Muisti

Avsnitt 3: Terveisiä Ambomaalta

  • 41 min
  • tillsvidare

Osa 3 - Marja ja Veli-Pekka Jääskeläinen ajoivat minillä lähetystyöhön Ambomaalle vuonna 1971. Samalla lähetyskurssilla olleiden Kaisa ja Erkki Halmeen tie vei Angolaan. He tekivät lähetystyötä sisällissodan repimässä Angolassa yli parikymmentä vuotta. Pariin kertaan he joutuivat pakenemaan Suomeen, mutta sydän vei takaisin Afrikkaan. Toimittaja Riika Nikkarinen.

Sändningar

  • må 23.9.2013 12.16 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Osa 12 - Kun Alko oli vielä suuri ja mahtava, siellä oli myös suuri ja mahtava tutkimuslaboratorio. Sen fysiologisella osastolla tutkittiin alkoholin vaikutuksia ja alkoholismin syitä. Tähän tarkoitukseen jalostettiin rottia - jotka ovat persoja alkoholille. Työ houkutteli Alkoon 1970- ja 80-luvuilla nuoria ja lahjakkaita tutkijoita. Ohjelmassa ovat mukana Maija Sarviharju, Peter Eriksson, Kalervo Kiianmaa ja yhdysvaltalainen David Sinclair. Toimittajana on Harri Alanne.

  • Osa 11 - Kun neuvostoliittolainen viulisti Viktoria Mullova loikkasi 1983, lööpeissä arvuuteltiin, ketkä auttoivat. Uutiset kertoivat, että kyseessä olivat rahanahneet hämärämiehet. Oikeat auttajat olivat hiljaa yli 25 vuotta.

    Toimittaja Jyrki Koulumies oli aivot loikkaussuunnitelman takana. Apurikseen hän pyysi ja sai tv-kuvaaja Caj Sundmanin. Alibiksi tarvittiin varapresidentti George Bushin haastattelu, humalaista näytteleminen ja pokan pitämistä, kun työkaverit ja muut ihmiset ympärillä puhuivat loikkauksesta.

  • Suomalainen Wiima-laiva lähti vuonna 1953 kuljettamaan öljyä Kiinaan. Kukaan ei aavistanut, että siitä seurasi yksi suomalaisen kauppamerenkulun historian erikoisimmista episodeista.

    Wiimasta tuli hetkeksi suurvaltojen välisen riitelyn aihe ja kansainvälisen lehdistön huomion kohde. Myös Suomen koko ulkopoliittinen johto oli hetken hätää kärsimässä - Suomi yritti kaikin keinoin pysyä suurvaltojen välisten riitojen ulkopuolella, ja yhtäkkiä suomalainen laiva oli konfliktin keskellä.

    Mistä oli kyse? Miten laivanvarustaja Antti Wihurin omistama alus joutui moiseen tilanteeseen?

    Haastateltavina sähköttäjä Veikko Pulkkanen, Wiiman kapteenin poika Jouko Merimaa, Antti Aarnio-Wihuri ja yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen.

    Toimittajana Harri Alanne.

  • Osa 9 - Presidentti Kekkosen adjutantti Esa Seppänen muistaa presidentin antaneen pysyväismääräyksen, että kesällä piti aina rauhoittaa muutama päivä kalastukselle. Kalastaminen ei ollut Kekkoselle harrastus, vaan vakaumus, kertoo Seppänen.

    Ohjelmassa muistellaan Urho Kekkosen kalakavereita ja kuullaan arkistopätkiä presidentin kalareissuista ympäri maailmaa. Ohjelmassa vieraillaan myös presidentin yksityisellä huvilalla Riskilässä, Turun saaristossa. Iniöläinen Birgitta Rosenberg muistelee, kuinka hän pikkutyttönä seurasi presidentin kesänviettoa Riskilässä.

    Mutta mikä oli kalastuksen ja politiikan suhde toisiinsa? Miksi Kekkonen ei kelpuuttanut kalastusretkilleen kotimaisia poliitikkoja? Kilpailuvietti leimasi Urho Kekkosen suhdetta kalastukseen. Sitä on ollut todistamassa mm. lehtikuvaaja Heikki Y. Rissanen.

  • Osa 8 - Kesällä 1970 suomalaiset kerääntyivät kaduille, kun kylään saapui shaahipari Iranista, jota tuolloin kutsuttiin myös Persiaksi. Eksoottisten vieraiden loistoa ihailtiin, mutta mielenosoittajien silmissä shaahi oli länsimaiden etuja puolustava diktaattori. Toimittajana Sakari Silvola.

  • Osa 7 - Vuoden 1984 lopusssa ilmestyi Pohjois-Suomen ilmatilaan idästä tunnistamaton kohde, joka katosi tutkasta saavuttuaan Inarijärven kohdalle. Alkoi tapahtumasarja, joka oli yhtä aikaa pelottava ja huvittava. Ohjusjahti oli maailmanlaajuinen uutinen, johon sekaantuivat muiden muassa Yhdysvaltojen puolustusministeri sekä joulupukki. Haastateltavana ohjelmassa mm. silloinen ulkoministeri Paavo Väyrynen. Ohjelman toimittaa Sakari Silvola.

  • Osa 6 - Rissalan lento-onnettomuus vuonna 1978 on piirtynyt vahvasti esimerkiksi silminnäkijöiden, paikalle rientäneen toimittajan sekä koneen ja vainajien nostoon osallistuneiden ihmisten mieleen. Onnettomuuden uhrit olivat pääasiassa politiikan, valtionhallinnon ja elinkeinoelämän vaikuttajia. Myös myöhemmin presidentiksi valittua Tarja Halosta odotettiin kohtalokkaalle matkalle, mutta raskaus esti lentämisen. Ohjelman toimittaa Sakari Silvola.

  • Osa 5 - Kesällä 1975 Helsingissä allekirjoitettiin historiallinen 35 maan Etykin päätösasiakirja, Helsingin sopimus. Kekkonen odotti uurastuksistaan Nobelin rauhanpalkintoa. Kiitospuhekin oli kirjoitettuna valmiiksi. Mutta miltä tuntui laittaa pystyyn tämä suomalainen diplomatian voimankoitos? Ääneen pääsevät niin autonkuljettaja kuin tuolloin uraansa aloitelleet diplomaatitkin. Toimittaja Riika Nikkarinen.

  • Osa 4 - 1950-70-luvulla tuhannet suomalaiset muuttivat Boråsiin, Ruotsin tekstiiliteollisuuden keskukseen. Ruotsinsuomalainen tekstiilityöntekijä Lahja Exner teki historiaa ja nousi hihnalta Ruotsin valtiopäiville ensimmäisenä maahanmuuttajataustaisena naisena vuonna 1979. Toimittaja Harri Alanne.

  • Osa 3 - Marja ja Veli-Pekka Jääskeläinen ajoivat minillä lähetystyöhön Ambomaalle vuonna 1971. Samalla lähetyskurssilla olleiden Kaisa ja Erkki Halmeen tie vei Angolaan. He tekivät lähetystyötä sisällissodan repimässä Angolassa yli parikymmentä vuotta. Pariin kertaan he joutuivat pakenemaan Suomeen, mutta sydän vei takaisin Afrikkaan. Toimittaja Riika Nikkarinen.

  • Osa 2 - Tuula Huuhtanen lähti koulun jälkeen Karjaalta Israeliin kibbutsille vuonna 1982. Yön pimeydessä hän päätyi kibbutsiin Golanin kukkuloille yhdeksän muun suomalaisnuoren kanssa. Tuula työskenteli pääasiassa kumisaapastehtaalla. Työ oli rankkaa ja kemikalit kärysivät. 20 vuotta aikaisemmin teatteriohjaaja Ritva Siikala oli tehnyt samana päätöksen, Israeliin oli päästävä mutta, kun Tuulaa kibbutsille veti seikkailunhalu, niin Ritva halusi sovittaa isien synnit. Toimittajat Liisa Vihmanen ja Seija Aunila.

  • Osa 1 - Palataan vuoteen 1973, Chilen
    sotilasvallankaappauksen aikaan. Miguel Vera joutui perheineen sotilasvallankaappauksen jalkoihin. Suomen lähetystön päällikkönä Chilessä toiminut Tapani Brotherus pelasti Miguelin ja hänen perheensä Suomeen. Neljä vuosikymmentä myöhemmin Miguel tapasi Tapani Brotheruksen Helsingissä. Mukana myös Suomen Chilen lähetystön silloinen varakonsuli Ilkka Jaamala. Ohjelman on toimittanut Harri Alanne.

Inga kommande avsnitt

Lyssna också