Beaivvi sagat

to 4.2.2016

  • 3 min
  • tillsvidare

Ruoŧa Sámediggi ja vealahanáittardeaddji hálidit ásahit duohtavuođakomišuvnna, mii čielggadivčče ja muitalivčče almmolašvuhtii Ruoŧa stáhta vearredaguid sámiid vuostá. Sámediggi ja vealahanáittardeaddji oaivvildit, ahte Ruoŧa stáhta ferte váldit ovddasvástádusa historjjás dáhpáhuvvan rihkkumiin, dego assimilerenpolitihkastis, man geažil sámeálbmot lea šaddan gillát. Ovdamearkkadihte sámemánáid ásodatgillámušat leat seamma sullasaččat miehtá Sámi. Sáhtašiigo diekkár duohtavuohtakomiššuvnna ásahit maid Suomas, dasa vástida ovttaveardásašvuođaáittardeaddji Kirsi Pimiä. Doaimmaheaddji: Kaisa Aikio

Sändningar

  • to 4.2.2016 11.20 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Sámedikki nubbi várresátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso oassálasttii Helssega seminárii INDIGENOUS HERITAGE 2017 (16.-17.11.2017), gos panelaságastallamiid bakte lahkonedje jearaldaga Álgoálbmogiid kulturárbevieruid rivttiin dála máilmmis. Helssega Universiteahta lágidan semináras lei Sámedikki nubbi várresátnejođiheaddji mielas olluge viežžamuš Sámediggái sihke dieđuid muhto maiddái vejolaš doaibmanmálliid. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

  • Nils-Samuli Näkkälä lea Ovnnesjávrri nalde saheme jiekŋabihtáid Charterturisttaid muohtašloahta hervemii. Mainna mielain son buđalda dán jagi Charterturisttaid várás. Jearahallan suoma- ja sámegillii. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

  • Ohcejohkalaš juoigi Ulla Pirttijärvi-Länsmanis leat dál máŋggat doaimmat jođus. Son lea bargamin skearru sihke iežas nieiddain Hildáin Solju-namain ja maiddái Ulda-joavkkuin. Dan lassin sus leat maid konsearttat dieđus. Su beassá gullat loaiddasteamen čuovvovaččat Kaamosjazz-festivála áigge Anáris sámekulturguovddáš Sajosis. Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm.

  • Oassálastin eamiálbmogiid dieđa- ja máhttinguovddašságastallamii ja galledeapmi Sámi oahpahusguovddážis ja vuođđoskuvllas Anáris oahpahedje dehálaš áššiid, lohká Olli-Pekka Heinonen. Son lohká iežas áigut geavahit mearrádusaid dahkamis dan, maid oahpai dán mátkkis. Heinonen lohká maid ođđa oahppoplánaid addit vejolašvuođaid giehtadallat sámi sisdoaluid sierra oahppoávdnasiin. Doaimmaheaddjin Ritva Torikka.

  • Sosiálalaš medias nugo facebookkas ja twitteris ja bloggačállosiin giehtadallat ain gaskkohagaid olu sámi áššiid. Doppe leat oaivilat ja kommeanttat duohkut deike. Neahtas leat maid olbmot, geat buktet sámi áššiid ovdan ja vedjet maid ákkastallat ja vástidit gažaldagaide ja maiddái girdet juohke lágan negatiivalaš komenttaidge ja liikká vedjet joatkit. Okta sis lea Heidi Vuomajoki. Son lea riegadan Gáregasnjárggas, muhto lea orron Joensuu lahkosiin jo badjelaš moaddelogi jagi. Son lea doallan iežas bloggačállosa dál sullii jahkebeali. Son atná dehálažžan buktit sámi áššiid ovdan, go eai leat nu olu sámit, geat neahtas dan dahket. Doaimmaheaddjin Ritva Torikka.

  • Sámi Duodji lea reageren Revontuli - Oahpahaga ordnen Lapintyö-kurssaide, main oahpahuvvo earet eará Eanodatmállesáš gáktegoarruma. Garra sániin moaitá searvi almmolaš reivvestis Revontuli- Oahpahaga doaimma, geavaheamin sániid kultuvrralaš rivven, loavkideapmi, eaddun, traumahtalaš vásahus. Sámi Duodji rs sátnejođiheaddji Maarit Magga muitala reive čállima birra lasi. Doaimmaheaddji Linnea Rasmus

  • Eanodaga gieldda ovddasteaddji Revontuli- Oahpahaga juhkosis lea risttalaš bellodaga ovddasteaddji, Eanodaga gieldda váldostivrra- ja ráđđehuslahttu Outi Kurkela ja su oaidnu lea čielggas maid Lapintyö- nammasaš kurssaide galgá dáhpáhuvvat. Son ii dohkket ahte ášši boahtá skábmamánu 28.beaivve čoahkkimis duššebeare diehtun, son áigu loktet ášši eará áššiid buohta ovdán. Jarahallan lea suomagillii ja doaimmaheaddjin MInna Näkkäläjärvi

  • Revontuli-Oahpahga rektor Pasi Tamminen eat fáhten gitta. Fáhtiimet goitge Revontuli- oahpahaga Eanodaga ovddasteaddji, gieldda váldostivrra- ja ráđđehusa láhtu, kristtalaš bellodaga ovddasteaddji Outi Kurkela ságaide ja ná son jurddáhallá áššis. Doaimmaheaddjin áššis Minna Näkkäläjärvi

  • Sámi Duoji sátnejođiheaddji Maarit Magga lea dál gealdagasas vuordime, ahte mot Revontuli-oahpahat reagere Sámi Duoji čállán reivii. Sámi Duoji mielas Revontuliopisto njulgestaga loavkida sápmelaš duodjekultuvrra árvvuid ja doaibmanmálliid, go ordne Lapinityö-kursaid Soađegili, Gihttela ja Eanodaga gielddain. Sámi Duoji reive mielde sámeduoji oahpahusa vuoigatvuohta, erenomážit gávtti buohtá, gullolii duššebeare sápmelaččaide, dáningo gávtti goarruma kultuvrralaš sisdoalu ii sáhte olggul oahpahallat. Sámi Duoji mielas sáhttá Revontuli- Oahpahaga doaimma gohčodit kultuvrralaš rivvemin.
    Mii dasto livččii čoavddus dillái Sámi Duodji rs sátnejođiheaddji Maarit Magga mielas. ? Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

  • Sämitigge laavâ uđâsmittem lii älgimin. Tiina Sanila Aikio muštâl ääšist. Toimâtteijen Inger- Elle Suoninen.

  • City Sámit -searvi nammadii lávvardaga Pirita Näkkäläjärvi jagi 2017 sápmelažžan. Son lea guhká bargan dan ovdii, vai sápmelaččat oidnošedje medias, ja maiddái sámiid rievttit leamašan sutnje váibmoášši. Näkkäläjärvi illuda sakka nammadeami ovddas. Doaimmaheaddjin Linnea Rasmus.

  • Oulu universiteahta rektor Jouko Niinimäki lei maid mielde ovttasbargočoahkkimis duorastaga ja dál gullat su oainnuid boahttevaš Arktalaš eamiálbmogiid dieđa- ja máhttoguovddáža birra ja mot Oulu Universitehta sáhttá leat mielde dán doaimmas. Doaimmaheaddjin Ritva Torikka

Inga kommande avsnitt

Klipp

  • Sámisostera Buorre boahtteáigi – Boazosápmelaččaid buresveadjima ja oassálastima ovddidanprošeakta ordne Searas boazosámiide lášmmohallanbottuid Heahtás ja Gárasavvonis. Saara Ketola lea daid joavkkuid movttegis jođiheaddji ja dál gullatge ahte maid jurddaheaba Heahta SBS-joavku lášmmohallit Káren-Ann Proksi ja Marja Näkkälä. Muhto álggos vehá lášmmohallat. Doaimmaheaddjin Minna Näkkäläjärvi

Lyssna också