Kirjakerho

Kirja joka muutti elämäni - Alice Munro: Hyvän naisen rakkaus

  • 37 min
  • tillsvidare

”Novellit”! Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja Saara Cantell tiesi heti, minkälainen kirjallisuus on muuttanut hänen elämänsä. Cantell valitsi vaikuttavaksi kirjaksi Alice Munron novellikokoelman ”Hyvän naisen rakkaus”. Munron tapa tehdä ihmiskudelmaa vetoaa Cantelliin, ja kysymykset esimerkiksi siitä, millaisia keinoja novellien henkilöillä on toteuttaa omaa tahtoaan, on ohjaajasta kiinnostavaa. Novellissa ”Lapsia et saa” perheenäidin elämä muuttuu hetkessä, kun hän lähtee teatteriohjaajan matkaan. Toimittajana Emilia Cronvall.

Sändningar

  • on 9.10.2013 15.05 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Kirjallisuus muuttuu digitaalisuuden myötä leikillisemmäksi ja vuorovaikutteisemmaksi. Kyse ei kuitenkaan ole vain tulevaisuudesta vaan jo tehdyistä kokeiluista: kirjallisuus on taipunut esimerkiksi holografian ja virtuaalisen todellisuuden muotoihin. Nykykulttuurin professori Raine Koskimaa Jyväskylän yliopistosta avaa digitaalisen kirjallisuuden menneisyyttä ja tulevaisuutta. Toimittaja on Jani Tanskanen.

  • Kirja muuttuu, niin kuin se on aina muuttunut. Onhan perinteinen painettu kirjakin historiallisen kehittelyn tuote; se ei pudonnut taivaasta. Mutta miten kirjallisuus voi hyödyntää digitaalista muotoa kirjallisuuden omilla ehdoilla? Vai jämähtääkö kirjallisuus e-kirjoiksi, jotka vain jäljittelevät tavallista painettua kirjaa? Nykykulttuurin professori Raine Koskimaa Jyväskylän yliopistosta avaa digitaalisen kirjallisuuden menneisyyttä ja tulevaisuutta Kirjakerhon minisarjassa Digitaalisen kirjallisuuden vaiettu historia ja melskattu tulevaisuus. Toimittaja on Jani Tanskanen.

    Kuva: UWE ANSPACH​ /EPA

  • Kirjakauppias joutuu ja pääsee monenlaisiin tilanteisiin ja kohtaa kiinnostavia ihmisiä. Kirja-alan keskeinen vaikuttaja ja verkottuja kertoo ällistyttävimmät ja hauskimmat tarinat uransa varrelta. Stig-Björn "Nalle" Nyberg on toiminut Akateemisen kirjakaupan johtajana, Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtajana ja kustantajana. Toimittajana sinunkauppoja tekee Jani Tanskanen.

    Kuva: Emilia Cronvall.

  • Anni Kytömäki on kirjoittanut järkälemäisen romaanin. Siinä on seitsemän sukupolvea ja kolme aikatasoa, joista yhdessä on poliittinen vanki, toisessa tehdään lobotomia ja kolmannessa on yhteiskuntaa pakoileva tutkija. Lukunäytteet esittää Anna Tulusto. Toimittaja on Jani Tanskanen.

    Kuva: Liisa Valonen.

  • Christina Sandulle kieli on tarinaakin tärkeämpi. Hän kertoo, kuinka Finlandia-ehdokkaana ollut romaani Valas nimeltä Goliat syntyi. Kirjana se tarttuu maahan- ja maastamuuton kysymyksiin, kulttuurieroihin, yksilöiden ja perheen suhteeseen sekä Romanian sosialismiin. Lisäksi saduista tulee totta ja todesta satua. Lukijana Anna Tulusto, toimittajana Jani Tanskanen.

    Kuva: Marjo Tynkkynen.

  • Pienoisromaani pohjoisesta huomioitiin Finlandia-ehdokkuudella. Hauru avaa alakuloista ja inhorealistista tyyliään ja kirjoittamistaan eikä peittele omia ankeita kokemuksiaan. Toimittaja on Jani Tanskanen.

    Kuva: Vesa Ranta.

  • Jouko Turkka (1942-2016) oli suomalaisen teatterin uudistaja ja yhteiskunnallinen vaikuttajahahmo myös teatterin ulkopuolella. Turkka ohjasi varsinkin nuorempana muiden tekstejä, mutta kirjoitti myös itse useita näytelmiä ja kirjoja, joista tunnetuimpia ovat Aiheita, Häpeä ja Selvitys oikeuskanslerille. Jouko Turkan kirjallisista aiheista ja tänä vuonna postuumisti ilmestyneestä Kärsimys on turhaa -teoksesta keskustelevat Yleisradiossa työskentelevä ohjaaja Soila Valkama ja toimittaja Jukka Kuosmanen.

    Arkistonäytteet ovat vuodelta 1984 Eero Tuomikosken Pääosassa Jouko Turkka - tv-dokumentista ja Seija Walliuksen toimittamasta radio-ohjelmasta Minä suomalainen mies.

    KUVA: Yle/Touko Yrttimaa

  • Suomalaisnuoret ovat kansainvälisissä lukutaitovertailuissa maailman kärkijoukkoa. Tutkijat ovat silti huolissaan, sillä joka kymmenes suomalaisnuori kuuluu heikkoihin lukijoihin. Heidän mahdollisuutensa jatko-opinnoissa ja työelämässä ovat huonot. Huolestusta herättää myös suomalaisten lasten ja nuorten asenne lukemiseen, joka on PISA -tutkimukseen osallistuvien maiden kolmanneksi kielteisin. Mistä lukumotivaation puute johtuu? Entä kuinka lukuintoa yritetään kohottaa?

    Aihetta pohtivat lukututkija Kaisa Leino Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitokselta, väitöskirjatutkija Annette Ukkola, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Maija Leppänen, ammattikoulun äidinkielen opettaja Elsa Hartman sekä Sanat haltuun -projektin vetäjät Aleksis Salusjärvi ja Mikko Sarjanen. Toimittaja on Maarit Lukkarinen.

    Kuva: Mostphotos

  • Juha Hurmeen Niemi on melkein kuin Suomi. Niemellä asuu outoa kieltä puhuva kansa, jonka tarina-aarteisto on säilynyt kuin pakastettuna. Juha Hurme kertoo niemeläisten mielenmaisemasta käyttäen karttana kansanrunoutta. Hän aloittaa alkuräjähdyksestä ja päätyy 1800-luvun alkuun, jolloin alue siirtyy osaksi Venäjää.

    Näytelmäkirjailija Hurme löytää Niemen villit tarinat ja tarjoilee Ruotsi-Suomen valtataistelut Shakespearen draamoja värikkäämpinä. Niemi on eristynyt kolkka, mutta aatteet ja ajatukset ovat huuhtoutuneet Niemen rannoille. Ja lopulta kaikkihan on vain lainaa. Kirjakerhossa Juha Hurme kertoo omintakeisesta Niemen historiasta. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.

    Kuva: Yle/ Jussi Nahkuri

  • Adolf Hitler johti Kolmatta valtakuntaa, mutta ketkä olivat hänen tärkeimmät taustavoimansa? Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilän Hitlerin kopla -kirjassa käydään läpi Natsi-Saksan vaikuttajahahmojen taustoja ja elämää. Ketkä olivat ne aatteelle uskollisimmat, ketkä Hitlerille muulla tavoin läheisimmät henkilöt? Millaista elämä oli heille Kolmannen valtakunnan tuhon jälkeen? Lukijana Anu Heikkinen. Toimittajana Jukka Kuosmanen.

    KUVA: SA-kuva

  • Eivät nämä runoja ole, väittää Martti Syrjä yhtyeensä sanoituksista. Mutta ovat ne eräänlaista runoutta kyllä, hän jatkaa. Eppu Normaalin keulakuva Syrjä kertoo, kuinka laululyriikka saa alkunsa. Samalla hän muistelee lapsuutensa kirjailijakotia. Tämä Kirsi Kunnaksen ja Jaakko Syrjän poika taipuisi ehkä runoilijaksikin, niin vakuuttelee toimittaja Jani Tanskanen.

    Kuva: Iina Jussila / Yle.

  • Kirjailija Selja Ahavan Ennen kuin mieheni katoaa -romaanissa aviomies löytää itsestään naisen ja lukija Kolumbuksen kaukaiselta hiekkarannalta. Kuinka kirjoittaa oman elämänsä menetyksistä ja kipeistä asioista kaikkia koskettavalla tavalla? Millaisia tekstin muotoon ja sisältöön liittyviä kysymyksiä kirjailija joutuu tällöin pohtimaan? Kirjailija Selja Ahava kertoo uuden romaaninsa taustoista ja tavastaan kirjoittaa proosaa. Lukunäytteet lukee Anu Heikkinen. Toimittajana Jukka Kuosmanen.

    KUVA: Yle/Gummerus, Marek Sabogal

Inga kommande avsnitt

Klipp

Lyssna också