Tiedeykkönen

Asteroidin ohitus seurannassa

  • 43 min
  • tillsvidare

Maapallon perjantaina ennätyksellisen läheltä ohittava asteroidi on myös suomalaistutkijoiden tarkkailussa. Puhelimen päässä geofysiikan observatorion tutkija Juha Vierinen, joka seuraa ohitusta suurtehotutkalla Norjan Tromssassa. Muissa aiheissa puhutaan arkkiviruksista ja nuoruuden psykologiasta.

Sändningar

  • fr 15.2.2013 12.59 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Esoteeriset aatesuuntaukset tulivat Suomeen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, merkittävimpinä teosofia, spiritualismi ja antroposofia. Näiden liikkeiden historiasta kertovat väitöskirjatutkijat Julia von Boguslawski Helsingin yliopiston uskontotieteen oppiaineesta ja Antti Harmainen Tampereen yliopiston historian oppiaineesta. Toimittaja on Jaana Sormunen

  • Kaupoissa on jo nanosuksia, nanohiukkasia sisältäviä aurinkovoiteita ja likaantumattomia paitoja, mutta tulevaisuudessa nanotieteen tutkimus voi tuoda vaikkapa keinoja, joilla lääkeaineet saadaan kuljetettua suoraan syöpäsoluihin. Tai ehkä pääsemme kulkemaan näkymättömyysviitan alla kuin Harry Potter konsanaan.

    Ohjelmassa kiertelemme Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen laboratorioissa ja keskustelemme nanotieteen kuumista tutkimusaiheista, kuten grafeenista ja DNA-origameista. Ohjelmassa selviää myös, millainen on maailman pienin kultaketju.

    Haastateltavina ovat Nanotiedekeskuksen johtaja, akatemiaprofessori Hannu Häkkinen, fysikaalisen kemian professori Mika Pettersson sekä yliopistonlehtori Jussi Toppari.

    Toimittaja Mari Heikkilä.

    Kuva: Mari Heikkilä. Jyväskylän nanotiedekeskuksen laserlaboratoriossa piirretään laserilla grafeenin pinnalle. Lasersäteen ohjailuun tarvitaan iso määrä linssejä.

  • Kiina on tällä hetkellä maailman suurin aurinkopaneelien valmistaja, joka investoi myös paljon omiin aurinkovoimaloihin. Kiinassa on avattu esimerkiksi maailman suurin, veden päällä kelluva aurinkovoimala. Kiinasta on tulossa myös sähköautobuumin johtava maa.

    Pohjois-Afrikkaan suunniteltiin Desertec-hankkeessa suurta aurinkosähkövoimalaa, jossa oli tarkoitus käyttää hyväksi suuria peilejä. Japanissa taas kehitettiin satelliittiaurinkovoimalaa. Kiinan tilanteesta ja aurinkoenergiahankkeista kertoo professori Peter Lund Aalto-yliopistosta.

    Ohjelman loppupuolella esitellään pieni bonsaityyppinen, tutkijoiden kehittämä puu, jonka lehdet ottavat vastaan aurinkoenergiaa mutta myös valoenergiaa sisätilan valaistuksesta. Valoenergia muutetaan sähköksi, joka kelpaa vaikkapa matkapuhelimen lataukseen. Haastateltavana on projektipäällikkö Matti Tähtinen VTTstä.

    Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Mitä Suomen tekniikan kehityksessä on tapahtunut viime vuosina? Mitä tapahtuu nyt ja minkälaiset asiat vievät maata eteenpäin? Tätä arvioivat professorit Markku Wilenius Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuksenkeskuksesta ja Kalle Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä tutkija Panu Nykänen.

    Erilaiset komiteat, muun muassa tietokonekomitea ja atomienergianeuvottelukunta kantoivat hedelmää. Mikä on 2010-luvun "komitea", joka kantaa Suomea tulevaisuuteen? Mitä ovat tekniikan menestykset ja kipupisteet?

    Toimittaja on Teija Peltoniemi.

    Kuva: Kari Hakli, Helsingin kaupunginmuseo

  • Miten ja millaisista lähteistä paikallishistoria kootaan? Professori Anu Lahtinen on kirjoittanut elokuussa julkaistun Hyvinkään seudun historian, ja hän kertoo kuinka tänä vuonna 100 vuotta juhlivan, mutta jo monisataavuotisen historian omaavan Hyvinkään historia sai muotonsa: millaisia lähteitä hänellä oli käytössään ja miten niistä valikoitui se historian sisältö, joka on nyt luettavissa Hyvät, pahat ja hyvinkääläiset -nimeä kantavassa teoksessa. Myös ohjelmassa kuultavat tekstikatkelmat ovat ko. teoksesta. Toimittajana on Jaana Sormunen.

  • Gravitaatiolinssi toimii kuin kosminen suurennuslasi – tähtiharrastus kannattaa aloittaa syyskuussa

    Tutkijaryhmä löysi radioteleskooppien avulla kaukana avaruudessa piileskelevän gravitaatiolinssin. Gravitaatiolinssi on ilmiö, jonka ansiosta tutkijat pääsevät kurkkaamaan massiivisten avaruuden kohteiden kuten vaikkapa galaksin taakse.
    Tässä tapauksessa gravitaatiolinssi paljasti yksityiskohtia supermassiivisesta mustasta aukosta kaukaisessa aktiivisessa galaksissa. Mustasta aukosta johtuen valtavat hiukkassuihkut syöksyvät avaruuteen.
    Haastateltavana on erikoistutkija, tekniikan tohtori Talvikki Hovatta Turun yliopistosta. Hän on työskennellyt Owens Valleyn radioteleskoopilla Kaliforniassa sekä Metsähovin radiotutkimusasemalla Kirkkonummella.
    Hovatta kertoo gravitaatiolinssistä, aktiivisen galaksin mustasta aukosta ja paljastaa, millaista on tehdä töitä suuren radioteleskoopin parissa.
    Tähtikuviot näkyvät jälleen ja syyskuu tarjoaa myös planeettoja. Myös revontulet saattavat leimahtaa tähtitaivaalle. Syyskuun tähtitaivaasta kertoo ohjelman lopuksi professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuva Anthony Readhead/Caltech/MOJAVE

  • Tanskassa onnistuttiin tunnistamaan merestä löydetty vainaja kadonneeksi ruotsalaistoimittajaksi DNA:n perusteella. DNA-tutkimus vaatii aina vertailua varten vainajan omaa tai sukulaisten DNA:ta. Pohjoismaissa tunnistusta helpottavat myös hyvät terveystiedot ja hammaskartat. Oikeuslääketieteellisillä tutkimuksilla selvitetään sekä elävien että kuolleiden henkilöllisyyksiä, ikää ja lähtömaita, kertoo oikeuslääketieteen professori Antti Sajantila.
    Lakisääteisesti kaikille pitää Suomessa tehdä kuolinsyynselvitys ennen hautausta. Useimmiten meillä tiedetään, mitä tauteja ihminen sairasti ja hoitava lääkäri voi kirjoittaa kuolintodistuksen näiden tietojen pohjalta. Lääketieteellinen ruumiinavaus voi kuitenkin antaa lisää tietoa sairauden etenemisestä tai hoidon tehosta. Oikeuslääketieteellinen avaus tehdään, jos epäillään henkirikosta, myrkytystä, onnettomuutta tai kuolema on äkillinen ja yllättävä. Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osastolla vieraili Leena Mattila.

    Tarkat terveystiedot helpottavat myös elävien ihmisten tunnistusta. Pohjoismaiden ulkopuolella tilanne on toinen, iso osa ihmisistä ei ole terveydenhuollon kirjoissa eikä tunnistusta nopeuttavia rekistereitä ole. Nykyään yhä useammin tarvitaan oikeuslääketieteellistä asiantuntemusta elävien maahanmuuttajien iän ja henkilöllisyyden varmistamiseen. Parhaillaan Suomessa yritetään selvittää Turun puukottajan henkilöllisyyttä.
    Geneettisen oikeuslääketieteen professori Antti Sajantila ja Leena Mattila keskustelevat Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osaston tiloissa Ruskeasuolla.

  • Luulitko, että viiniköynnös ei menesty Suomessa ja että täällä ei ole mahdollista valmistaa rypäleistä viiniä? Juha Karvonen on todistanut toisin sekä tutkimuksillaan että omalla viinitarhallaan. Eikä hän ole ainoa: Suomessa on vähintään satoja viiniköynnöksen viljelijöitä. Yksi heistä on näyttelijä Markku Toikka Helsingin Kumpulasta. Karvonen uskoo, että pian kyse ei ole enää harrastuksesta, sillä ilmastonmuutos voi tehdä Suomesta tulevina vuosikymmeninä merkittävän viinimaan.
    Tiedeykkösen toimittaa Sakari Silvola.

    Kuva: Rypäleet odottavat kypsymistä Juha Karvosen koeviljelmällä Tuusulassa.

  • Painovoima pitää meidät tiukasti kiinni maapallon pinnalla emmekä tipahda täältä avaruuteen. Isaac Newton muotoili painovoimalain 1600-luvulla tutkailtuaan taivaankappaleiden välisiä voimia. Myös Albert Einstein pohdiskeli painovoiman olemusta ja esitti vuonna 1915 yleisessä suhteellisuusteoriassa, että painovoima on aika-avaruuden kaareutumista. Massalliset kappaleet kaareuttavat avaruutta. Painovoimaa ja sen muutoksia mitataan tarkoilla mittalaitteilla ympäri maapalloa.

    Painovoimasta kertoo dosentti Hannu Kurki-Suonio Helsingin yliopistosta. Professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta ja dosentti Hannu Karttunen Turun yliopistosta kertovat Isaac Newtonin töistä. Erikoistutkija FT Heikki Virtanen Paikkatietokeskuksesta esittelee suprajohtavaa gravimetria, joka paljastaa hyvin pienet painovoiman muutokset. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

    Kuva: LIGO/Caltech

  • Minkälainen oli Suomen teknologinen kehitys 1940- ja 50-luvuilla? Mikä vei maata eteenpäin, kun panokset menivät ensin sotaan ja sen jälkeen sotakorvausteollisuuteen? Asiaa valottavat tutkija Panu Nykänen ja professori Kalle Michelsen Lappeenrannan yliopistosta.

    Silti niukkuudesta huolimatta tuon ajan innovaatiokeskuksiakin löytyy kaksi kappaletta: valtion lentokonetehdas ja metalliteollisuuden Lokomo. Näiden älyllinen kärki siirtyi sodan jälkeen Teknilliseen korkeakoulun, VTThen sekä yrityksiin.

    Entä minkälainen on suomalainen itse tehty moderni? Mikä oli polkupyörän rooli maaseudulla 1900-luvun alkupuoliskolla? Tätä on tutkinut Tiina Männistö-Funk Chalmersin Teknillisestä korkeakoulusta. Siinä missä polkupyörä edusti kaupungissa uutta kulutusteknologiaa näyttäytymiseen, maaseudulla polkupyörä tarjosi pientilallisille ja käsityöläisille mahdollisuuden näyttää taitojaan. He rakensivat polkupyöränsä itse puusta ja raudasta. Sosiaalinen piiri laajeni, kun nuoriso taittoi matkansa pyörällä seurojentalolle.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Lause "elävä kala ui veden alla" saattaa kuulostaa banaalilta, mutta sitä voidaan pitää melkoisen merkittävänä suomen kielen lauseena. Miksi? Se selviää tässä Tiedeykkösessä, jossa puhutaan kielentutkimuksesta ja erityisesti suomen kielen etymologiasta eli sanojen alkuperän tutkimuksesta. Kuinka suomen kieli kehittyi muinaisesta uralilaisesta kantakielestä nykysuomeksi ja mitkä asiat vaikuttivat sen kehitykseen? Mistä ja milloin ovat tulleet suomen kielen sanat? Mitä yhteistä on sanoilla häme ja saame? Mitä on jäljellä uralilaisesta kantakielestä?
    Tutkijatohtori Santeri Junttila Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineesta kertoo suomen kielen kehityksestä ja sen eri aikoina omaksumista lainasanoista sekä kielemme matkasta Uralilta manner-Suomeen. Viime vuosina suomen ja suomensukuisten kielen reitistä tänne Suomenlahden pohjoispuolelle on nimittäin saatu uutta tietoa, joka kumoaa vanhat olettamukset.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

  • Ahdistuneisuushäiriö on migreenin jälkeen toiseksi yleisin aivosairaus. Mikä saa stressaavissa ja pelottavissa tilanteissa normaalin reaktion, ahdistuksen, jämähtämään krooniseksi ahdistushäiriöksi? Kenellä on muita suurempi riski ahdistuksen kroonistumiseen ja miten riskiä voisi pienentää? Myös alttius sairastua skitsofreniaan kulkee suvuissa, mutta sekin vaati puhjetakseen laukaisevia tekijoiltä.
    Geenien lisäksi muutkin tekijät vaikuttavat sairastumiseen. Elinympäristö, infektiot ja elämäntavat sekä tuuri joko laukaisevat perityn riskin tai jättävät sen uinumaan. Nykyisin tiedetään, että ainakim stressi, tartuntatudit ja kannabis voivat saada sairauden puhkeamaan. Mutta miten ihmeessä evoluutio ei ole karsinut sairauksien riskigeenejä pois väestöstä, onko niistä jotain hyötyäkin ihmislajin selviämiselle? Monitekijäisten aivosairauksien syiden selvittelyssä riittää tutkijoilla työtä vielä vuosiksi. Geeneistä ja aivosairauksista puhuvat neurogenomiikan apulaisprofessori Iiris Hovatta Helsingin Yliopiston Neurogenomiikan laboratoriosta ja toimittaja Leena Mattila. Kuva Shutterstock.

Klipp

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Lyssna också