen järjestelmien vaan myös länsimaisten demokratioiden todellisuutta. Levyjä on kielletty niin politiikan, uskonnollisen puhdasoppisuuden kuin sodan takia. Milloin on haluttu rajoittaa seksiin, huumeisiin tai alkoholiin liittyviä tekstejä, milloin motiivit ovat olleet puhtaasti rasistisia.

    Musiikkitoimittaja Jake Nymanin kirjoittama 'Kielletyt levyt' kuljettaa lukijaansa maailman ympäri toinen toistaan erikoisempiin kieltotapauksiin 1920-luvun Yhdysvalloista natsi-Saksaan ja Euroopan rautaesiripun taakse. Eikä sensuurin aika missään nimessä ole ohi.

    Suomea koskeva luku kuvaa, kuinka meillä sensuurin vaikuttimena oli paitsi yleinen moralismi myös ulkopolitiikka. Kiinnostavat arkistolöydöt todistavat surkuhupaisasta mekanismista, jolla musiikkia kiellettiin itsevaltaisin päätöksin.

    Kirjasta kertoo tuttuun tapaansa Juha Pikkarainen. (Kuva: Gummerus)

  • Puolukka-aika on parhaimmillaan. Metsän herkku on helppo ja nopea poimia. Hyvä poimija saa ämpärin täyteen alta aikayksikön. Puolukasta voi tehdä monenmoista. Oletko tehnyt koskaan puolukkasinappia? Se on vieläpä helppoa. Juha Mäntykenttä astelee Marttojen keittiöön vesi kielellä.

  • Osa Tove Janssonin teksteistä ei koskaan päätynyt kirjoiksi. Hän julkaisi ensimmäiset novellinsa 1930-luvulla lehdissä, joita hän samaan aikaan kuvitti.

    Moni varhaisnovelli sijoittuu Euroopan kaupunkeihin; ne kertovat rakastavaisista ja nuorten taiteilijoiden kommelluksista Pariisissa, syrjäytyneen naisen Veronasta tai yksinäisestä miehestä Dresdenin rautatieasemalla.

    Myös Juha Pikkarainen on avannut Janssonin kirjan. (Kuva: Kustannusosakeyhtiö Tammi)

  • Botswanassa on mennyt hyvin jo 50 vuotta, koko itsenäisyyden ajan. Ei sotia naapureiden kanssa eikä varsinkaan maan sisällä. Botswana on noussut köyhyydestä keskituloisten maiden joukkoon eikä tarvitse kehitysapua.

    Lapset ovat ilmaisessa koulussa ja ilmainen terveydenhuolto toimii erinomaisesti. Maan johto on aina vaihtunut demokraattisesti ja vaalituloksia kunnioitetaan. Korruptio on Afrikan vähäisintä ja rikollisuus kohtuuden rajoissa.

    Eteläisestä Afrikasta jo vuosikymmeniä kirjoittanut Pekka Peltola on tehnyt viime vuosina kolme matkaa Botswanaan selvittääkseen menestyksen syyt. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Into Kustannus Oy)

  • Tänään valmistamme kauden parhaita herkkuja. Metsissä on jonkin verran sientä, mutta pellot pullistelevat perunoita. Sieniperunaleivässä yhdistyvät kesän ja syksyn parhaat maut. Juha Mäntykenttä sekoilee täytteiden kanssa, mutta martta Anna-Liisa Tikkanen korjaa Juhan oikeille teille.

  • Rovaniemeläisen Jarmo Huhtalan eräkirja vie Lapin jokivarsille tarinoin ja kuvin. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannus HD)

  • Erikoinen kesä on jatkanut mustikka-aikaa pitkälle syksyyn. Mustikkapiirakka on klassikko joka maistuu kaikkille. Mustikkaboston on tuntemattomampi suuruus. Komeannäköisen ison herkun teko kuitenkin kannattaa. Martta Eeva-Maija Laurila ja Juha Mäntykenttä tekevät sinisestä herkusta entistä ihanampaa. Ensin kuitenkin kuullaan tuttuja ääniä ja kuullaan vinkki kuinka saa purettua paineita.

  • Grillissä onnistuu monenlaisen ruuan tekeminen. Grillissä voi paistaa vaikka leipää. Lapin Marttojen toiminnanjohtaja Eeva-Maija Laurilalla voita helähtää paistamiseen aika reilusti. Juha Mäntykenttä on mielissään tästä asiasta.

  • Pekoniin käärimällä saa kaikesta parempaa. Täytetyt tomaatit pekonilla ovat aivan upeita kesägrillattavia. Lapin Marttojen toiminnanjohtaja Eeva-Maija Laurila ja Juha Mäntykenttä kuuntelevat kesän ääniä.

  • Kesäsuomalainen kaipaa vaihtelua grilliinsä. Myös pitsan valmistaminen onnistuu grillissä. Lapin Marttojen toiminnanjohtaja Eeva-Maija Laurila on tehnyt taikinan. Juha Mäntykenttä luulee että tehdäänkin intialaista ruokaa eikä italiasta ruokaa.

Inga kommande avsnitt

Klipp

  • Rovaniemen Nampa ei ole ainoa Nampa maailmassa. Safariopas Pasi Pieskä (33v.) haluaa käydä niissä kaikissa. Pasi lähes rakastaa Nampoja.

    Hänestä itsestään tuli nampalainen, kun hän vanhempiensa mukana muutti Rovaniemelle Alanampaan kun aloitti ala-asteen ensimmäisen luokan. Koulu oli Ylinammassa.

    Lapsuuden nampalaisuus kiinnittyi Pasiin niin tiukkaan, että hän on ottanut siitä erikoisen harrastuksenkin, Nampa-matkailun. Hän kertoo vierailleensa jo yli 30 maassa ja käyneensä kaikilla maailman asutuilla mantereilla. Tähänastisista Nampa-matkoistaan Pasi on kirjoittanut pienen pokkarinkin nimeltään 'Nampa Traveller'. Sen kautta hän haluaa jakaa kokemansa ja näkemänsä myös muille.

    Jorma Korhonen tapasi Pasi Pieskän, kun tämä oli lähdössä jo neljättä kertaa Amerikkaan 'nampailemaan'. (Kuva edelliseltä Amerikan reissulta: Pasi ikuistamassa itseään Namman kaupungin portilla)

  • Pellolainen Erkki Ikonen teki elämäntyönsä opettajana, mutta hänet muistetaan myös tuotteliaana radio- ja tv-toimittajana. Erityisesti hänen muistetaan Lapin maakuntaradion Puhelintoivekonserteista, joita hän veti ohjelman varhaisina vuosina. Erkin rauhallinen puhetyyli ja miehen pehmeä, miellyttävä ääni soi monien korvissa vieläkin. Mitä Erkki Ikoselle nyt kuuluu? Jorma Korhonen kävi tapaamassa tuota 82-vuotiasta miestä Pellon Naamijoella. (Kuva: Jorma Korhonen)

  • Filosofian tohtori, kirjailija Markku Varis sai Erkki Tiesmaan julkaisemattoman tutkimuksen käsiinsä 1995, kun hän meni Oulun yliopistoon töihin. Markku ajatteli silloin julkaista Tiesmaan porosanaston, koska Markku oli poromiehen poika ja hänellä oli itselläänkin poroja. Maailmassa ei liene toista suomen kielen tutkijaa jolla on poroja, Varis tuumaili silloin.

    Kiire vei tutkijan ajan ja Markku palasi aiheeseen tänä syksynä. Väyläkirjat-kustantamo julkaisi tässä kuussa Suomalaisen poronhoitosanaston. Tapani Niemi ja teoksen toimittaja Markku Varis poimivat teoksesta kymmenkunta tuiki yleistä poronhoitotermiä, joita käytetään arkispuheessa Lapissa. Monet niistä ovat hyvin tuttuja mutta joittenkin merkitystä harvempi tietää. (Kuva: Väyläkirjat)

  • Enontekion Vuontisjärvellä elokuussa 1967 kaatui vene ja kolme pelkosenniemeläistä miestä hukkui, kaksi pelastui. Tapahtuma puhutti koko Suomea. Yksi pelastuneista oli 14-vuotias Juha Wiskari ja yksi hukkuneista oli Juhan isä. Juha Wiskari jäi kauhean onnettomuuden takia isättömäksi 14-vuotiaana.

    Juha Wiskari ja hänen poikansa laulaja Arttu Wiskari kävivät 50 vuoden takaisella turmapaikalla. Juha Mäntykenttä haastattelee miehiä.

  • Jos Tenojoella menee tänä kesänä tosihuonosti, samoin näyttää menevän Väylän varressakin eli Tornio-Muoniojoella. Lohi on lähes loppunut Torniojoessa ja syytä ei voi etsiä normaalista kannanvaihtelusta. Syy on aikaistettu merikalastus ja säälimätön salakalastus, sanoo tohtori Kari Alaniska. Jos en minä rohmua laittomasti yli oman tarpeen, naapuri tekee sen kuitenkin.

    Filosofian tohtori Kari Alaniska (kuvassa) tietää, mitä puhuu. Hän väitteli muuan vuosi sitten Kemijoen lohen surmasta ja on kulkenut lohenpyynnissä Väylän varressa yli kaksi vuosikymmentä. Tapani Niemi kävi Alaniskan kanssa soutamassa lohta Muoniojoella, Kolarin ja Lappean puolivälissä.

  • 'Tenon lohisoppa kuohuu' -kesäsarjan viimeisessä osassa Pekka Sammallahti pohtii, mikä on Tenon lohen merkitys nykyajan saamelaiskulttuurille Utsjoella. Professori vertaa Tenoa Etelä- ja Keski-Suomen peltoihin, joissa tuotetaan puhdasta ruokaa ja elämäntapaa suomalaisille. Tässä vertailussa Teno häviää, koska kalastusta ei nyky-Suomessa pidetä oikeana elinkeinona.

    Katovuosi nostattaa hien pintaan ja monimutkaiset säännöt ja sopimukset kirosanan huulelle. Talonpoika voi aina nousta traktorin selkään ja karauttaa porukalla eduskuntatalon portaille. Viljelijä saa ainakin jonkin verran ymmärrystä mutta jos Tenon saamelainen protestoi , suomalainen katsoo silmät pyöreänä, että taas ne lappalaiset riitelee. Toimittaja: Tapani Niemi. (Kuva Tenon Alakönkäältä)

  • Villi lohi herättää suuria intohimoja. Huomaamme sen nykyajan lohikeskusteluista Tenolla ja jopa niillä joilla, joihin lohi ei enää nouse. Väki kiivailee lohen puolesta tai sitä vastaan.

    Punalihainen, villi lohi on maukasta ja haluttua kauppatavaraa. Siitä maksetaan paljon ja niin on tehty esihistoriallisista ajoista lähtien. Tenon lohisaaliit loivat Tenon laaksoon asutusta vuosituhansien ajan. Lohi toi niin paljon varallisuutta ja ylijäämää, että entisajan tenolaisilla oli varaa ostaa käyttöesineitä ja ylellisyystavaroita hyvinkin kaukaa maailmalta.

    Tapani Niemi ja Pekka Sammallahti jatkavat kesän minisarjaa Tenon lohisoppa kuohuu. Sarjan kuudennessa osassa kurkistamme, mitä lohi sai aikaan esihistoriallisina aikoina. (Kuvassa Mantojärvi Utsjoella)

  • Suomen Luonnonsuojeluliitto on niittänyt neljännesvuosisadan luonnonniittyjä ja erityisesti tulvaniittyjä Kittilän Säreistössä, Keminmaalla ja Pelkosenniemen Keminsaarilla. Tapani Niemi kävi ihmettelemässä tätä hullunhouretta, josta ei näytä tulevan valmista. Maataloushan on vanhanaikaista eikä se kannata.

    Toiminnanjohtaja Tarja Pasma sanoo, että jos tulvaniittyä ei niitetä ja haravoida joka vuosi, luonto ottaa osansa ja tulvaniitty metsittyy. Samalla menetämme aidon, suomalaiskansallisen kulttuurimaiseman, joita on Lapissa ja Suomessa enää vähän. Toimittaja: Tapani Niemi.

  • Lohiturismin vaikeutuminen saa jotkut enolaisista matkailuyrittäjistä miettimään muutosta. Saamelaiskulttuurissa on valtava määrä hienoja mahdollisuuksia kehittää ohjelmapalveluita tavalla, joita ei tähän mennessä ole huomattu tai osattu hyödyntää.

    Modernin matkailuteorian mukaan on alkukantaista myydä lohta kilohinnalla. Paremman tuoton saa matkailuelämyksistä. Saamelainen yrittäjä esimerkiksi ottaa matkailijan mukaan rakentamaan lohipatoa. Vieras osallistuu perinnepyynnin eri vaiheisiin ja maksaa kokemuksista.

    Professori Pekka Sammallahti sanookin, että Tenon pyynti sisältää nykyään paljon miesuhoa, saaliilla rehvastelu, mikä kertoo matkailuelinkeinon kehittymättömyydestä. Toimittaja: Tapani Niemi.

  • Lohitutkijat ovat kuulleet kunniansa Tenolla ja alempanakin. Tutkijoista on tullut sylkykuppeja ja sijaiskärsijöitä. Mutta onko lohitutkija syypää Tenon kriisiin? Siihen että lohta ei saa enää kalastaa niin paljon kuin ennen, ja siihen että Tenon lohiturismi hiipuu.

    Tutkijat kertovat, että muutamien Tenon latvavesien lohikannat kärsivät liikapyynnistä mutta…. mutta mutta…. Tutkija ei päätä, kuka saa kalastaa Tenolla tai miten lohiturismia kehitetään. Lohenkalastuksesta päättävät virkamiehet ja poliitikot valtion eri virastoissa, ministeriöissä ja luottamuselimissä. Professori Pekka Sammallahti ei silti vapauta tutkijoita täysin vastuusta Tenon kriisiin. Toimittaja Tapani Niemi. (Kuva: Kaldasjoki kuuluu Tenon sivuvesistöihin)

  • Kuvausmatkalla Tapani Niemi törmäsi vantaalaiseen perheeseen, joka viettää lähes vuosittain lomiaan Naruskajärven rannalla, noin kahdeksan peninkulmaa Sallan kirkolta kohti Tuntsan erämaata. Mika ja Marjut Sarivaara-Satta sanovat tarvitsevansa erämaan rauhaa ja hiljaisuutta raskaan työn ja koneiden pauhun vastapainoksi. Naruskajärven hiljaisuus tarjoaa sitä, mikä etelästä puuttuu. Toimittaja: Tapani Niemi.

  • Kesäsarjassa 'Tenon lohisoppa kuohuu' yritetään ymmärtää, mikä on tenolaisten tilanne tänä kesänä. Uusi laki, sopimus ja sääntö ovat herättäneet poikkeuksellisen paljon keskustelua ja pari-kolme mielenosoitusta.

    Turismi on hiipunut Tenolla murto-osaan viime vuosista ja muutamat paikalliset ilmoittavat kalastavansa tästä lähtien salaa. Alun perin tarkoitus, näin ainakin kerrottiin, oli vain suojella Tenon lohta.

    Kaikkia mahdollisia tahoja on syytelty Tenon kriisistä. Jostain syystä yksi osapuoli on saanut olla rauhassa, nimittäin norjalaiset ja heidän lohilaivastonsa. Mitä mieltä professori Pekka Sammallahti on norjalaisten roolista? Tapani Niemi haastattelee.

Lyssna också