Radio Suomesta poimittuja

Eloisasti, käsillään puhuva ihminen tuottaa lämpöä

  • 27 min
  • tillsvidare

Kaikki kotona -tiimin Sanna Pirkkalainen on parantumaton vilukissa ja Paula Jokimies taas on ”ei niin palelevaista” sorttia. Päätimme selvittää, miksi toista aina paleltaa ja toinen tarkenee hyvin. Keskustelukumppanina on Työterveyslaitoksen kylmätutkija, professori Hannu Rintamäki.

Mitä palelu on? Onko se elimistön hälytysjärjestelmä?
Ihollamme on kylmäreseptoreita, joilla aistitaan lämpötilaa. Aivomme prosessoivat tätä tietoa kertoo professori Rintamäki.
- Se mitä monet tunnistavat palelemiseksi on lihasvärinää, horkkaa. Silloin ollaan jo jäähdytty aika paljon.

Lämpötasapainoomme vaikuttavat monet seikat. Rintamäen mukaan vaatetuksella ja liikunta-aktiivisuudella on suuri merkitys.
- Kaikenlainen liikuskelu, eikä välttämättä mikään raskas liikuntasuoritus pitää lämpimänä. Jo käsien ja raajojen heiluttelukin tuottaa lämpöä. Pelkästään tälläinen liikehdintä tuottaa noin 15 % lämmöntuotannostamme. Esimerkiksi eloisasti, käsillään selittävä ihminen tuottaa mukavasti lämpöä.

Ihminen sopeutuu jatkuvaan palelemiseen kertoo Rintamäki.
- Fysiologinen sopeutuminen kylmään tapahtuu noin parissa viikossa. Sen jälkeen siitä ei enää välitä, eikä reagoi siihen niin kovasti. Kylmä ei käy enää stressistä.

Onko suomalaisella luontaisesti parempi kylmänsietokyky kuin esim. italialaisella?
Suomalaisten kyky sietää kylmyyttä on parempi arvioi Rintamäki. Tähän on tullut viime aikoina uutta tietoa geenitutkimusten kautta. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän on erilaisia kykyjä, jotka parantavat kylmän sietoa. Suomalaiset osaavat elää näissä olosuhteissa. Tähän on sekä geneettisiä ja fysiologisia selityksiä.

Järkevä kerrospukeutuminen ja liikkuminen ovat Rintamäen mielestä parhaat aseet pakkasta vastaan.
- Vanha sananlasku kertoo, että eskimo ei juokse. Järkevänä ei kastele hiellä vaatteitaan.

Sändningar

  • on 3.2.2016 11.45 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Urheilufanituksesta, sen hienoudesta ja hulluudesta keskustelevat Olga Ketosen kanssa urheilututkija Jouko Kokkonen ja urheilumies, toimittaja Petteri Sihvonen.

  • Vuosi sitten suomalaiset seurasivat Saara Aallon menestystä brittien X Factoryssä. Saara sijoittui kisassa toiseksi ja voiton nappasi brittien oma Matt Terry. X Factoryn jälkeen molempien elämä on muuttunut. Saara asuu nykyään Lontoossa, tuomaroi ensi keväänä Suomessa alkavaa uutta X Factor kautta ja on myös Suomen ensi vuoden euroviisuedustaja.

    Mutta mitä kuuluu X Factor kisan voittaja Matt Terrylle? Yle X3M:n toimittaja Kjell Simosas tapasi Matt Terryn Lontoossa.
    Haastattelussa muistellaan mm. artistin yllätysvierailua Saara Aallon Helsingin konsertissa ja kotiväen ensiarvioita marraskuun lopulla julkaistavasta Trouble -albumista.

    Anna Keränen toimitti haastattelusta suomenkielisen version.
    Kuva: AOP

  • Ihminen voi olla onnellinen, vaikka ei koskaan näyttäisi sitä. Jopa tietämättään. Me suomalaiset olemme originelleja. Kohti olennaista, syvään päähän, sukeltaa taas Maallikkosaarnaaja Maasola.

  • Sinnikkyys on taito, jota voi opetella ja opettaa. Näin vakuuttaa perhetyöntekijä, positiivisen kasvatuksen kehittäjä Tiia Trogen. Sinnikkyyttä tarvitsemme päivittäin, hän muistuttaa. Sisu otetaan käyttöön vasta sitten, kun sinnikkyys ei enää riitä.

    Tiia Trogen sanoo, että pieni lapsi on jo valmiiksi sinnikäs opetellessaan koko ajan uusia taitoja. Vanhempien tehtävä on tukea lapsen sinnikkyyttä ja antaa lapsen itse yrittää. Turha siis mässyttää pullamössösukupolvista, jos on torpannut lapsen tarpeen käyttää sinnikkyyden taitoa. Myös aikuinen voi harjoitella sinnikkyyttä. Kannattaa muistaa maali, johon sinnikkyydellä tähtää, sekä ottaa riittävän pieniä askelia, jotta saa välissäkin onnistumisen kokemuksia.

  • Kun Saara Aalto jäi keväällä 2016 toiseksi Uuden musiikin kilpailussa eikä päässyt edustamaan Suomea Euroviisuihin, hän päätti, ettei enää koskaan osallistu viisukarsintoihin. Hän oli ollut mukana karsinnoissa jo neljästi aiemminkin, kolme kertaa taustalaulajana ja omana itsenään vuonna 2011. Tuolloinkin tuloksena oli toinen sija ja toinen hopeapysti toissa keväänä oli kova pala.

    – Silloin sanoin itselleni ja läheisilleni, että enää en hae Uuden musiikin kilpailuun. Kun minut pyydetään mukaan suoraan, sitten voin mennä, Saara muistelee.

    Ja nyt Saara Aalto menee! Yle kutsui Aallon suoraan Suomen ensi vuoden viisuedustajaksi, ilman karsintaa. Käytäntö on yleinen monessa Euroopan maassa, mutta Suomessa näin tapahtui nyt ensimmäistä kertaa.

    Kun Suomi tänä vuonna jäi ilman finaalipaikkaa kolmatta kertaa peräkkäin, media ja viisufanit älähtivät. UMK:n viisuihin lähettämät artistit eivät menesty.

    Ongelmana on ollut se, että tunnetut suomalaisartistit eivät ole kisaan lähteneet. Uuden musiikin kilpailun tuottaja Anssi Autio kertoo, että tuleviin kisoihin haettiin mukaan tunnettuja esiintyjiä. Tarpeeksi moni ei kuitenkaan kisoille lämmennyt. Päädyttiin siis kutsumaan mukaan yksi artisti.

    Saara Aallolle kirjoitetaan viisuja varten kolme kappaletta, joista yksi valitaan esitettäväksi Euroviisuihin. Kappaleet tulevat suomalaisten kuultavaksi tammikuussa. Aalto esittää biisit UMK18-kilpailun suorassa tv-lähetyksessä 3. maaliskuuta Espoon areenassa. Lopullisen valinnan edustuskappaleesta tekevät katsojat ja kansainväliset raadit.

  • UMK:n uudistus "tuli puskista", sanoo UMK18 -kauden toinen juontaja Mikko Silvennoinen. Saara Aallosta vannoutuneinkin viisufani pitää, ja Mikon mielestä Yle olisi ollut hölmö, jos olisi jättänyt tilaisuuden hyödyntämättä. Silti Mikkoa jännittää, miten viisufanit ottavat uudistuksen vastaan.

    Silvennoisen mielestä tärkeää on nyt saada Saaralle hyvä kappale esitettäväksi. Hän itse kallistuu ajattelemaan, että balladin sijaan biitti voisi olla Saaran vahvuus.

  • Muistatteko vielä minkälaisia paineita isänpäivä ja äitienpäivä aikoinaan aiheuttivat? Sitten tuli onneksi läheisenpäivä.
    No -nyt nimi muuttuu taas! Maallikkosaarnaaja Maasola kertoo miksi.

  • Yksi tämän vuoden Nenäpäivä -kohteista on keski-afrikkalainen Uganda.

    Radio Suomen oma nenäpäivälähettiläs Juha Blomberg vieraili huhtikuussa 2017 Ugandassa, joka on erittäin köyhä maa, UNDP:n ns. inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna sijalla 164 kaikista tutkituista 187:ta maasta.

    Unicef on yksi Nenäpäivän yhteistyötahoista Ugandassa, jossa pakolaiskriisin vuoksi vesi- ja hygieniaongelmat vaikuttavat hyvin voimakkaasti varsinkin lasten mahdollisuuksiin selvitä elämässään eteenpäin. Avustusjärjestön tuella on leireille saatu rakennettua uutta teknologiaa, joka helpottaa elämälle tärkeän puhtaan veden saantia.

    Kuva: Juha Blomberg.

  • Erikoistehostesuunnittelija ja -teknikko Konsta Mannerheimon on ollut mukana yli tuhannessa produktiossa.
    Jos elokuvaan, tv-sarjaan tai mainokseen tarvitaan räjähdyksiä - tai vaativia luonnonelementtejä, paikalle tarvitaan myös erikoistehosteammattilainen. Muun muassa elokuvissa Napapiirin sankarit, Vares ja Rare Exports työskennellyt Mannerheimo paljastaa, millaista arkinen työ on.
    Anna Keränen tapasi Mannerheimon tämän firman tiloissa Tuusulassa.

  • Neuvolassa meidät punnitaan. Ja sitten mennäänkin vauhdilla huonoon suuntaan, kunnes keski-iässä havahtuu siihen, että kukaan ei ole kiinnostunut, tuskin itsekään. Onneksi Finnair alkaa punnita meitä!

    Maallikkosaarnaaja Maasola tasapainoilee elämän suuressa vaa´assa.

  • Kustannustoimittajat työskentelevät yhdyshenkilöinä kustantamon ja kirjailijoiden välillä. Tehtäviin kuuluu arvioida käsikirjoituksia, antaa palautetta teksteistä ja osallistua kirjojen markkinointiin. Millaista on sanoa "ei" ja onko kustannustoimittajalla lupa kyllästyä, ennen kuin käsikirjoitus saadaan hiottua painettuun muotoonsa?
    Valokeilan takana tavataan WSOY:n kustannustoimittaja Lari Mäkelä. Toimittajana Sanna Jussila

  • Hymyilevä ihminen on aina ollut meistä suomalaisista arveluttava, jopa pelottava.
    Mutta onko uusi aika ovella? Voiko muutos lähteä pienestä ihmisestä?
    Tunnekuohun vallassa Maallikkosaarnaaja Maasola.

Inga kommande avsnitt

Lyssna också