Romano mirits

ti 23.12.2014

  • 13 min
  • tillsvidare

Kaikkein syvimmät ja kauneimmat joulumuistot liittyvät lapsuuteen, vaikka köyhäänkin. Romano miritsissä jouluisista muistoista kertovat muusikko Pertti Palm, sosiaalineuvos Väinö Lindberg ja
Brysselissä Euroopan komissiossa asaintuntijana työskentelevä Miranda Vuolasranta

Sändningar

  • ti 23.12.2014 17.58 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Suomen osaamiskeskuksista KOSKE eli Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on perehtynyt erityisesti romaniasioihin. Se julkaisi kuluvan vuoden alkupuolella selvityksen romanilasten, -nuorten ja –perheiden sosiaalipalveluiden tilanteesta ja kehittämistarpeista. Mitä ovat osaamiskeskukset, mikä on LAPE ja mitä romaneiden lapsi- ja perhepalveluista selvisi tutkimuksessa? Romano miritsin toimittaja Jaakko Laakso tapasi KOSKEn johtaja Marja Heikkilän.

  • Eteläpohjalainen Sonja Stenroth kärsi lapsuudessaan koulukiusaamisesta. Peruskoulun jälkeen hän ei halunnut opiskella mitään, vaan jäi vuosiksi kotiin. 25-vuotiaana hän kuitenkin koki, että elämässä täytyy olla muutakin kuin työttömän arki. Hän etsi tilanteeseensa apua Työvoimatoimistosta ja hakeutui koulutukseen. Opiskelupolku aukesi Nuorisotakuun ja Nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta. Opinnot johtivat myös työelämään ja pysyvään työsuhteeseen ravintola-alalla. Lapsuus- ja nuoruusajan kiusaamiskokemukset jättivät kuitenkin arpia, eikä aikuinenkaan romani välty väheksynnältä ja rasismilta.

    Toimittajana Jaakko Laakso.

  • Linda-Maria Roineelle elämä mielenterveysongelmien kanssa on arkipäivää. Hänen vaikea menneisyytensä, kiusatuksi joutuminen ja päihdeongelmat olivat osasyynä mielenterveysongelmien puhkeamiseen. Lindalle selviytymiskeinoina ovat toimineet kuntoutus, läheisten tuki, taide ja ”oman jutun” löytäminen. Lindalle se on rap-musiikki ja hänet tunnetaan nimellä Mercedes Bentzo. Lindan elämää käsittelevän kaksiosaisen ohjelmasarjan toisessa jaksossa käsitellään mielenterveysasioita. Linda haluaa antaa äänensä aiheelle, joka on edelleen yhteiskunnassamme tabu.Tietoisuuden lisääminen,puhuminen ja vertaistuki ovat selviytymisen askeleita ihmisille, joita aihe koskettaa. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

  • Linda-Maria Roine, alias Mercedes Bentso on 24-vuotias helsinkiläinen nainen. Hän joutui vakavan koulukiusaamisen uhriksi. Kiusaaminen kärjistyi tytön itsemurhayritykseen teini-iässä. Linda haki hyväksyntää vääristä piireistä ja ajautui päihdekierteeseen. Huumemaailmassa Lindan kiusaaminen sekä traumat saivat uusia muotoja ja jättivät pysyviä jälkiä.

    Romano miritsin kaksiosaisen ohjelmasarjan ensimmäisessä jaksossa kuullaan Linda-Marian tarina siitä, mitä kiusaaminen voi saada aikaiseksi. Linda selviytyi ja tahtoo kertoa tarinansa rohkaisuksi muille. Samalla hän haluaa toimia kiusattujen puolestapuhujana ja viestiä, että kiusaaminen on väkivaltaa. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

  • Kasvava päihdeongelma on koskettanut romaniväestöä kovalla kädellä. Romano Miritsin päihdetyöhön keskittyneen ohjelmasarjan toisessa osassa puhutaan romanien perhetyöstä taistelussa huumeita vastaan. Kyösti Lindeman on tehnyt kenttätyötä romaninuorten keskuudessa jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Lindemania huolettaa se, että kuolemantapaukset näyttäisivät lisääntyneen rajusti.
    Kuinka päihdeongelma on muuttunut ja kehittynyt vuosikymmenten aikana? Mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota, jotta haasteeseen voitaisiin puuttua tehokkaammin? Kyösti Lindeman puhuu ilmiöstä, joka koskettaa karusti yhä useampia perheitä. Toimittajana Miriam Schwartz.

  • Tutkija, toimittaja ja muusikko Risto Blomster työskentelee Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistossa äänitteiden sekä kansanmusiikki- ja romaniaineistojen parissa. Hän on mukana Romaniasiain neuvottelukunnan, Kansallisarkiston ja Suomen kirjallisuuden seuran yhteishankkeessa Romanien kulttuuriperintö – arkistointi, arvostus ja tutkimus. Tutkija Risto Blomster kertoo hankkeen taustoista sekä tuloksista.
    Ohjelman on toimittanut Maria Friman

  • Vuonna 1987 Tampereen työväenteatterin Eino Salmelaisen koulusta itsensä löytänyt Hannu Friman päätyi näyttelijän ammattiin monien mutkien kautta. Friman on ollut kiinnitettynä Rovaniemen kaupunginteatteriin nyt jo 27 vuoden ajan. Näyttelijän työn lisäksi hän myös tuottaa teatteria sekä toimii stand up -koomikkona. Hannu Friman on tunnettu vitseistä, jotka saavat sekä romanit sekä valtaväestön nauramaan niin itselleen kuin toisilleen. Hän kertoo työstään ja sattumuksistaan sekä tarjoaa pienen näytteen stand-up komiikastaan. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

  • Suomen romanikieltä, kaaleen kieltä, puhuu sujuvasti enää harva romani. Kielen taitajat ovat tyypillisesti iäkkäitä ja pelkona on, että kieli häviää kokonaan. Armas Hagert ja Voitto Friman ovat romanikielen opettajia. He toivovat kielen elpyvän ja toteavat, että mikäli romanikieli kuolee, häviää myös merkittävä osa Suomen romanien identiteettiä. Molemmat miehet opettavat romanikieltä jälleen juhannuksen jälkeen startanneessa, Itä-Karjalan kansanopistolla pidettävässä romanikielen ja -kulttuurin kesäkoulussa.

    Romano miritsin toimittajana Jaakko Laakso.

  • Kimmo Granqvist on suomalainen romanin kielen tutkija sekä Pohjoismaiden ensimmäinen romanitutkimuksen professori. Aikoinaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen siviilipalvelukseen päätynyt Kimmo Granqvist opetteli romanikielen siviilipalveluksensa aikana. Pian hän jo avusti sanakirjatyössä ja sittemmin kirjoitti romanikielestä lyhyen kieliopin. Nyt työn alla on perusteellisempi kielioppi. Granqvistin on sanottu olevan Suomessa romanikielen ylin auktoriteetti.
    Hiljattain pohjoismaiden ensimmäiseksi romanitutkimuksen professoriksi nimetty Kimmo Granqvist keskustelee toimittaja Maria Frimanin kanssa romanikielestä ja romanitutkimuksesta.

  • Suomen Romaniyhdistyksen hallinnoima ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Au mensa III –projekti pyrkii vahvistamaan romaninuorten- ja vanhempien välistä vuoropuhelua. Lisäksi hankkeen tavoitteena on rakentaa nuoren ympärille uudenlaista, laajaa ja tukevaa yhteistyöverkostoa. Projekti on kaksivuotinen. Projektityöntekijä Anna Rajalinin mukaan romanihankkeissa tehtävä työ tulee tarpeeseen. Hänen mielestään on tärkeää, että romaninuori kokee tulevansa kuulluksi.

  • Helli Ruuth on eurajokelainen perheenäiti, joka on kasvattanut yhteensä viisitoista lasta - kuusi omaa lastaan ja yhdeksän lastenlastaan kasvattilapsinaan. Tasavallan presidentti palkitsi Helli Ruuthin äitienpäivänä. Hänelle ojennettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein. Helli Ruuthille usko ja seurakunnassa toimiminen ovat olleet elämän kantavia voimia. Muun muassa laulaminen seurakunnan kuorossa on tuonut vastapainoa suurperheen äidin tekemälle kasvatustyölle. Kuulemme Helli Ruuthin ja hänen puolisonsa Veikko Ruuthin ajatuksia vanhemmuudesta ja elämästä.

    Romano miritsin toimittaa Jaakko Laakso.

  • Maakuntauudistus tuo romaniväestön näkökulmasta muutoksia siihen, kuinka maakunnan alueella romanien asiat nousevat esiin. Maakuntauudistus tuo merkittäviä muutoksia myös romaniasiain neuvottelukunnille, sillä aiemmin asetuspohjalta toimineet neuvottelukunnat nostetaan uudistuksen myötä lainsäädäntöön.

    Maria Frimanin haastateltavana Romano miritsissä on Romaniasiain neuvottelukunnan äskettäin valittu uusi pääsihteri Henna Huttu.

Klipp

Lyssna också