Kalle Haatanen

Kalle Haatanen: Kansankodin kääntöpuoli

  • 51 min
  • tillsvidare

Ruotsalaisen kansankodin rakentamisessa rotuopeilla ja kansalliskiihkoilulla on ollut tärkeä rooli. Ruotsi ei kuitenkaaan ollut oppiensa kanssa yksin, vaan kansakuntien yhtenäisyyden ja puhtauden vaaliminen oli yleiseurooppalainen ilmiö. Kalle Haatasen vieraana on FT Tapio Tamminen, joka on tutkinut ruotsalaisen kansankoti-ajattelun historiaa, erityisesti sen synkkää kääntöpuolta.

Sändningar

  • lö 10.1.2015 10.00 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Radioaallot keksittiin 150 vuotta sitten. Italialainen Guglielmo Marconi ehti ensimmäisenä hakea patentin radioaaltoja käyttävälle langattomalle lennättimelle 1800-luvun lopussa. Tämä uusi viestintätekniikka mullisti nopeasti kaupankäynnin ja talouden. Langaton lennätin teki mahdolliseksi pitää reaaliaikaista yhteyttä kauppakumppaneihin ja tavaroita kuljettaviin laivoihin. Langaton lennätin mullisti myös sodankäynnin kun joukkojen ja sotalaivojen liikkeitä voitiin johtaa kaukaa ja käskyjä voitiin antaa nopeasti.
    Mutta langaton viestintä muokkaa edelleen taloutta, yhteiskuntaa ja arkipäiväämme. Olemme menossa kohti aikakautta, jolloin jokainen ihminen ja jokainen laite on verkossa tuottaen ja vaihtaen koko ajan informaatiota. Digitalisaatio tarjoaa tulevaisuudessakin uusia yhä parempia tuotteita ja palveluja. Saman aikaan kasvavat myös tietoturvan ongelmat kun jokaisesta ihmisestä kertyvä kaikki data liikkuu tietoverkossa tuntemattomiin paikkoihin.
    Tietokirjailija Petri Launiainen on perehtynyt langattoman viestinnän historiaan ja nykypäivään. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Pohjois-Korea on ainutlaatuinen maa. Se on reaalisosialismin viimeinen ulkomuseo, joka pystyy tehokkaasti kontrolloimaan kansalaisiaan ja harjoittaa häpeilemätöntä diktaattoriensa henkilöpalvontaa.
    Mutta Pohjois-Koreassakin eletään murrosaikaa, sanoo Ylen Aasian kirjeenvaihtajana toiminut Mika Mäkeläinen.
    Valtavat talousongelmat ja 90-luvun nälänhätä ovat pakottaneen Kim Jong-uninkin sallimaan pienimuotoista markkinataloutta. Ja Etelä-Koreasta salakuljetettu kapitalistinen viihde muokkaa väistämättä ihmisten maailmakuvaa, vaikka ulkomaisen viihteen katselu ja kuuntelu ovat ankarasti kielletty.
    Pohjoiskorealaisten arkea on eniten muuttanut kännykkä. Niitä on maassa nykyään paljon ja niillä on suuri merkitys maassa, jossa maan sisäinen liikkuminen on valvottua.
    Vaikka Pohjois-Korea on sulkeutunut diktatuuri, on maalla myös uusia avautumispyrkimyksiä. Maan johto on rakennuttanut uusia turistialueita, joihin se yrittää houkutella kiinalaisia, eteläkorealaisia ja myös länsimaisia turisteja.

  • Maailmanhistoria tuntee paljon suuriksi sankareiksi nostettuja vaikuttajia, joilla on ollut myös pimeä puolensa. Kun menneen maailman sankareista tulee kansallisia merkkihenkilöitä, heidän virheitään ja jopa julmuuksiaan vähätellään tai niistä vaietaan.

    Tietokirjailija Ari Turunen on perehtynyt historian tunnettujen suurten sankarien hirmutekoihin ja muihin häpeällisiin suorituksiin.

    Ari Turunen sanoo, että usein sankaripatsaaksi korotettu kansallissankari onkin jo naapurimaassa kansakunnan vihollinen.

    Esimerkiksi 1200-luvulla elänyt Tsingis-kaani on Mongoliassa edelleen kunnioitettu sankari, vaikka hän sotajoukkoineen järjesti valtaisia verilöylyjä. Makedonialaisten edelleen ihailema Aleksanteri Suuri murhautti estoitta sekä sotilaita että siviilejä. Kun puhutaan suurmiesten historiasta niin usein hänen uhriensa näkökulma unohtuu.

    Che Guevaran kuvilla varustetut paidat ja julisteet menevät vielä nykyäänkin kaupaksi. Harva tietää, että tämä ihailtu kapinapäällikkö oli myös säälimätön vankien teloittaja.

    Ari Turusen mielestä jokaisen kansakunnan pitäisi suhtautua kriittisesti omiin sankareihinsa ja kertoa heitä myös ikävät tosiasiat.

  • Vuosi 1968 oli nuorison kapinavuosi sekä Euroopassa että USA:ssa. Opiskelijat osoittivat mieltään vanhoja autoritaarisia järjestelmiä vastaan. USA:ssa kansalaisoikeusliike alkoi vaatia äänekkäästi tasavertaisia menestymisen ja osallistumisen mahdollisuuksia myös afro-amerikkalaiselle vähemmistölle. Vietnamin sota synnytti laajan rauhanliikkeen ja hippiliike kyseenalaisti perinteisen kulutukseen perustuvan amerikkalaisen elämäntavan.
    Sosiaalipsykologian professori emerita Anja Koski-Jännes vieraili USA:ssa kesällä 1968 ja haastatteli amerikkalaisnuoria. Tuoreessa teoksessaan Musta ja valkoinen protestisukupolvi hän muistelee tuota koko amerikkalaista yhteiskuntaa muuttanutta murroskautta. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Egyptillä on vuosituhansien saatossa ollut monenlaisia hallitsijoita ja se on kuulunut moneen kulttuuripiiriin. Faaraoiden ajan jälkeen se on ollut Rooman ja Bysantin provinssi sekä sittemmin islamilaisen Arabian voimatekijä. Se on kuulunut myös Osmanien valtakuntaan ja Brittiläiseen imperiumiin.

    Egypti on vaikuttanut valtavasti koko arabilaisen maailman kulttuuriin. Kaikki viime vuosisadan Lähi-idän merkittävät aatevirtaukset ovat syntyneet Egyptissä. Mutta myös kristilliseen kulttuuriin Egyptillä on ollut suuri vaikutus. Esimerkiksi kristillinen luostarilaitos syntyi Egyptissä.

    Tietokirjailija Andrei Sergejeff on perehtynyt Egyptin värikkääseen historiaan. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Suomella on ollut 12 presidenttiä. Presidentin asema ja valta ovat olleet hyvin erilaisia eri aikakausina. Myös presidenttien suhde valtaa on vaihdellut hyvin paljon itsenäisyyden aikana.
    Professori Martti Turtola on uusimassa kirjassaan kuvannut Suomen presidenttien suhdetta valtaa ja myös arvioinut presidenttiemme vallanhalua.
    Suomaisen presidenttivallan ehdoton ennätys on luonnollisesti Kekkosen aika. Kekkosen onnistui tehdä itsestään korvaamaton maan isä, jonka vähäinenkin arvostelu leimattiin majesteettirikokseksi.
    Professori Martti Turtolan mukaan ennen sotia presidenteillä oli erilainen suhde valtaa kuin sodan aikana ja sodan jälkeen. Aiemmin presidentin tehtävä koettiin ennen kaikkia velvollisuudeksi isänmaata kohtaan eikä niinkään henkilökohtaiseksi menestykseksi. Vasta Mannerheim toi presidentin asemaan henkilökohtaisen vallan tavoittelun motiivin.

  • Suomessa tapahtuva poliittinen väkivalta heijastelee suoraan ulkomaiden tapahtumia ja kansainvälisiä kehityssuuntia, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko.
    Tämä pätee niin Turun puukotusiskuun kuin äärioikeistolaisiin väkivallan tekoihin.
    Nykyajan poliittinen väkivalta on monimuotoista ja monikasvoista. Tekijä voi olla yksittäinen henkilö, pieni ryhmittämä tai kansainvälinen terroristijärjestö. Keinot vaihtelevat lievästä uhkailusta verilöylyyn. Väkivalta saa koko ajan uusia muotoja.
    Järjestäytynyt poliittinen väkivalta on Suomessa edelleenkin harvinaista. Esimerkiksi Pohjoismainen vastarintaliike on tehnyt vain kymmenkunta väkivaltatekoa kun taas yksittäisiä poliittisen väkivallan tekoja poliisin tietoon tulee ainakin tuhatkunta vuodessa. Silti ilmiö on vakava, koska teot tulevat usein yllättäen ja niitä vaikea ennalta ehkäistä.
    Poliittisen väkivallan kitkeminen on vaikea tehtävä. On paljon tutkimusnäyttöä siitä, että kovaotteiset vastatoimet usein vain lisäävät väkivaltaa eivätkä vähennä sitä. USA:n 9/11 –terrori-iskun jälkeinen terrorismin vastainen sota on siitä yksi esimerkki.
    Teemu Tammisen mukaan väkivaltaa voidaan vähentää vain tarttumalla sen juurisyihin.

  • Valtiovaltaan kriittisesti suhtautuvalla konservatismilla on Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Jo maan perustuslaki lähtee siitä, että liittovaltion valta suhteessa kansalaisiin tai osavaltoihin on tarkasti rajattu. Merkittävä muutos tapahtui 1930-luvulla, kun Suuren laman takia valtio otti talouspolitiikasta aiempaa paljon vahvemman otteen New Deal –ohjelmalla.
    Konservatiivit vastustivat New Dealiä, mutta toisen maailmansodan takia vastarinta jäi vaisuksi.
    Usko vapaaseen kapitalismiin, uskonnollisuus ja kriittinen suhtautuminen valtiovaltaan ovat amerikkalaisen sydänmaiden konservatismin peruspilareita. Konservatiivisten sydänmaiden keskeisiä alueita ovat olleet Keskilänsi ja Etelävaltiot. Yhdysvaltain historian dosentti Markku Ruotsila muistuttaa, että konservatiivien ajattelu ei ollut vielä ollut 1960-70 -luvuilla vallannut republikaanista puoluetta.
    Konservatiivinen ajattelu alkoi puolueessa vahvistua vasta Reaganin presidenttikaudella.
    1960-luvun arvoliberalismi oli suuri shokki USA:n sydänmaiden konservatiiveille. Aborttioikeus, koulurukousten kieltäminen ja perinteisten perhearvojen heikentyminen olivat konservatiiveille kipeitä tappioita.
    Markku Ruotsila näkee Donald Trumpin valtaannousun perinteisen amerikkalaisen konservatismin luonnollisena jatkumona. Monenlaisilla bisneksillä rikastunut ja arrogantisti esiintyvä Trump sopi hyvin konservatiivisen keskiluokan presidenttiehdokkaaksi. Trump voitti vaalit, koska niin moni amerikkalainen konservatiivi oli kyllästynyt molempien puolueiden eliittien sovinnaiseen puheeseen ja poliittiseen kulttuuriin.

  • Mitä on vapaa tahto? Tämä on filosofian klassinen kysymys, jota on pohdittu jo antiikista saakka.
    Vapaan tahdon olemusta on pohdittu niin filosofiassa, teologiassa kuin muissakin tieteissä.

    Vapaan tahdon problematiikka kuuluu myös heikkotahtoisuus. Usein ihminen tietää mitä pitäisi tehdä mutta tekee silti jotain muuta. Mutta onko heikkotahtoisuus laiskuutta vai pahe? Onko heikkotahtoinen vastuussa heikkotahtoisuudestaan, jos ei kuitenkaan voi sille mitään?
    Vapaan tahdon ideaa ovat vastustaneet etenkin deterministit. He on pohtineet sitä, voiko täysin vapaata tahtoa ollakaan, koska ihmisten tekoja ohjaavat monet ulkopuoliset tekijät. Perinteinen determinismi lähti siitä, että jokainen tapahtuma on jollain tavoin seurausta siitä, mitä on ennen tapahtunut, ja ihmisen tahto ei voi tätä lainalaisuutta rikkoa. Mutta osa filosofeista on sitä mieltä, että determinismi ja vapaa tahto eivät sulje toisiaan pois.
    Akatemiatutkija Aku Visala on tutkinut vapaan tahdon olemusta ja sen yhteensopivuutta deterministisen ajattelun kanssa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Demokratia on hyvin muutosvoimainen käsite, sanoo yliopistonlehtori Teppo Eskelinen. Se on motivoinut voimakkaasti yhteiskunnallista liikehdintää ja paremman maailman etsintää sekä 1800-luvulla että 1990-luvulla Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Kuitenkin tänä päivänä demokratian käsite kärsii väljähtymisestä tai itsetyytyväisyydestä. Olemme alkaneet kuvitella että me elämme jo valmiissa toimivassa demokratiassa. Teppo Eskelisen mukaan tämä estää sekä demokratian kehittymistä että sen uhkien näkemistä.
    Meillä on paljon hierarkkisesti tai teknokraattisesti johdettuja järjestelmiä, jotka eivät yritäkään toteuttaa ajatusta siitä, että kaikkien äänten pitäisi painaa yhtä paljon.
    Usein ajatellaan että demokratian suurin uhka tulee sen ulkopuolelta, esimerkiksi niin, että jokin sotilasjuntta ottaa vallan. Kuitenkin demokratian uhkana on myös sen sisällä oleva asiantuntija- ja ammattijohtajien valta, joka ei kuuntele eikä ota huomioon poliittisen enemmistön tahtotilaa.
    Nykydemokratian yksi suuri ongelma Eskelisen mukaan on se, että niin suuri osa väestöstä ei tunne pääsevänsä osalliseksi päätöksentekoon. Tästä johtuu viime vuosi voimakas populismin nousu.

  • Tieteellisen tiedon ominaisluonteeseen kuuluu jatkuva epäily ja kyseenalaistaminen. Luotettava tieto syntyy useiden tutkijoiden työn tuloksena kun eri tutkijat päätyvät tahoillaan samaan lopputulokseen.

    Tieteellinen prosessi on läpinäkyvä, koska tutkijan pitää perustella tutkimuksen lähtökohta, käytetyt metodit ja esitellä myös käytetyt aineistot. Julkaistu tutkimus käy myös läpi tiukan vertaisarvioinnin.

    Tieteellisen tiedon pitäisi aina olla mukana poliittisessa päätöksenteossa, sano Helsingin yliopiston entinen kansleri Kari Raivio. Hyvä esimerkki on ilmastonmuutos. Koko ilmiö on tullut esille tieteellisien tutkimuksen kautta. Yksittäisten ihmisten havainnot eivät paljasta ilmastonmuutoksen eri tekijöitä tai seurauksia. Vain tieteellisen tutkimuksen kautta on mahdollisuus saada selville, mitä voidaan tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

    Tieteellisen tiedon uskottavuutta murentaa sellainen kaupallinen tutkimus, jota ohjaa yksinomaan rahoittajan taloudelliset intressit. Tästä on esimerkkejä esimerkiksi tupakka- ja öljyteollisuudesta. Öljyteollisuus on rahoittanut muun muassa tutkimusta, jotka pyrkii kyseenalaistamaan ihmisen vaikutuksen ilmastomuutokseen.

    Kari Raivio arvostelee sitä, että nykyään tutkimustietotoa ei enää käytetä riittävästi lainsäädäntötyössä tai eikä uusien lakien vaikutusarvioinnissa. Sote-prosessi on tästä esimerkki.

  • Kiinan nousu viime vuosikymmeninä maailman talousmahdiksi on kohottanut myös kiinalaisten itsetuntoa ja kansallisaatetta. Niinpä maan poliittinen johto näkee nyky-Kiinan tuhansia vuosia vanhan kiinalaisen kulttuurin suorana jatkeena. Virallisen historiankirjoituksen mukaan vasta kommunistinen Kiina pystyi vapauttamaan maan länsimaiden ikeen alta. Kiinan vahvistuminen on johtanut myös siihen, että se on ottanut entistä aktiivisemman roolin maailmanpolitiikassa.
    Vaikka Kiinalla on nykyään vahvat ja monipuoliset suhteet länteen, on moni asia Kiinassa on eri lailla kuin mitä meillä luullaan.
    Toimittaja Mari Manninen on asunut Kiinassa ja hän haluaa purkaa Kiinaan liittyviä vääriä uskomuksia. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.
    Kuva: Unsplash

Lyssna också