Radio Suomesta poimittuja

Kasvissyöntiä päiviteltiin jo sata vuotta sitten

  • 32 min
  • tillsvidare

Sata vuotta sitten suomalainen ruokavalio oli vilja-, maito- ja lihapainotteista ja kasviksia hyödynnettiin vähemmän, kertoo Jukka Vornanen.

Sata vuotta sitten kasvissyöntiä perusteltiin melko tutun kuuloisesti: terveydellisin, eettisin ja taloudellisin sekä joskus uskonnollisin syin. Ekologiset syyt ovat nousseet listalle 1970-luvulta lähtien.

Olga Ketosen kanssa keskustelevat suomalaisen kasvissyönnin historiasta väitöskirjaa valmisteleva Jukka Vornanen sekä 'Vähemmän lihaa. Kohti kestävää ruokakulttuuria' -kirjan toimittaja Hanna Mattila.

Keskustelussa käytetään myös sanoja veretön ruokavalio, vegaani, fleksaaminen, lautasmalli, kasvisruokapäivä, ituhippi, satokausikalenteri ja Reko-renkaat.

Keskustelu kuultiin alunperin Ihan pihalla-ohjelmassa 11.2.2016.

Sändningar

  • fr 12.2.2016 12.00 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Mikko Maasola puhuu viikonvaihteeksi. Mestaruuspokaalin seikkailut ovat jääkiekon viimeinen arvoitus. Ja niin sen kuuluu ollakin.

  • Mikko Maasola puhuu suunsa puhtaaksi. Oletko saanut viime aikoina pisteitä? Jos olet, niin onneksi olkoon. Olet osa yhteiskuntaa ja omaat markkina-arvoa.

  • Mikko Maasola puhuu hiljaisen viikon päättämiseksi. Mitä mahdollisuuksia tarjoaa uusi vapaaehtoistyö, jossa käydään saattamassa tuntematonta hautaan. Nyt, jos koskaan, on hyvä hetki pohtia kuolemaa ja olemista.

  • Saara Aalto on harjoitellut lauantain UMK-showta Metro Areenalla tämän viikon. Iiris Arjanne nappasi Saaran kiinni ja kysyi miten vaatevaihdot,joille on kellotettu kuusi minuuttia, onnistuivat?

  • Miekkailu on monelle tuttu urheilulaji tv:n kautta katsottuna. Mutta mitä me tiedämme lajissa käytettävistä miekoista?
    Helsingin miekkailijoiden pyhäkössä Pasilassa, seuran puheenjohtajan Joonas Lyytisen kanssa miekkoja kilistelee Petri Rinne.

    Joonas Lyytinen kertoo, että länsimaisessa miekkailussa käytetään kolmea erilaista asetta: kalpaa, säilää ja florettia.
    - Näitä kaikkia käyttävät kilpavälineinä niin miehet, kuin naisetkin, yksilöinä sekä myös joukkueina.

    Maailman huiput miekkailevat vain yhtä asetta, sillä tekniikat ja ominaisuudet, joita vaaditaan ovat niin erilaiset, huomauttaa Lyytinen.

    Joonas Lyytinen kuvailee sähköistä pisteenkirjausta.
    - Kaikissa kolmessa miekkatyypissä aseeseen on kiinnitetty johto, joka menee miekkailijan hihan alta selkään, ja sieltä merkitsijälaitteeseen, joka kirjaa pisteet.

    - Kalpa ja floretti ovat pistoaseita, joissa aseen päässä olevan napin pohjaan painuminen, antaa signaalin sähköiselle merkintälaitteelle ja tuo miekkailijalle pisteen.

    - Säilä on lyömäase, jonka terällä lyödään. Säilässä pistesignaalin antaa sähköä johtava takki. Kun miekka ottaa kontaktin takkiin syttyy pistelamppu.

    Miekkailu harrastuksena ei ole kaikkein kalliimmasta päästä, arvelee Helsingin miekkailijoiden puheenjohtaja Joonas Lyytinen.
    - Kalvan hinnaksi tulee sen terän materiaalista riippuen noin 80-140 euroa. Floretti on suurin piirtein saman hintainen ja säilä on jonkun verran halvempi. Kokonainen miekkailusetti on noin 500-600 euron arvoinen investointi.

    Lyytinen kannustaa myös iäkkäämpiä henkilöitä miekkailu-harrastuksen pariin.
    - Veteraanimiekkailijat ovat Suomessa hyvin vireää väkeä, seniorit kilpailevat hyvinkin ahkerasti keskenään.

  • Laura Voutilaiseen liitetään usein termi "suorittaja". Voutilainen myöntääkin olevansa pedantti ja toteaa, että hänen elämänsä on ollut hyvin aikataulutettua jo lapsuudessa.

    Tänä keväänä Lauraa työllistää Abba-musikaali Mamma Mia, jossa hän näyttelee Donnan roolin.
    Myöhemmin tänä vuonna Lauralta ilmestyy myös uusi albumi.

    Anna Keränen jututtaa somettavaa Laura Voutilaista.

  • Tanssinopettaja Hanna Still opettaa latinalaistansseja ja myös kilpailee itse tanssiparketeilla. Hanna kantaa kassissaan useita erilaisia kenkiä, jotta pitkän opetuspäivän tunneille olisi kullekin tanssityylille sopivat jalkineet - lenkkarista aina korollisiin tanssikenkiin. Aloitteleva salsa-tanssin harrastajamme Ari Huomolin selvittää tanssikenkien salaisuutta.

  • Kirjailija, toimittaja Minna Lindgren on kirjoittanut vanhuskirjoja, kirjasarja Ehtoolehto kuvailee palvelutalo Ehtoolehdon asukkaiden elämää, hyvässä ja pahassa.

    Lindgrenin kirjoja on käännetty useille kielille ja eri maissa mainoskiertueilla vieraillessaan hän on törmännyt usein kysymykseen, että miten Suomi, jolla on Nokia, on Pisa ja kaikki on onnistunut rössimään vanhustenhoitonsa niin täydellisesti.

  • Suomen olympiahiihtäjien suksista huolehtii Etelä-Korean talviolympialaisissa tusinan verran huoltajia. Osa on pitomiehiä, osa luistomiehiä. Lahtelainen Jari Nieminen on pitomies ja sen lisäksi, että hän voitelee suksia, hän myös testaa niitä. Testaa niin, että hiihtokilometrejä kertyy hyvänä päivänä jopa 60. Nieminen paljastaa voitelun saloja ja kertoo samalla, miten verinen sotatila huoltoalueilla vallitsee esimerkiksi suomalaisten ja ruotsalaisten kesken. Toimittajana Sanna Pirkkalainen.

  • Lähetin postissa Vaiheet-lvyn Tom Cruiselle ja hän lähetti kirjeen, jossa kehui, että oli hyvin tuotettu levy ja hienot sovitukset. Että ainakin Tom Cruise on kuunnellut yhden suomenkielisen levyn muisteli Samuli Edelmann

  • Yksi maamme parhaita cyclocross -kuskeja on espoolainen Antti Kuitto. Kuiton urheiluvälineenä on BMC –merkkinen cyclocross -pyörä. Pyörä on valmistettu hyvin kevyistä materiaaleista, jotta se kiihtyisi paremmin ja lähtisi ylämäkeenkin ketterämmin. Kuiton kisapyörä painaa vain 7,6 kiloa.
    Kuitto esittelee pyöränsä teknisiä yksityiskohtia.
    - Runko, etuhaarukka, vanteet, poljinkammet ja satulakin ovat hiilikuituiset. Tanko on valmistettu alumiinista.

    Toimittajana Petri Rinne.

  • Mike Pohjolan kirjassa Sinä 1918 lukija valitsee oman kohtalonsa, kysessä on ns. immersiivinen kirja.

Inga kommande avsnitt

Lyssna också