Romano mirits

ti 27.1.2015

  • 14 min
  • tillsvidare

Holokaustin romaniuhrien määräksi lasketaan nykyisin miljoona kolmesataatuhatta, mikä on kaksi kertaa suurempi luku kuin aiemmin arvioitu. Tänään vietetään holokaustin uhrien muistopäivää. Romano miritsin toisena aiheena on romanikieli. Sen oppimistuloksia arvioidaan peruskoulussa tänä keväänä ensimmäistä kertaa. Uutiset romaniksi lukee Miriam Schwartz ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen.

Sändningar

  • ti 27.1.2015 18.00 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Romano miritsin viime jaksossa tavattiin Gunni Nordström, joka muisteli romanityötä Tukholmassa 1960- ja -70-luvuilla. Tämänpäiväisessä jaksossa tutustumme Nordströmin puolison Armas Lindin elämään.

    Armas Lind oli romanityön aktiivi, kirjailija ja yhteiskuntavaikuttaja. Hän toimi mm. Tukholman Suomalaisen Romaniyhdistyksen johtohahmona yhdistyksen alkuvuosina 1970-luvun alussa. Lindin kirja Caleb – Romanipojan evakkotaival on poikkeuksellinen kuvaus vähemmistöjen ja köyhien elämästä 1930- ja -40-lukujen Suomessa. Armas Lind menehtyi 88-vuotiaana viime vuoden marraskuussa. Romano miritsissä Lindiä muistelee hänen elämänkumppaninsa Gunni Nordström.

    Ohjelman on toimittanut Jaakko Laakso.

  • Gunni Nordström muistelee 1960- ja -70-lukuja Tukholmassa - romanien olojen muutosta, poliitikkojen ja median huomion herättämistä ja Tukholman suomalaisen romaniyhdityksen perustamista. Nordström tunnetaan myös hiljattain kuolleen legendaarisen romanivaikuttajan Armas Lindin puolisona.

    Eläkkeellä oleva toimittaja Gunni Nordström opiskeli journalistiksi Tukholmassa 1960-luvulla. Samoihin aikoihin Ruotsissa alettiin kiinnittää huomiota romanien huonoihin elinoloihin. Muutoksen alkamiseen vaikutti keskeisesti Katarina Taikon, jonka romaani Zigenerska avasi suuren yleisön silmät romanien ongelmille. Gunni Nordström haastatteli Taikonia ja kiinnostui itsekin erityisesti suomalaisten romanien tilanteesta Ruotsissa. Hänestä tuli romanien oikeuksien puolestapuhuja ja järjestöaktiivi.

    Kaksiosaisen jakson toinen osa keskittyy viikon kuluttua Nordströmin elämänkummpaniin Armas Lindiin ja hänen historiaansa evakkopojasta yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi.

    Ohjelman on toimittanut Jaakko Laakso.

  • Romanikielisten uutisten kääntäminen ja lukeminen on haastavaa, mutta tärkeää työtä. Uutistiimin mukaan uutiset ovat osaltaan elävöittäneet ja kehittäneet tätä uhanalaista kieltä. Romanikielisiä uutisia on voitu kuulla radion Romano mirits –ohjelmassa vuodesta 1995 saakka. Tuula ja Valfrid Åkerlundit aloittivat kielenkääntäjänä ja uutistenlukijana. Vuonna 1996 Miranda ja Urpo Vuolasranta tulivat uutistiimiin mukaan.

    Romanikieli pohjautuu sanskriittiin ja se on yli 3000 vuotta vanha kieli. Murteita on Euroopassa yli 80 ja Suomen Kaalo–murre on kiertävän kansan kielenä vähitellen heikentynyt. Vuonna 1992 Suomi allekirjoitti Euroopan Neuvoston alueellisten ja vähemmistökielten sopimuksen ja nimesi samassa yhteydessä romanikielen kotimaamme viralliseksi vähemmistökieleksi.

    Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

  • Kotimaani ompi Suomi -hankkeessa on tuotu esille romanikulttuuria, mutta hieman uudesta näkökulmasta. Hankkeessa on painotettu suomalaisen kulttuurin sekä romanikulttuurin yhteisiä juuria. Sateenvarjohankkeen alla on kymmeniä toimijoita. Mukana olevat toteuttajat ovat tiedottaneet, kohdanneet sekä osallistaneet viranomaisia, opiskelijoita ja romaneja eri puolilla Suomea. Hankkeen merkeissä on järjestetty myös suurtapahtumia, messuja sekä konsertteja. Tämän kertaisessa Romano miritsissa kuulemme Kotimaani ompi Suomi -hankkeen promoottoritiimin terveisiä ideoinnista toteutukseen. Haastateltavina ovat Mertsi Ärling, Sari Hammar sekä Mertsi Lindgren. toimittaja on Miriam Schwartz.

  • Muusikko Tero Roinisen haastattelun toisessa osassa pohditaan ihmisyyttä, sekä sitä, kuinka suomalaisessa yhteiskunnassa näkyvillä olevat ilmiöt kuten eriarvoistuminen tai muukalaisviha näkyvät myös romaniyhteisön sisällä. Kitaristi Tero Roininen on perustanut monipuolisesti mustalaismusiikkia soittavan GG Caravan yhtyeen, jonka solistina esiintyy mm. Paleface.
    Ohjelman on toimittanut Maria Friman. ​

  • Tero Roinisen isä on valtaväestöä ja äitikin on romanikulttuurin ulkopuolella elänyt romani. Nykyään Tero omaa vahvan romani-identiteetin josta on ylpeä. Kiitollisuus etnisestä taustasta ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Kahden kulttuurin välissä eläminen ja oman paikkansa löytäminen molemmista kulttuureista on vaatinut pitkän ja kirvelevän matkan. Eikä se aivan kivutonta ole vieläkään. Musiikilla perheensä elättävä Tero Roininen toimii vakituisena kitaristina mm. GG Caravan, Deep Insight sekä Sara Forsbergin -bändeissä, mutta tekee lisäksi yhteistyötä monien kotimaisten eturivin artistien riveissä. Soittamisen lisäksi hän säveltää, sovittaa sekä toimii ääninäyttelijänä useissa tunnetuissa piirrossarjoissa ja -elokuvissa.

    Ohjelman on toimittanut Maria Friman. Ohjelman toinen osa kuullaan viikon kuluttua Romano miritsissä.

  • Romano missio palkittiin hiljattain kriminaalihuollon vuoden 2017 palkinnolla työstään romaninaisvankien hyväksi. Senja Valentin on yksi neljästä vankilatyöntekijästä. Hänen työkenttänään ovat Pohjois-Suomen vankilat.

    Valentinin mukaan vankilatyö on käytännönläheistä ja lähtee vankien tarpeista. Vangit saattavat kaivata apua arkisiin asioihin kuten talous, työelämä, asuminen tai perhesuhteiden hoitaminen. Valentin toteaa, että vankeusrangaistus voi olla myös mahdollisuus ja käännekohta: Silloin on pakko pysähtyä miettimään elämää ja valintoja.

    Senja Valentinin tapasi Oulussa toimittaja Jaakko Laakso.

  • Rosita Lindgren on 30-vuotias Nurmijärven Rajamäellä asuva tuleva kokki. Rosita vaihtoi etunimensä Elisabethiksi, jotta työllistyminen helpottuisi. Romaninainen on törmännyt usein työnantajien ennakkoluuloon, jonka mukaan romaniasu, tai romanikulttuurissa eläminen on este työnteolle.

    Rositalle kansanpukuun pukeutuminen oli aikanaan luonnollinen vaihtoehto ja vaatetus on tärkeä osa hänen identiteettiään. Työpaikalla pukeudutaan kuitenkin tilanteen mukaan ja tämä ei vähennä hänen kulttuuri-identiteettiään romanina. Hän on kokeillut eri työaloja ja työskennellyt muun muassa rakennustyömaalla, päiväkodeissa, erilaisissa projekteissa ja viimeisimpänä ravintola-alalla. Rositan mielestä romanivaatetus ei ole este työnteolle, vaan järjestelykysymys.
    Toimittajana Miriam Schwartz.

  • Helsinkiläinen Mira Haanpää muistelee lämmöllä lapsuutensa jouluja ja niihin liittyviä sattumuksia ja romaniperinteitä.Ohjelma vie aikaan jolloin romanit kulkivat vielä hevosvankkureilla etsien yösijaa. Hänen perheellään oli asunto ja tyypillistä oli, että monet kiertävät romanit tulivat heimoveljiensä asuntoihin joulun viettoon. Kulkevat romanit ovat tuoneet tuulahduksen kiertolaiselämästä Mirankin lapsuuteen. Monet romanit menivät myös muihin tuttuihin taloihin, jossa olivat ansainneet vuosien varrella luottamuksen. Suomen romanien jouluperinteet muistuttavat pääväestön joulunviettoa. Tapaninpäivään liittyvät tietysti tanssit, joihin Mira Haanpääkin edelleen askeleensa suuntaa. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

  • Oulun kaupungin alueella toimii useita romaniväestön kouluttamiseen, työllistymiseen ja hyvinvointiin tähtääviä hankkeita. Hanketoimintapäällikkö Sari Vilminko vastaa yhdessä projektipäälliköiden kanssa siitä, että hankkeet saavuttavat niille asetettuja tavoitteita. Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun toimipisteestä työskentelevä Vilminko iloitsee, että onnistumiset projekteissa tuottavat pysyvää hyvää romaniyhteisölle. Parhaimmillaan hyödyt kumuloituvat: Koulutuksen tai työllistymisen kautta elämässään eteenpäin päässeet romanit ovat esimerkkinä yhteisön sisällä ja herättävät työnantajien tai oppilaitosten kiinnostuksen romaniväestöä kohtaan.

    Sari Vilmingon tapasi toimittaja Jaakko Laakso.

  • Vieno Palm on 92-vuotias isänmaan ystävä ja kotoisin Säkkijärveltä. Vieno oli kuusilapsisesta lapsikatraasta nuorin, mutta jäi orvoksi hyvin nuorena. Kasvattiperhe tarjosi rakastavan ja turvallisen kodin, mutta sodan puhjettua kotiseudut jätettiin itkujen saattelemina. Perhe muutti Satakunnan alueelle ja 13-vuotias Vieno halusi antaa oman panoksensa Suomen itsenäisyyden puolesta, koska kolme veljeäkin oli rintamalla. Hän aloitti pikkulottana Porin suojeluskuntatalolla. Työnkuvaan kuului muun muassa sotilaiden vaatteiden huoltoa sekä paikkausta. Myös lämpimien sukkien kutomisesta tuli tärkeä taito. Vienon mielestä aika pikkulottana oli äärimmäisen opettavaista.

    Tämän kertaisessa Romano miritsissa Vieno Palm kertoo elämästään, kokemuksistaan pikkulottana, sekä siitä, mitä Suomi isänmaana hänelle merkitsee.Toimittajana Miriam Schwartz.

  • Naisten kulma on rikostaustaisille romaninaisille kehitetty hanke. Sille on tilausta, sillä romaninaisten rikollisuus on lisääntynyt ja romaninaisia on vankilakierteessä tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aiemmin. Naisten kulma on palkittu hiljattain tärkeästä työstään. Haastateltavana on Naisten kulman vastaava palveluohjaaja Tuula Blomerus.
    Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

Klipp

Lyssna också