Radio Suomesta poimittuja

Köyhä ei nouse barrikadeille vaan vajoaa yksinäisyyteen

  • 37 min
  • tillsvidare

Professori Juho Saari puhuu köyhyydestä, moraalipaniikista ja empatiakuilusta Olga Ketosen kanssa.

Suomessa on tilastojen mukaan noin 650 000 köyhää. Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut heistä katveessa olevaa alaryhmää - heitä, jotka ovat pitkäaikaisesti ja pysyvästi heikossa asemassa olevia.

Pitkäaikaistyötön "Aikku" kertoo olevansa varaton ja köyhä ja sinnittelevänsä minimitoimeentulolla.
- Vaikeinta ei ole sinnittely sinänsä vaan se, että tilanne vie kaikki ajatukset ja energian. Se, ettei se lopu koskaan.

Juho Saari nyökkäilee Aikun kokemuksille, sillä ne ovat hänelle tuttuja.
- Suomi on erittäin hyvä maa 90:lle prosentille kansalaisista.
- Suomi ei ole kovin hyvin maa niille, jotka elävät sosiaaliturvalla pitkän aikaa.
Etuuden taso ei sinänsä ole huono, mutta joukossa on ylivelkaantuneita pienituloisia ihmisiä, ja velkaa ei oteta huomioon toimeentulotuessa.
- Ja toinen on se, että Suomessa asumiskustannukset ovat hyvin korkeat. Jos asut yksin ja sinulla on epätyypillinen työsuhde tai ei työsuhdetta ollenkaan, niin tilanne on suurissa kaupungeissa koko lailla mahdoton.
Tämä siksi, ettei sosiaalituissa oteta huomioon tietyn rajan yli menevää vuokraa.

Saaren arvion mukaan köyhyys, jatkuva puute ei aja suomalaisia barrikadeille vaan yksinäisyyteen ja häpeään.
- Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset eivät osoita mieltään vaan he seisovat leipäjonossa.
Leipäjonoissa jonottaa joka kuukausi 20 000 ihmistä.

Juho Saari ei usko perustulonkaan välttämättä ratkaisevan tätä tilannetta. Hänestä tärkeintä olisi laskea asumisen hintaa

Haastattelu kuultiin Ihan pihalla -lähetyksessä 21.1.2016.

Sändningar

  • fr 22.1.2016 13.45 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Mikko Maasola puhuu viikonvaihteeksi. Mestaruuspokaalin seikkailut ovat jääkiekon viimeinen arvoitus. Ja niin sen kuuluu ollakin.

  • Mikko Maasola puhuu suunsa puhtaaksi. Oletko saanut viime aikoina pisteitä? Jos olet, niin onneksi olkoon. Olet osa yhteiskuntaa ja omaat markkina-arvoa.

  • Mikko Maasola puhuu hiljaisen viikon päättämiseksi. Mitä mahdollisuuksia tarjoaa uusi vapaaehtoistyö, jossa käydään saattamassa tuntematonta hautaan. Nyt, jos koskaan, on hyvä hetki pohtia kuolemaa ja olemista.

  • Saara Aalto on harjoitellut lauantain UMK-showta Metro Areenalla tämän viikon. Iiris Arjanne nappasi Saaran kiinni ja kysyi miten vaatevaihdot,joille on kellotettu kuusi minuuttia, onnistuivat?

  • Miekkailu on monelle tuttu urheilulaji tv:n kautta katsottuna. Mutta mitä me tiedämme lajissa käytettävistä miekoista?
    Helsingin miekkailijoiden pyhäkössä Pasilassa, seuran puheenjohtajan Joonas Lyytisen kanssa miekkoja kilistelee Petri Rinne.

    Joonas Lyytinen kertoo, että länsimaisessa miekkailussa käytetään kolmea erilaista asetta: kalpaa, säilää ja florettia.
    - Näitä kaikkia käyttävät kilpavälineinä niin miehet, kuin naisetkin, yksilöinä sekä myös joukkueina.

    Maailman huiput miekkailevat vain yhtä asetta, sillä tekniikat ja ominaisuudet, joita vaaditaan ovat niin erilaiset, huomauttaa Lyytinen.

    Joonas Lyytinen kuvailee sähköistä pisteenkirjausta.
    - Kaikissa kolmessa miekkatyypissä aseeseen on kiinnitetty johto, joka menee miekkailijan hihan alta selkään, ja sieltä merkitsijälaitteeseen, joka kirjaa pisteet.

    - Kalpa ja floretti ovat pistoaseita, joissa aseen päässä olevan napin pohjaan painuminen, antaa signaalin sähköiselle merkintälaitteelle ja tuo miekkailijalle pisteen.

    - Säilä on lyömäase, jonka terällä lyödään. Säilässä pistesignaalin antaa sähköä johtava takki. Kun miekka ottaa kontaktin takkiin syttyy pistelamppu.

    Miekkailu harrastuksena ei ole kaikkein kalliimmasta päästä, arvelee Helsingin miekkailijoiden puheenjohtaja Joonas Lyytinen.
    - Kalvan hinnaksi tulee sen terän materiaalista riippuen noin 80-140 euroa. Floretti on suurin piirtein saman hintainen ja säilä on jonkun verran halvempi. Kokonainen miekkailusetti on noin 500-600 euron arvoinen investointi.

    Lyytinen kannustaa myös iäkkäämpiä henkilöitä miekkailu-harrastuksen pariin.
    - Veteraanimiekkailijat ovat Suomessa hyvin vireää väkeä, seniorit kilpailevat hyvinkin ahkerasti keskenään.

  • Laura Voutilaiseen liitetään usein termi "suorittaja". Voutilainen myöntääkin olevansa pedantti ja toteaa, että hänen elämänsä on ollut hyvin aikataulutettua jo lapsuudessa.

    Tänä keväänä Lauraa työllistää Abba-musikaali Mamma Mia, jossa hän näyttelee Donnan roolin.
    Myöhemmin tänä vuonna Lauralta ilmestyy myös uusi albumi.

    Anna Keränen jututtaa somettavaa Laura Voutilaista.

  • Tanssinopettaja Hanna Still opettaa latinalaistansseja ja myös kilpailee itse tanssiparketeilla. Hanna kantaa kassissaan useita erilaisia kenkiä, jotta pitkän opetuspäivän tunneille olisi kullekin tanssityylille sopivat jalkineet - lenkkarista aina korollisiin tanssikenkiin. Aloitteleva salsa-tanssin harrastajamme Ari Huomolin selvittää tanssikenkien salaisuutta.

  • Kirjailija, toimittaja Minna Lindgren on kirjoittanut vanhuskirjoja, kirjasarja Ehtoolehto kuvailee palvelutalo Ehtoolehdon asukkaiden elämää, hyvässä ja pahassa.

    Lindgrenin kirjoja on käännetty useille kielille ja eri maissa mainoskiertueilla vieraillessaan hän on törmännyt usein kysymykseen, että miten Suomi, jolla on Nokia, on Pisa ja kaikki on onnistunut rössimään vanhustenhoitonsa niin täydellisesti.

  • Suomen olympiahiihtäjien suksista huolehtii Etelä-Korean talviolympialaisissa tusinan verran huoltajia. Osa on pitomiehiä, osa luistomiehiä. Lahtelainen Jari Nieminen on pitomies ja sen lisäksi, että hän voitelee suksia, hän myös testaa niitä. Testaa niin, että hiihtokilometrejä kertyy hyvänä päivänä jopa 60. Nieminen paljastaa voitelun saloja ja kertoo samalla, miten verinen sotatila huoltoalueilla vallitsee esimerkiksi suomalaisten ja ruotsalaisten kesken. Toimittajana Sanna Pirkkalainen.

  • Lähetin postissa Vaiheet-lvyn Tom Cruiselle ja hän lähetti kirjeen, jossa kehui, että oli hyvin tuotettu levy ja hienot sovitukset. Että ainakin Tom Cruise on kuunnellut yhden suomenkielisen levyn muisteli Samuli Edelmann

  • Yksi maamme parhaita cyclocross -kuskeja on espoolainen Antti Kuitto. Kuiton urheiluvälineenä on BMC –merkkinen cyclocross -pyörä. Pyörä on valmistettu hyvin kevyistä materiaaleista, jotta se kiihtyisi paremmin ja lähtisi ylämäkeenkin ketterämmin. Kuiton kisapyörä painaa vain 7,6 kiloa.
    Kuitto esittelee pyöränsä teknisiä yksityiskohtia.
    - Runko, etuhaarukka, vanteet, poljinkammet ja satulakin ovat hiilikuituiset. Tanko on valmistettu alumiinista.

    Toimittajana Petri Rinne.

  • Mike Pohjolan kirjassa Sinä 1918 lukija valitsee oman kohtalonsa, kysessä on ns. immersiivinen kirja.

Inga kommande avsnitt

Lyssna också