Tiedeykkönen

Ihmisen papilloomavirus aiheuttaa syöpää pään ja kaulan alueella; huhtikuun tähtitaivaalla lentävät lyridit

  • 44 min
  • tillsvidare

Ihmisen papilloomavirusta on pidetty sukupuolitaudinaiheuttajana mutta käsitys tästä syövälle altistavasta viruksesta on muuttumassa. Suomalaiset tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jolla tuotetaan sellusta uudenlaista kuitua ja kangasta. Ohjelman lopuksi puhutaan tähtien kirkkauksista ja katsotaan huhtikuun tähtitaivaalle. Haastateltavana ovat professori Stina Syrjänen Turun yliopistosta, professori Ilkka Kilpeläinen Helsingin yliopistosta, tekstiilitaiteen maisteriopiskelija Marjaana Tanttu Aalto-yliopistosta ja professori Markku Poutanen Geodeettisesta laitoksesta. Toimittajina Jari Vaara, Maija Kaipainen ja Sisko Loikkanen.

Sändningar

  • fr 4.4.2014 12.15 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Minkälainen oli Suomen teknologinen kehitys 1940- ja 50-luvuilla? Mikä vei maata eteenpäin, kun panokset menivät ensin sotaan ja sen jälkeen sotakorvausteollisuuteen? Asiaa valottavat tutkija Panu Nykänen ja professori Kalle Michelsen Lappeenrannan yliopistosta.

    Silti niukkuudesta huolimatta tuon ajan innovaatiokeskuksiakin löytyy kaksi kappaletta: valtion lentokonetehdas ja metalliteollisuuden Lokomo. Näiden älyllinen kärki siirtyi sodan jälkeen Teknilliseen korkeakoulun, VTThen sekä yrityksiin.

    Entä minkälainen on suomalainen itse tehty moderni? Mikä oli polkupyörän rooli maaseudulla 1900-luvun alkupuoliskolla? Tätä on tutkinut Tiina Männistö-Funk Chalmersin Teknillisestä korkeakoulusta. Siinä missä polkupyörä edusti kaupungissa uutta kulutusteknologiaa näyttäytymiseen, maaseudulla polkupyörä tarjosi pientilallisille ja käsityöläisille mahdollisuuden näyttää taitojaan. He rakensivat polkupyöränsä itse puusta ja raudasta. Sosiaalinen piiri laajeni, kun nuoriso taittoi matkansa pyörällä seurojentalolle.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Lause "elävä kala ui veden alla" saattaa kuulostaa banaalilta, mutta sitä voidaan pitää melkoisen merkittävänä suomen kielen lauseena. Miksi? Se selviää tässä Tiedeykkösessä, jossa puhutaan kielentutkimuksesta ja erityisesti suomen kielen etymologiasta eli sanojen alkuperän tutkimuksesta. Kuinka suomen kieli kehittyi muinaisesta uralilaisesta kantakielestä nykysuomeksi ja mitkä asiat vaikuttivat sen kehitykseen? Mistä ja milloin ovat tulleet suomen kielen sanat? Mitä yhteistä on sanoilla häme ja saame? Mitä on jäljellä uralilaisesta kantakielestä?
    Tutkijatohtori Santeri Junttila Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineesta kertoo suomen kielen kehityksestä ja sen eri aikoina omaksumista lainasanoista sekä kielemme matkasta Uralilta manner-Suomeen. Viime vuosina suomen ja suomensukuisten kielen reitistä tänne Suomenlahden pohjoispuolelle on nimittäin saatu uutta tietoa, joka kumoaa vanhat olettamukset.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

  • Ahdistuneisuushäiriö on migreenin jälkeen toiseksi yleisin aivosairaus. Mikä saa stressaavissa ja pelottavissa tilanteissa normaalin reaktion, ahdistuksen, jämähtämään krooniseksi ahdistushäiriöksi? Kenellä on muita suurempi riski ahdistuksen kroonistumiseen ja miten riskiä voisi pienentää? Myös alttius sairastua skitsofreniaan kulkee suvuissa, mutta sekin vaati puhjetakseen laukaisevia tekijoiltä.
    Geenien lisäksi muutkin tekijät vaikuttavat sairastumiseen. Elinympäristö, infektiot ja elämäntavat sekä tuuri joko laukaisevat perityn riskin tai jättävät sen uinumaan. Nykyisin tiedetään, että ainakim stressi, tartuntatudit ja kannabis voivat saada sairauden puhkeamaan. Mutta miten ihmeessä evoluutio ei ole karsinut sairauksien riskigeenejä pois väestöstä, onko niistä jotain hyötyäkin ihmislajin selviämiselle? Monitekijäisten aivosairauksien syiden selvittelyssä riittää tutkijoilla työtä vielä vuosiksi. Geeneistä ja aivosairauksista puhuvat neurogenomiikan apulaisprofessori Iiris Hovatta Helsingin Yliopiston Neurogenomiikan laboratoriosta ja toimittaja Leena Mattila. Kuva Shutterstock.

  • Muistatteko, millainen myrsky nousi, kun suomen kielen lautakunta päätti kolme vuotta sitten, että "alkaa tekemään" onkin yhtä hyväksytty ilmaus kuin "alkaa tehdä"? Kyseinen kiista on yksi esimerkki alati muuttuvasta suomen kielestä: säännöt ja normit joutuvat joustamaan, kun kieli muuttuu käytössä eli ihmisten arjessa. Vaikka moni vastustaa kielen muuttumista, suomi on aina ollut altis vaikutteille: niin muille kielille kuin esimerkiksi uskonnolle. Tiedeykkönen-ohjelmassa suomen kielen vaietuista vaiheista keskustelevat aiheesta kirjan kirjoittaneet suomen kielen professori Jaakko Leino Helsingin yliopistosta ja toimittaja Ville Eloranta Helsingin Sanomista. Toimittaja on Sakari Silvola.
    Kuvassa suomen kirjakielen isä Mikael Agricola.

  • Hyvin kylmässä, lähellä absoluuttista nollapistettä voidaan tutkia jännittäviä kvantti-ilmiöitä atomikaasulla niin sanotussa Bosen-Einsteinin kondensaatissa. Tällaisessa kondensaatissa Aalto-yliopiston dosentin Mikko Möttösen tutkimusryhmä tuotti yhdysvaltalaisen tutkijaryhmän kanssa kvanttimonopolin, joka vieläpä tuhoutui. Mikko Möttönen on kuvannut kvanttimekaanisen monopolin eräänlaiseksi keinotekoiseksi magneettiseksi monopoliksi, hiukkaseksi, jota on etsitty luonnosta.
    Ohjelmassa kerrotaan magneettisesta monopolista ja sen kvanttimekaanisesta versiosta ja käydään läpi, kuinka Bosen-Einsteinin kondensaatti tuotetaan Amherst Collegen laboratoriossa Yhdysvalloissa. Ohjelman lopussa kerrotaan kvanttitietokoneesta ja nanojäähdyttimestä, joka keksittiin Möttösen tutkimusryhmässä. Haastateltavina ovat dosentti Mikko Möttönen ja tohtorikoulutettava Tuomas Ollikainen Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuva: kvanttimonopoli/ Heikka Valja

    Ajankohtainen makasiiniohjelma tutkii maailman ilmiöitä tieteen näkökulmasta.

  • Vastakkainasettelusta huolimatta kristinuskolla ja islamilla on paljon yhteisiä piirteitä, ja myös tarinat sekä niiden henkilöt ovat pitkälti samat, juutalaisesta kulttuuriympäristöstä periytyvät. Uuden uskonnon omaksumiseen vaikuttivat osaltaan käytännölliset ja taloudelliset syyt, ei siis ainoastaan uskonoppi.
    Kristinuskon ja islamin syntyvaiheista, yhtymäkohdista ja eroista kertovat Uuden testamentin tutkijatohtori Nina Nikki sekä arabian kielen ja islamin tutkimuksen dosentti Ilkka Lindstedt Helsingin yliopistosta.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

  • Aurinko on periaatteessa ilmainen energialähde, jonka hyödyntäminen on nyt kasvamassa. Tämä tuo toivoa puhtaammasta tulevaisuudesta.
    Aalto-yliopiston professori Hele Savin on kehittänyt nanorakenteisia mustia piikennoja, joiden pinta on piikikästä nanorakennetta. Tällainen pinta estää valoa heijastumasta pinnalta. Kun kennot onnistuvat nappaamaan valoa alhaisessakin tulokulmassa, ne sopivat hyvin Suomenkin olosuhteisiin ja pohjoiselle vyöhykkeelle. Tutkimustyöstä on syntynyt myös idea soveltaa nanorakenteita uudenlaisiin antureihin, esimerkiksi röntgensovelluksiin.
    Professori Hele Savin palkittiin innovatiivisesta työstä äskettäin eduskunnan naisille suunnatulla innovaatiopalkinnolla. Haastateltavana ovat professori Hele Savin ja tohtorikoulutettava Toni Pasanen Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuva NASA

  • Ympäristön suojelulla on vaikutusta ja onnistuneita operaatioita löytyy myös Suomesta. Suomen vesistöjen ja myös Itämeren tilanne on monilta osin parempi kuin muutama vuosikymmen sitten esim. Itämeren harmaahylkeet ja merikotkat eivät enää keiku sukupuuton partaalla. Niillä menee huomattavasti paremmin kuin 70-luvulla.
    Sekä halli-harmaahylje että merikotka ovat huippupetoja ravintoketjun yläpäässä, joten niihin kertyi ympäristömyrkkyjä oikein korkojen kanssa. Myrkkytilanne on parantunut huomattavasti, mutta toisaalta merta uhkaavat muovijätteet, pintakäsittely - ja palonestoaineet ynnä muut uuden kemikaalit.
    Itämeren tilanne on toistaiseksi hiljalleen parantunut, kun ravinne- ja myrkkykuormitus ovat vähentyneet. Ongelmia tuovat kuitenkin merenpohjaan painuneet ravinteet, joita vapautuu suolavesipulssien jälkiseurauksena. Tanskan salmista ajoittain vyöryvä painava suolainen vesi painuu Itämeren syvänteisiin ja puskee tieltään ravinteet ja rikkivedyt Suomenlahden rannikolle. Ja sehän näkyy veden suolaisuudessa ja ikävästi myös ravinnepitoisuuksissa.
    Tutkija Emil Vahtera on perehtynyt Itämeren ravinnetilanteeseen ja ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio uusiin ja vanhoihin synteihin eli myrkkyihin ja muihin kemikaaleihin. Toimittaja on Leena Mattila. (kuva: Leena Mattila/YLE)

  • Suomea voi hyvällä syyllä sanoa teknologiamaaksi. Luonnonolosuhteet ja maantiede ovat haastaneet kansakuntaa. Talvi on pitkä, ja sijaitsemme meren takana suureksi osaksi. Metsä on tarjonnut elinkeinoa, ja vähitellen puun jalostusaste on kasvanut.

    Minkälainen oli Suomen teknologinen kehitys itsenäisyyden varhaisina vuosina? Mikä vei meitä kansakuntana eteenpäin ja loi toivoa? Tutkija Panu Nykäsen mielestä suomalaisilla on ihmeellinen taito tarttua vaikeisiin teknisiin asioihin ja viedä ne kunnialla läpi. Vaikka resursseja oli perin vähän. Hän on tutkinut pitkään Suomen teknologista kehitystä.

    AIV-rehu, jäänmurtajat, radioluotain sään ennustamiseen - tällaisia innovaatiota Suomen varhaisilta vuosikymmeniltä nostaa esiin professori Karl-Erik Michelsen Lappeenrannan yliopistosta. Entä mikä oli juuri itsenäistyneen maan teknologinen pohja? Entä miten 100-vuotiaan maan historiaa tarkastelee tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius Turun yliopistosta.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Outokummun kaivos v. 1949, valokuvaaja © Herman Stigzelius, Geologian tutkimuskeskus.

  • Tutkijat allekirjoittivat maaliskuussa 2017 julkilausuman, jossa vastustivat hallituksen aikeita lisätä metsähakkuita. Tiedeykkösessä on haastateltavana yksi vetoomuksen kirjoittajista, ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.
    Metsäretken lomassa keskustellaan metsiensuojelusta, luonnon monimuotoisuudesta ja uhanalaisista eläimistä, kuten kaupunkien liepeillä asustelevista liito-oravista. Kotiaho kertoo metsien ja soiden ennallistamisesta sekä siitä, miksi pitkään valmisteltu soidensuojeluohjelma lopulta vesittyi.
    Kotiaho edustaa Suomea kansainvälisessä biodiversiteettipaneelissa, joka on ilmastopaneelin sisar. Hän kertoo, millaista työtä ryhmä tekee ja miltä ympäristönsuojelun tila näyttää maailmanlaajuisesti.
    Ohjelman loppupuolella päästetään lampaat kesälaitumelle ja istahdetaan Metsähallituksen kehitysjohtaja Jussi Päivisen kanssa puhumaan perinneympäristöjen suojelusta. Toimittaja Mari Heikkilä.

  • Suomenlinna on yksi tunnetuimmista historiallisista kohteista Suomessa. Satoja vuosia vanhat rakennukset ja linnoituslaitteen, toimiva 1700-luvun telakka ja sekä liuta ruotsalaisten että venäläisten tuomia uusia kasveja. Kasveja sekä istutettiin että tuotiin vahingossa heinäkuormissa ja linnoituksen rakennusmateriaalien mukana.
    Merilinnoituksen rakentaminen alkoi Ruotsin vallan aikana 1700-luvulla, ja sen kauden näyttävin tuotos on Kuninkaanportti Kustaanmiekan itärannalla. 1800-luvun alussa, Suomen sodassa, Ruotsi hävisi Venäjälle koko Suomen. Uusi isäntä käänsi kanuunat kohti länttä, vahvisti linnoitusta ja rakennutti valtavat maavallit Pietaria suojaamaan. Linnoitus oli alusta asti hyvin kansainvälinen paikka ja pitkään siellä asui enemmän väkeä kuin Helsingissä. Leena Mattila retkeilee Suomenlinnassa Museoviraston ja Suomenlinnan hoitokunnan asiantuntijoiden kanssa ja poimii rusinoita pullasta.

  • Osaatteko kuvitella Suomea katolisena maana tai osana Tanskaa? Tai kuinka meidän olisi käynyt, jos olisimme päätyneet osaksi Venäjää jo 1700-luvulla? Monet historian kulkemattomat polut ovat aikanaan olleet aivan mahdollisia, jopa todennäköisiä vaihtoehtoja. Sakari Silvolan toimittamassa Tiedeykkösessä puhutaan historian toteutumattomista vaihtoehdoista tutkija Ulla Koskisen, professori Petri Karosen ja professori Pertti Haapalan kanssa.
    Kuva: Wikimedia Commons Mikael Agricola ja Kustaa Vaasa, kaksi Suomen historian suurta vaikuttajaa.

Klipp

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Lyssna också