Beaivvi sagat

må 11.1.2016

  • 6 min
  • tillsvidare

Beaivváš teahtera lágidan seminárii boahtán lágideaddjiide muitaluvvojedje ja čájehuvvojedje oasážiid Vidas extermas čájálmasas ja dat lei hui gelddolaš, seminárii boahtán girjerádjohoavda Tuija Guttorma mielas. Doaimmaheaddjin Minna Näkkäläjärvi.

Sändningar

  • må 11.1.2016 15.10 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Sámedikki nuoraidráđđi lea álggahan árbediehtogurssaid dál vuos Anáris, Soađegilis ja Ohcejogas. Dán doibmii nuoraidráđđi lea fidnen ruhtadeami Davimuš Lappi Leader bokte. Geahča dieđuid maid dáppe . Iežas sierra ruhtademiin sullasaš kurssaid lea oaivil álggahit boahtte jagi bealde maiddái Eanodagas, muitala Sámedikki nuoraidčálli Kaisa Tapiola-Länsman. Son vástidii telefuvdnii Gáregasnjárggas gos lei aiddo skuvllas fáddábeaivi árbedáidduid birra. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

    [20171124 Kaisa Tapiola-Länsman, 00:09:33]

  • Ođđa Deanu guolástansoahpamuš ja dat mo olles proseassa meannuduvvui sámiiguin ságastahtii duorasdaga Helssegis. Olmmošvuoigatvuohtalihttu lea gidden fuobmášumi dasa man funet sámediggelága ráđđádallangeatnegasvuohta ollašuvai. Dat lea bohciidahttán bahča dovdduid Sámis. Riekteministeriijas geahččalit dál hukset luohttámuša sámiid ja stáhta gaskii amaset seamma feaillat dáhpáhuvvat boahttevuođas. Áššis gullat Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio, nuvvoslaš Arvi Hagelin (govas) ja riekteministeriia demokratiia- ja giellaáššiid ovttadaga jođiheaddji Johanna Suurpää jearahallamiid. Doaimmaheaddji: Helga West

  • Sáttaráiddu njealját ja seammáš maŋimuš oasis lea sáhka Sámi komitea barggus ja Sámi parlameantta vuođđudeamis 1970-logu álggus. Sámi čáppagirjjálašvuođa ja musihkkabuvttadeapmi besse maid seamma áiggiid buori álgui. Dán oasis geavvat čađa 1970-logu dáhpáhusaid muđuige. Muitaleaddjit leat Iisko Sara, Nils Henrik Valkeapää, Kirsti Paltto ja Veli-Pekka Lehtola. Doaimmaheaddji: Juhani Nousuniemi

  • Dávggáid vuolde 3. oasis fáddan leat sámenuoraid konfereanssat Anáris 1959 ja Abiskos 1960 ja sámenuoraid searvvi Deanubákti vuođđudeapmi 196o-logus. Dalá nuoraid čoahkkanemiin ja ovttasbarggus muitalit Oula Näkkäläjärvi, Siiri Magga-Miettunen, Iisko Sara, Matti Morottaja ja Heikki Armas Lukkari. Doaimmaheaddji: Juhani Nousuniemi

  • Dávggáid vuolde 2. oasis lea sáhka sámiid evákueremis čakčat 1944 ja Samii litto, Sámiid lihtu vuođđudemis. Vuorkábáttiin gullat Biret-Máreha, Maarit Vuomajoki jearahallama 1980-logus ja Johan Nuorgam jearahallama 1970-logus. Sámiid historjjá dáhpáhusaid vihkkehallá professor Veli-Pekka Lehtola. Doaimmaheaddji: Juhani Nousuniemi

  • Oappážagat Elli Mannela, Rauna Laukka ja Kaarina Labba ledje maid boahtán Sámisostera árbevirolaš biepmuid beaivái ja dallego lea buorre biebmu, de dalle leat maid buorit ságat.
    Loahpas maid gullat Sámisostera bargiid Saara Ketola ja Leena Palojärvi jurdagiid árbevirolaš biepmuid beaivvi birra. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

  • Sámisoster prošeavttat ledje ikte ordnen Heahttái searvegoddedállui árbevirolaš borramušaid beaivvi. Ánne Näkkäläjärvi lei oaivegoahkkan márfun juo iđida rájes ja sus oalle čielga rávvagat dása, mot galgá buriid márffiid dahkat.
    Sámisostera Birgen ruovttus Leena Palojärvi lei šaddan vehá eanet ráhčat oažžun dihte čuovžža ja buđehiid beavdái. Biebmoárbevierut ja oahpes borramušaid borran lea goitge dehálaš áššit boarráset olbmuide, erenomážit jus ruovttus gohkken ii šat lihkostuva. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

  • Sámedikki nubbi várresátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso oassálasttii Helssega seminárii INDIGENOUS HERITAGE 2017 (16.-17.11.2017), gos panelaságastallamiid bakte lahkonedje jearaldaga Álgoálbmogiid kulturárbevieruid rivttiin dála máilmmis. Helssega Universiteahta lágidan semináras lei Sámedikki nubbi várresátnejođiheaddji mielas olluge viežžamuš Sámediggái sihke dieđuid muhto maiddái vejolaš doaibmanmálliid. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

  • Nils-Samuli Näkkälä lea Ovnnesjávrri nalde saheme jiekŋabihtáid Charterturisttaid muohtašloahta hervemii. Mainna mielain son buđalda dán jagi Charterturisttaid várás. Jearahallan suoma- ja sámegillii. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

  • Ohcejohkalaš juoigi Ulla Pirttijärvi-Länsmanis leat dál máŋggat doaimmat jođus. Son lea bargamin skearru sihke iežas nieiddain Hildáin Solju-namain ja maiddái Ulda-joavkkuin. Dan lassin sus leat maid konsearttat dieđus. Su beassá gullat loaiddasteamen čuovvovaččat Kaamosjazz-festivála áigge Anáris sámekulturguovddáš Sajosis. Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm.

  • Oassálastin eamiálbmogiid dieđa- ja máhttinguovddašságastallamii ja galledeapmi Sámi oahpahusguovddážis ja vuođđoskuvllas Anáris oahpahedje dehálaš áššiid, lohká Olli-Pekka Heinonen. Son lohká iežas áigut geavahit mearrádusaid dahkamis dan, maid oahpai dán mátkkis. Heinonen lohká maid ođđa oahppoplánaid addit vejolašvuođaid giehtadallat sámi sisdoaluid sierra oahppoávdnasiin. Doaimmaheaddjin Ritva Torikka.

  • Sosiálalaš medias nugo facebookkas ja twitteris ja bloggačállosiin giehtadallat ain gaskkohagaid olu sámi áššiid. Doppe leat oaivilat ja kommeanttat duohkut deike. Neahtas leat maid olbmot, geat buktet sámi áššiid ovdan ja vedjet maid ákkastallat ja vástidit gažaldagaide ja maiddái girdet juohke lágan negatiivalaš komenttaidge ja liikká vedjet joatkit. Okta sis lea Heidi Vuomajoki. Son lea riegadan Gáregasnjárggas, muhto lea orron Joensuu lahkosiin jo badjelaš moaddelogi jagi. Son lea doallan iežas bloggačállosa dál sullii jahkebeali. Son atná dehálažžan buktit sámi áššiid ovdan, go eai leat nu olu sámit, geat neahtas dan dahket. Doaimmaheaddjin Ritva Torikka.

Inga kommande avsnitt

Klipp

  • Sámisostera Buorre boahtteáigi – Boazosápmelaččaid buresveadjima ja oassálastima ovddidanprošeakta ordne Searas boazosámiide lášmmohallanbottuid Heahtás ja Gárasavvonis. Saara Ketola lea daid joavkkuid movttegis jođiheaddji ja dál gullatge ahte maid jurddaheaba Heahta SBS-joavku lášmmohallit Káren-Ann Proksi ja Marja Näkkälä. Muhto álggos vehá lášmmohallat. Doaimmaheaddjin Minna Näkkäläjärvi

Lyssna också